Keski-Suomen ELY-keskus

Ajankohtaisia tarinoita Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen toiminnasta

keskiviikko 21. kesäkuuta 2017


Keski-Suomen ELY-keskus edistämässä maakunnan biokaasuntuotantoa


Keuruun vanha pappila alkaa täyttyä innokkaista biokaasun tuotannosta kiinnostuneista kuulijoista. On alkamassa Biokaasusta liiketoimintaa ja -verkostoja Keski-Suomeen (BiKa) -hankeen yleisötilaisuus, jossa Luken (Luonnonvarakeskus) ja JAMKn (Jyväskylän ammattikorkeakoulu) asiantuntijat kertovat viljelijöille, yrittäjille ja muille aiheesta kiinnostuneille, mitä biokaasun tuottaminen tarkoittaa sekä millä menetelmillä ja laitteilla kaasua voidaan tuottaa.
Tilaisuudessa kuullaan kuinka kotieläintilat vähenevät ja hyödyntämätön nurmirehu lisääntyy. Kotieläintilat eivät pysty enää käyttämään kaikkea tuotettua nurmea, ja monia kiinnostaa kuinka rehu saataisiin hyödynnettyä niin, että siitä voitaisiin jalostaa lämpöä, sähköä ja liikenteelle polttoainetta.

Nurmirehusta polttoaineeksi
Kuulijoiden mielenkiinto kohdistuu erityisesti uuteen kuivaprosessiin perustuvaan tuotantomenetelmään, jossa nurmirehu käytetään biokaasun raaka-aineeksi. Tuotantoon voidaan käyttää myös luonnonhoito- ja kesantopelloilta sekä suojavyöhykealoilta korjattavaa nurmea. Kuivaprosessissa nurmirehusta tehdään mädättämällä biokaasua.

Kuva: Tiia Rantanen

EU-säädökset edellyttävät viljelijöitä korjaamaan suojavyöhykenurmen pois. Usein viljelijää askarruttaa se, mihin hän käyttäisi korjatun sadon. Meillä Keski-Suomessa löytyy 5000 hehtaaria suojavyöhykenurmia. Näillä ylimääränurmilla voitaisiin tuottaa liikennepolttoainetta 5000:lle biokaasua käyttävälle henkilöautolle vuodessa. Samalla voisimme lisätä kotimaisen polttoaineen tuotantoa ja myyntiä sekä sitä kautta työllisyyttä. Kaikki ympäristövaikutukset, kuten hiilidioksidin, rikin ja raskasmetallien päästöjen väheneminen, tulisivat vielä kaupanpäälle.

Uusia liiketoimintamahdollisuuksia – esimerkiksi mädätysjäännöksestä lannoitetta
Biokaasun jalostuksen sivutuotteena syntyy mädätysjäännöstä, joka on viljelykasveille käyttökelpoista lannoitetta. Maata parantavalle ja ravinnerikkaalle mädätysjäännökselle on vain löydettävä markkinat. 

Maatalouden suljettu ravinnekierto vähentää ravinnepäästöjä vesistöön ja ravinnerikas mädätysjäännös on myös tarpeellista fosforin puutteesta kärsiville peltomaille Keski-Suomessa. Lannoitteiden hinnan kohoaminen on askarruttanut viljelijöitä, ja he ovat alkaneet hakea uusia ratkaisuja tuotantopanosten hintojen nousulle.


Keski-Suomen ELY-keskus on rahoittanut Biokaasusta liiketoimintaa ja -verkostoja -hanketta Maaseutuohjelman rahoituksella. Biotaloushankkeen tehtävä on koota 4-6 yritysryhmää, jotka aloittaisivat biokaasun tuotannon maakunnassa. Bika-hanke järjestää yleisötilaisuuksia sekä työpajoja, joissa houkutellaan kiinnostuneita yksityiskohtaisempaan neuvontaan ja toteuttamaan biokaasun tuotantoa alueella. Hankkeen tavoittelemat yritysryhmät kootaan työpajoissa. Yritysryhmä jatkaa eteenpäin omana yksikkönä etsien toimivaa ja kannattavaa biokaasuliiketoimintamallia. Kiinnostus uutta tuotantoa kohtaan on ollut myönteistä ja osallistujia on löytynyt lähes jokaiseen tilaisuuteen.


Kaikkeen toimintaan tarvitaan paljon innokkaita toimijoita, hyvää yhteistyötä sekä voimakkaat taustajoukot. ELY-keskus haluaa olla mukana auttamassa eteenpäin pyrkivää biokaasuliiketoimintaa muiden keskisuomalaisten julkisen sektorin toimijoiden kanssa. Osaltamme autamme rahoittamalla biokaasua edistävää hanketoimintaa, rahoitamme biokaasuliiketoimintaa sekä olemme mukana yhteistyössä, joka mahdollistaa biokaasun ympärille syntyvän verkoston syntymiseen. Liiketoiminnan edellytyksenä on saada biokaasua käyttäviä kulkuneuvoja.
Kesällä 2017 tankkausasemien määrä tulee vähintään tuplaantumaan maakunnan alueella, kun Jyväskylän keskustan tuntumassa päästään tankkaamaan biokaasua!

Asiantuntija Merja Lehtinen
Keski-Suomen ELY-keskus
 
 
Lisätietoja:
Biokaasusta liiketoimintaa ja verkostoja Bika-hanke

keskiviikko 7. kesäkuuta 2017


Rantojen kutsumaton kesävieras


Osalla Keski-Suomen rannoista odottaa tänäkin kesänä todennäköisesti ikävä kesävieras, joka pilaa kauan odotetun kesäilon. Sinilevä ilmaantuu juuri siihen aikaan, kun sää on mitä kesäisin ja mieli halajaa vilvoittavaan veteen. Vaikka mokoma riesa jurppiikin, niin muistanet, että sinilevä on maailman vanhimpia eliöitä. Ne ovat ilmaantuneet maapallolle noin 2,7 miljardia vuotta sitten. Levät ovat luoneet vieläpä elämän edellytykset maapallolle "luomalla" meille ilmakehän, joka mahdollistaa elämän esiintymisen maapallolla.

Sinilevä eli syanobakteeri on osa vesiemme ekosysteemiä. Niitä on kaikenlaisissa vesissä – niin rehevissä ja ravinnerikkaissa kuin karuissakin. Yleensä ne esiintyvät runsaina ja näkyvät niin sanottuna kukintana rehevissä vesissä, mutta Keski-Suomessa on raportoitu sinilevien esiintymisistä vuosittain myös karummissakin ympäristöissä.

Sinilevää (Kuva: Markku Asmundela)

Näin tunnistat sinilevän

Sinilevän tunnistaa muista levistä sillä, että se hajoaa kun siihen koskettaa. Lisäksi levä voi esiintyä vedessä silmin nähtävinä hippuina, mannaryynimäisenä esiintymä tai tikkuina. Väri voi vaihdella vihreästä turkoosiin. Yksinkertaisen levätestin voi tehdä ottamalla leväistä vettä lasiin ja katsoa kuinka levä käyttäytyy. Mikäli se nousee pintaan, on kyse mitä suurimmalla todennäköisyydellä sinilevästä.

Sinilevillä onkin tiettyjä etuja muihin leväryhmiin nähden. Sinilevä muun muassa pystyy kaasurakkuloiden avulla liikkumaan vedessä aina kulloiseenkin optimaaliseen vesikerrokseen ja se pystyy sitomaan typpeä, kun ravinnevarat vedessä ovat vähentyneet. Siksikin sinilevää usein esiintyy tyypillisesti loppukesällä juuri tyyninä aurinkoisina päivinä, kun ravinnevarat järvissä ovat muuten käyneet vähiin.

Runsaana esiintyessään sinilevät aiheuttavat haittaa vesien käytölle. Lisäksi osa sinilevistä voi muodostaa myrkyllisiä kantoja, jotka voivat aiheuttaa jopa myrkytyksen kaltaisia oireita. Myrkyllisyyttä ei voi havaita silmin. Keski-Suomen ELY-keskukselle ja sen edeltäjälle ei varsinaisia myrkytystapauksia ole raportoitu, mutta joinakin vuosina asiakkaat ovat kertoneet muun muassa pahoinvoivista lapsista ja koirista, jotka ovat uineet sinilevää sisältävässä vedessä. Muina oireina voivat olla iho-oireet ja päänsärky. Eli tietyllä varovaisuudella runsaasti sinilevää sisältävään veteen tulee suhtautua.
 

Näkymä ei juuri houkuttele uimaria (Kuva: Teemu Ulvi)


Vesiensuojelu on tärkeää sinilevien ennaltaehkäisyssä

Sinilevien torjunta on haastavaa, ja siksi vesiemme tilan säilyttäminen Keski-Suomessakin hyvänä on monien tahojen yhteinen urakka. Meillä vedet ovat suurelta osin vähintäänkin hyvässä tilassa ja vesiensuojeluun on panostettu eri toimijoiden taholta. Erityismaininnan ansaitsevat myös ne yksittäiset tahot, jotka ovat nostaneet yleiseen keskusteluun vesiensuojelussa vielä ilmenneitä ongelmia. Unohtaa ei sovi heitäkään, jotka ovat panostaneet vaikkapa yksittäisen järven kunnostamiseen esimerkiksi vesikasveja poistamalla.

Uusia ajatuksia ja toimia vesiensuojeluun kaivataan. Jo pelkästään muuttuva ilmasto tuo vesiensuojeluunkin uusia haasteita. Vesienhoidon tavoitteena on saavuttaa kaikkiin vesiimme vähintään hyvä tila ja samalla ylläpitää hyvälaatuisten vesien nykyinen tila. Veikkaanpa, että tässä meille riittää haastetta jokaiselle moneksi vuodeksi eteenpäinkin.

Leväaiheisia linkkejä:



Limnologi Arja Koistinen
Keski-Suomen ELY-keskus