Keski-Suomen ELY-keskus

Tuleva uudenvuoden yö muuttaa valtion aluehallintoa Suomessa. ELY-keskukset ja aluehallintovirastot lakkaavat vuoden 2025 lopussa, ja niiden työtä jatkavat valtakunnallinen Lupa- ja valvontavirasto ja kymmenen elinvoimakeskusta. Muutoksessa Keski-Suomi saa oman pääosin maakunnan alueella toimivan elinvoimakeskuksensa. Muutos tapahtuu monessa mielessä haastavassa tilanteessa. Ilmassa on toki ensimmäisiä merkkejä toimeliaisuuden lisääntymisestä ja sitä seuraavasta hyvinvoinnin kasvusta, mutta taivaalla on myös tummia, itäisellä taivaalla jopa mustia pilviä. Keski-Suomen elinvoimakeskuksessa tulemme tekemään parhaamme, että Keski-Suomi ja Suomi, keskisuomalaiset ja suomalaiset voivat voida paremmin. Paitsi talouskasvua, haluamme olla rakentamassa parempia yhteyksiä ja kumppanuuksia. Turvaamme puhtaan kotimaisen ruoan saatavuutta ja edistämme kansainvälistymistä. Teemme työtä sen eteen, että Keski-Suomi on jokaiselle hyvä paikka elää. Olemme oleellinen lenkki huoltovarmuustyössä ja varautu...

Uusiutuvan energian hankkeiden määrä on kasvanut Suomessa merkittävästi viime vuosina. Niinpä näiden hankkeiden olemassaolo näkyy tätä nykyä vahvasti myös Keski-Suomessa. Maakunnassamme aurinkovoimahankkeet ovat painottuneet himpun enemmän eteläosiin, kun taas tuulivoimahankkeet vahvasti maakunnan pohjoisosiin. Yhden hankkeen vieminen alusta siihen pisteeseen, että voimala käynnistyy, on aikaa vievää ja siihen menee yleensä useita vuosia. Kaikki hankkeet eivät myöskään lopulta toteudu ollenkaan. Uusiutuvaa energiaa tarvitaan, koska olemme riippuvaisia energiansaannista ja fossiilisista polttoaineista on päästävä irti. Tuuli- ja aurinkovoima ovatkin oivia vaihtoehtoja puhtaamman energian tuottamiseen. Mikään ei kuitenkaan ole yksiselitteisesti hyvää, vaan myös näillä energiantuotantomuodoilla on varjopuolensa. Juuri siksi tarvitsemmekin YVA-menettelyä. YVA-lain mukaisesti YVAn eli ympäristövaikutusten arvioinnin tehtävänä on tuottaa arvio hankkeen ympäristövaikutuksista. Sen lisäksi men...

Keski-Suomi on kasvun maakunta, mutta millaisen kasvun? Valitettavasti useat ikävät asiat näyttävät lisääntyvän, niistä suurimpana työttömyys. Monet yritykset tasapainoilevat selvitäkseen, investointeja ei uskalleta tehdä, osalla tilauskirjat ammottavat tyhjyyttään ja henkilöstöä on jouduttu lomauttamaan, viime vuodesta alkaen jopa enenevässä määrin irtisanomaan. Koronan, Ukrainan sodan ja yleisen globaalin levottomuuden vaikutukset näkyvät ikävästi myös meillä Keski-Suomessa. Suunnan on muututtava, negatiivinen kierre katkaistava ja positiivinen kasvu saatava käyntiin. Tarvitsemme kipeästi uusia työpaikkoja. Niitä luomaan tarvitsemme uusia yrityksiä ja jo olemassa olevien kasvua. Tarvitsemme investointeja. Tarvitsemme työvoimaa, myös ulkomailta. Tarvitsemme uudistumista ja uutta osaamista. Tarvitsemme tutkimusta, kehittämistä ja erityisesti uusia kestäviä innovaatioita, joilla kykenemme luomaan kilpailukykyisiä ratkaisuja globaaleihin haasteisiin. Ennen kaikkea tarvitsemme yhteistyötä...

Suomen Yrittäjät, Finnvera ja työ- ja elinkeinoministeriö tekevät kahdesti vuodessa pk-yritysbarometrin, joka kuvaa pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa ja toimintaympäristöä. Tuoreimman barometrin mukaan Keski-Suomessa on onnistuttu hienosti tavaratuotantoon perustuvassa kansainvälistymisessä, kun taas aineettoman talouden mahdollisuudet ovat hyödyntämättä. Neljäsosalla maakuntamme yrityksistä on vientiä tai liiketoimintaa ulkomailla. Luku on kasvanut vuodentakaisesta ja on kolme prosenttiyksikköä muuta maata korkeampi. Yli puolet viennistä on suoraa tavaroiden vientiä. ELY-keskuksen vahva panostus uusien kasvu- ja vientiyritysten löytämiseen ja tukemiseen näkyy. Yrityksen omalla merkillä tuotteitten teettäminen ulkomailla on meillä muuta maata yleisempää. Brändin suojaamisen koulutuksistani on ollut hyötyä. Aineeton arvonluonti on kasvua ilman lisääntyviä tuotanto- ja logistiikkakustannuksia tavaratuotantoon verrattuna pienemmällä ympäristövaikutuksella. Yritysten kasvuhakuisu...

Epävakaa kansainvälinen tilanne heijastuu yhä selvemmin myös yritysrahoituksen painopisteisiin. Suomessa maanpuolustuksen ja siviiliyhteiskunnan huoltovarmuuden kivijalkana on aina ollut tiivis yhteistyö eri toimijoiden kesken. Yritykset ja yhteisöt ovat olleet keskeisessä roolissa yhteiskunnan toimintakyvyn turvaamisessa – niin kriiseissä kuin normaalioloissakin. Yhteistyö perustuu ennakointiin ja sopimiseen, jossa kaikkien osapuolten resurssit valjastetaan yhteiseen käyttöön. Viimeistään Venäjän hyökkäyssota ja Suomen NATO-jäsenyys ovat nostaneet kaksoiskäytön – eli siviili- ja sotilaskäyttöön soveltuvien teknologioiden, infrastruktuurin ja palveluiden – keskeiseksi käsitteeksi myös talous- ja elinkeinopolitiikassa. Kaksoiskäyttö ei ole vain turvallisuuspoliittinen kysymys, vaan myös kasvun ja kilpailukyvyn mahdollisuus. Tämän on tunnistanut myös Euroopan komissio, joka esitti keväällä 2025 EU-rahoitusvälineiden hyödyntämistä puolustusinvestointeihin. Komission mukaan alue- ja rakenn...

Maaseudulla työpaikka syntyy tyypillisesti aloittamalla oma yritystoiminta. Yrityksen kasvaessa työpaikkoja syntyy muillekin. Näin kävi aikoinaan esimerkiksi naapurimaakunnassa metsäkoneyhtiö Ponsse Oyj:n perustajan Einari Widgrénin lähtiessä rakentamaan ensimmäistä Ponsseaan. Einarin elämäkertakirjan mukaan ”Immeeset kysy, että mikähän se tuosta oekeen tulloo. Vastasin jotta Ponsse, mualiman paras mehtäkone”. Ehkä sellainenkin syntyi, samalla kun yrityksestä on vähitellen kasvanut maailmanlaajuinen pörssiyritys. Tarina on ainutlaatuinen. Samantyyppisiä, eri mittakaavan tarinoita on nähtävillä myös keskisuomalaisessa maaseutuyrittäjyydessä. Maa- ja metsätalouden alkutuotannon ohella maaseudulla on monipuolinen joukko eri toimialojen yrityksiä ja innovatiivisia ihmisiä. Jossakin voi olla itu, joka kasvaa maailmanlaajuiseksi toiminnaksi. Einarilla ei yritystoimintaa aloittaessaan ollut EU:n rahoituksia. Kannustavia ihmisiä ja rahoituskanavia hänkin kuitenkin tarvitsi yritystoimintaa kehi...

  Otsikon mukainen tilanne saattaa äkkiseltään kuulostaa absurdilta, mutta asialle on painavat perustelut. Tässä tekstissä pureudutaan niihin. Asiantuntijanäkemyksensä kirjoitukseen on antanut Keski-Suomen ELY-keskuksen liikenne- ja infrastruktuurivastuualueen ylläpitovastaavaa Markus Simonen. Keski-Suomen ELY-keskus vastaa valtion omistamien maanteiden kunnossapidosta Keski-Suomen alueella. Päällystettyjen ja sorapintaisten maanteiden kunnossapitoa ohjaavat Väyläviraston laatimat toimintalinjat, jotka antavat perusteet maanteiden korjausten priorisointiin sekä reunaehdot muun muassa päällystetyn tien parantamisesta sorapintaiseksi. – ELY-keskukset ohjelmoivat sitten omalla toimialueellaan maanteiden korjaukset, sisältäen myös soratieksi parantamiset, toimintalinjojen antaman kehyksen sekä eduskunnan myöntämän ja Väyläviraston edelleen ELY-keskuksille jakaman rahoituksen puitteissa, Markus Simonen täsmentää. Viimeisen 10 vuoden aikana päällysteiden korjaukseen käytössä oleva rah...

Alkuun tunnustus. En ole se stereotyyppinen byrokraatti, joka suorittaa työnsä kahdeksasta neljään, vetää tarkan rajan työn ja vapaa-ajan välille eikä vahingossakaan tee työpäivän aikana mitään hauskaa tai sosiaalista, koska sellainenhan on aivan humpuukia. Rakastan työtehtäviäni, mutta kaikkein eniten nautin kollegoistani ja hurtista huumoristamme tiukan työnteon lomassa. Yhteisöllisyys on voima, joka vie organisaatiota eteenpäin kohti parempia saavutuksia. Työyhteisöönsä kiinnittynyt työntekijä on tuottava, minkä kannattaisi kiinnostaa jokaista työnantajaa. Yksittäiselle työntekijälle yhteisöllisyys taas on merkittävä hyvinvointitekijä. Tai pahoinvointitekijä, jos yhteisöllisyyttä ei ole. Työterveyslaitoksen Miten Suomi voi -tutkimuksen (2024) mukaan noin joka neljäs työntekijä kokee vahvaa yhteisöllisyyttä työssään. Osa-aikaisilla ja yksin asuvilla yhteisöllisyyttä on vähiten. Työuransa alkupuolella olevat nuoret työntekijät kokevat yhteisöllisyyttä vähemmän kuin vanhemmat kolle...

Tiedätkö, mistä usein siteeratusta lausahduksesta antiikin filosofi Herakleitos on tunnettu? Tämä ennen ajanlaskumme alkua elänyt viisas totesi: ”Vain muutos on pysyvää”. Helppoa olisi kuvitella tuon lausahduksen syntyneen tässä ajassa, jossa muutokset seuraavat toisiaan, päällekkäisinäkin. Puhutaanpa sitten globaaleista ilmastonmuutoksesta, pandemioista ja luonnonkatastrofeista, sodista, talouden suhdanteista ja poliittisista ristivedoista, tai oman maamme turvallisuustilanteesta, talouden kestävyydestä ja hyvinvointivaltiomme viimeaikaisista rakenteellisista uudistuksista. Muutos on jatkuvaa – ja sen vauhti noista antiikin ajoista on taatusti vain kiihtynyt. Muutokset haastavat meitä. Näemmekö ne uhkaavina vai mahdollisuuksina uuteen? Muutokset lisäävät epävarmuutta ja voivat pelottaakin, mutta avoin uteliaisuus uudessa tilanteessa kannattelee ja auttaa eteenpäin. Onko meillä halukkuutta sopeutua uuteen ja joustoa muokata muutoksissa omia tapojamme toimia? Millainen on muutoskyvykkyy...

Työvoimapalveluissa on meneillään iso muutos, sillä työvoimapalveluiden järjestäminen siirtyy valtiolta kuntien muodostamien työllisyysalueiden vastuulle vuoden 2025 alussa. Työvoimapalveluiden kustannukset ja sen myötä palvelujen vaikuttavuus ovat nousseet keskustelujen keskiöön. Työllisyysalueet ovat kiinnostuneita työvoimapalvelujen vaikuttavuudesta monesta syystä. Ensinnäkin työnhakijan aktivointi eli palvelussa olo ei enää poista työmarkkinatuen maksuosuutta kunnilta. Toiseksi vaikuttavuutta halutaan lisätä työnhakujaksojen lyhentämiseksi. Lisäksi on mietittävä, minkälaisia palveluja tarjotaan heikossa työmarkkina-asemassa oleville, jotka eivät ehkä työllisty välittömästi työvoimapalvelun jälkeen mutta joiden matkaa kohti työtä palvelut voivat edistää. Jalava on Keski-Suomen ely-keskuksen ESR+-rahoitteinen kehittämishanke, joka pyrkii kehittämään työllisyyttä edistäviä palveluja erityisesti heikossa työmarkkina-asemassa oleville työnhakijoille. Tavoitteena on luoda entistä vaikutt...

Petteri Orpon hallituksen hallitusohjelmaan on kirjattu merkittävä valtion aluehallintoa uudistava hanke. Nykyisten elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä aluehallintovirastojen toiminta lakkaa, ja näiden tehtävät siirretään uusiin, vahvoihin, poikkihallinnollisesti toimiviin alueellisiin elinvoimakeskuksiin ja valtakunnallisesti toimivaan lupa- ja valvontavirastoon. Keski-Suomeen perustetaan oma elinvoimakeskus. Uudistuksen on tarkoitus toteutua vuoden 2026 alussa. Uudistuksen keskeinen ajuri on tarve sujuvoittaa valtion, erityisesti ympäristöministeriön, vastuulla olevien lupien käsittelyä. Elinkeinoelämän viesti on jo pitkään ollut, että luvituksen hitaus on este kipeästi kaivatulle talouskasvulle. Uudistus eriyttää lupatoiminnan valtakunnalliseen virastoon, jolloin alueellisille elinvoimakeskuksille jää nykyisiä ELY-keskuksia luontevampi aluekehittäjän rooli. Elinvoimakeskusten tehtävänä on hoitaa elinkeinotoiminnan edistämiseen ja yritystoimintaan, työllisyyteen, maa...

NEVALA-hankkeen suunnittelija Tommi Mäkinen viettää osan työpäivistään entisiä ja lopettamassa olevia turvetuotantoalueita kierrellen. Maastokäynnit ovat tärkeä osa jälkikäyttömuodon suunnittelua. Käynneillä selviää, millaiseen käyttöön alue soveltuu. Tommi selvittämässä turvetuotantoalueen ennallistamismahdollisuuksia. Kuva: Tommi Mäkinen. NEVALA-hanke maastokäyntien takana NEVALA-hankkeessa edistetään turvetuotantoalueiden jälkikäytön ohjautumista kestäviin ratkaisuihin. Hankkeessa tuotetaan esiselvityksiä turvetuotantoalueiden jälkikäyttövaihtoehdoista maanomistajien suostumuksella. Esiselvityksissä painotetaan erityisesti alueen ennallistamismahdollisuuksia. Ennallistamisella tarkoitetaan ihmistoiminnan muokkaaman ekosysteemin palauttamista kohti luonnontilaa. Ennallistamistoimia voivat olla esimerkiksi kosteikon rakentaminen tai alueen vettäminen. Tommin päivä kuluu nopeasti turvetuotantoalueella Ennen maastopäivää Tommi tutustuu kohteeseen paikkatiedon avulla. Tämän pohjalt...

Jälleen tuli se aika vuodesta, kun Jyväskylässä järjestettiin liikenneturvallisuuden ajankohtaisaiheisiin keskittyvä Keski-Suomen liikenneturvallisuusfoorumi. Tilaisuus toteutettiin tänä vuonna hybridinä ja päivässä mukana oli yhteensä noin 50 hengen osallistujajoukko kuulemassa mielenkiintoisista aiheista alojensa huippuasiantuntijoilta. Tänä vuonna foorumin kattoteemoiksi valikoituivat ajoterveys, työikäisten onnettomuudet sekä ajonopeudet. Aiheet ovat puhuttelevia ja koskettavat suurta osaa väestöstä, joten ne sopivat hyvin tämän kaltaiseen tilaisuuteen, jossa oli paikalla kuntien liikenneturvallisuustyötä tekeviä henkilöitä sekä muita liikenneturvallisuuden kanssa vahvasti tekemisissä olevia sidosryhmäläisiä. Uskon, että moni sai foorumista hyviä eväitä omaan työhönsä liikenneturvallisuuden parissa työskennellessään. Toisaalta aiheet herättelivät varmasti jokaista meistä myös ihan yksilöinä, ja teemojen kautta pystyi pohtimaan omaa liikennekäyttäytymistään ja rooliaan tienkäyttäjän...

Kuva: Saara Sonninen Yhdysvaltalainen tutkimuslaitos Global Footprint Network laskee vuosittain maailman ylikulutuspäivän eli sen päivän vuodessa, kun olemme ihmiskuntana kuluttaneet luonnonvarat, joiden tulisi riittää koko vuodeksi. Päivä on viime vuosina osunut elokuun alkuun – loppuvuosi siis käytetään luonnonvaroja velaksi. Tällä velalla on korkeat korot, ja kustannukset tuleville sukupolville ovat valtavat. Vihreän siirtymän välttämättömyyttä perustelee melko tehokkaasti se, ettei maapallo pysy mukana nykymenossamme. Vihreä siirtymä on paitsi välttämätön muutos kohti kestävää taloutta, myös suuri mahdollisuus. Kun talouskasvu ei enää perustu luonnonvarojen ylikulutukseen sekä fossiilisiin polttoaineisiin, vahvistamme Suomen taloutta pitkäjänteisesti. Vihreän siirtymän välttämättömyyttä perustelee melko tehokkaasti se, ettei maapallo pysy mukana nykymenossamme. Vihreä siirtymä tuo uusia työpaikkoja ja kasvumahdollisuuksia mm. uusiutuvan energian ja kiertotalouden aloille. Suome...

Hikoiletko konttorilla syyskuussa? Tulviiko kerrostalon kellariin? Miten voi si mme yhdessä varautua muuttuviin olosuhteisiin esimerkiksi liikennejärjestelmäsuunnittelussa, maa- ja metsätaloudessa ja yhdyskuntarakenteen kehittämisessä?   ELY-keskusten valtakunnallinen ilmastoyksikkö vieraili Jyväskylässä 5.9. Kuvat: Saara Sonninen/Keski-Suomen ELY-keskus A ktiivisella yhteistyöllä pääsemme pitkälle. Sopeutumisen huomioimiseen kunkin virkatyössä tarjoamme apua myös ELY-keskusten valtakunnallisessa ilmastoyksikössä. Tänä vuonna valtakunnallinen ilmastoyksikkö on kiertänyt ympäri Suomea ja vieraillut alueellisissa ELY-keskuksissa. Työnsarkaamme ovat erityisesti maa- ja metsätalouden ilmastokysymykset sekä ilmastonmuutokseen sopeutuminen. ELYjen vieraana olemme saaneet tutustua elyläisiin , maakuntien ja kuntien toimijoihin sekä monipuolisesti ilmastotyötä tekeviin muihin sidosryhmiin. Yhdessä olemme porautuneet polttaviin ilmastokysymyksiin turvemaista metsien hiilinieluihin ja li...