Keski-Suomen ELY-keskus

Ajankohtaisia tarinoita Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen toiminnasta

keskiviikko 27. syyskuuta 2017

ELY suunnittelee maanteitä, kunnat maankäyttöä – vaikutukset kansalaisille?



Maankäytön suunnitteluun liittyy vahvasti erilaisia intressejä ja arvoja. Liikenteen näkökulmat ovat yksi osa-alue muiden joukossa, mutta laajemmin katsottuna liikennesuunnittelu on osa maankäytön suunnittelua. Maankäytön ja liikennesuunnittelun yhtäaikainen suunnittelu on ensiarvoisen tärkeää, koska maankäytön suunnittelulla vaikutetaan syntyvän liikenteen määrään ja suuntautumiseen sekä myös siihen, mitä kulkumuotoja käytetään.

On tärkeää, että jo varhaisessa vaiheessa mietitään mitä vaikutuksia maankäytön muutokset aiheuttavat liikenteessä ja liikkumisessa. Jotta voidaan arvioida tulevan maankäytön vaikutuksia, tulee tietää millainen on nykytilanne. Jälkikäteen liikenteen ongelmien korjaaminen voi olla vaikeaa tai mahdotonta esimerkiksi tilan puutteen vuoksi.

Maankäytön suunnittelu kuuluu kunnille niiden omalla alueellaan, kun taas tienpitoviranomainen eli ELY-keskus vastaa maanteiden suunnittelusta. Tienpitoviranomainen tekeekin tiivistä yhteistyötä kuntien kanssa maankäytön suunnittelussa. Maankäyttö- ja rakennuslaki määrittelee yhteistyön viralliset muodot, mutta tämän lisäksi käydään paljon vapaamuotoista keskustelua.

Esimerkki siitä miten moninaista liikenne(järjestelmän) suunnittelu on ja miten maankäyttö ja liikkuminen linkittyy toisiinsa





Turvallisuusnäkökohdat olennaisia suunnittelussa

Vaikeaa liikenteen suunnittelusta kaavoituksen yhteydessä tekee se, että kukaan ei pysty aukottomasti ennustamaan tulevaisuutta. Toimintaympäristössä voi tapahtua odottamattomia muutoksia ja esimerkiksi jos kaava toteutetaan vain osittain, eivät liikkumisen ja liikenteen ennusteet päde. Tästä syystä liikennejärjestelmän parantamisen ja maankäytön muutosten yhtäaikainen toteuttaminen on tärkeää.

Mitä asioita me sitten vaalimme ja mikä meitä kaavoissa kiinnostaa? Kaavan liikenteelliset vaikutukset ulottuvat poikkeuksetta kaavarajojen ulkopuolelle. Liikenteen näkökulmasta ei voida rajoittua tarkastelemaan pelkästään kaavarajojen sisäpuolta. Oli kyseessä sitten koko kaupungin yleiskaava tai pieni asemakaava, niin liikenne ei lopu kaava-alueen rajoille. Meidän tehtävämme on huolehtia siitä, että kaikilla on turvallista liikkua paikasta A paikkaan B. Me vaalimme sitä, että liikenneolosuhteet ovat samankaltaisia ympäri Suomen ja että matkanteko on sujuvaa ja turvallista.

Tätä kirjoitusta ei voi lopettaa ottamatta kantaa tulevaan maakuntauudistukseen. Vielä on paljon auki olevia asioita, mutta se on varmaa, että meitä tulee kiinnostamaan edelleen samat asiat kuin tänäkin päivänä. Me tulemme vaalimaan turvallisuutta maantieverkolla, me huolehdimme siitä, että liikenneolosuhteet ovat samankaltaisia ympäri Suomen ja että elinkeinoelämän kuljetukset sekä muu liikkuminen on sujuvaa ja turvallista!

Minna Immonen
Liikennejärjestelmäasiantuntija
Keski-Suomen ELY-keskus






keskiviikko 13. syyskuuta 2017

Syökö robotisaatio konttorirotat?

Robotisaatio ei näy vain tehdassaleissa, se tulee vaikuttamaan työntekemiseen myös hallinnossa. Työmarkkinoihin vaikuttaa kaksi isoa trendiä: uusi teknologia (esimerkiksi  digitalisaatio ja robotisaatio) ja työn rakenteen muuttuminen. Perinteiset työpaikat vähenevät ja muut kuin perinteiset työtavat lisääntyvät.

Työ on paikasta ja ajasta riippumatonta ja projektiluonteista. Tämä näkyy jo nyt yksityisellä sektorilla erilaisina työntekemisen verkostoalustoina. Muutos edellyttää aktiivista otetta asiakaslähtöiseen suunnitteluun ja työn tekemisen innovointiin ennakkoluulottomasti - myös julkisilta toimijoilta. Tarvitaan laaja-alaista kykyä uudistua ja innostunutta ja vahvasti eteenpäin pyrkivää asennetta. Tähän kaikkeen voimme varautua ennakoinnin avulla.
VN:n julkaisussa "Pilkahduksia tulevaisuuteen - digitalisaatio ja robotisaation mahdollisuudet" Timur Kärki kirjoittaa reseptin tulevaisuuden hallinnolle: lakisääteiset tehtävät muuttuvat palveluinnovaatioksi, organisaatiolähtöisestä tarkastelusta siirrytään asiakkaan tarpeista lähtevään näkökulmaan, verkottuneen yhteistyön merkitys kasvaa, hierarkkinen johtamismalli muuttuu innostuneeksi yhteisöllisyydeksi, suunnitelmallisuus ketteryydeksi ja pitkät ja kankeat sopimukset muuttuvat joustaviksi hankinnoiksi ja yhteistyöksi. Millainen on tulevaisuuden hallinto? Miten työ muuttuu? Nämä kysymykset liittyvät alueen hyvinvointiin ja elinvoimaisuuteen ja samalla sote-maakunta uudistukseen ja uuteen maakuntaan. Tämä kaikki tarkoittaa sitä, että organisaation sisällä on kyettävä ennakoimaan ja tekemään asioita etukenossa.

Tulevaisuustyö on keskiössä - tulevaisuusfoorumi kutsuu 7.11.


Yllä kuvattu työn tulevaisuuden ennakointi on yksi ennakoinnin osa-alue. Keski-Suomen ELY-keskus tekee aktiivista tulevaisuustyötä, hyödyntää sitä aluekehittämisessä, strategisessa suunnittelussa ja toimii ennakointiverkostossa maakunnan eri toimijoiden kanssa. Tulevaisuustyö on myös jokaisen työntekijän ennakoivaa työotetta. Se on tiedon ja ennakointitiedon kokoamista ja analysoimista työyhteisössä, ennakoivaa johtamista ja organisaatiorajat ylittävää yhteistyötä.
Maakunnan ennakointiverkosto järjestää keväisin ja syksyisin Tulevaisuusfoorumin. Kalenteriin kannattaa laittaa syksyn tulevaisuusfoorumi 7.11.2017. Keskisuomi.info -sivulle päivitetään tietoa maakunnan nykytilasta, siellä julkaistaan tulevaisuusryhmän uutiskirje ja tulevaisuusblogeja. Ennakointiin liittyviä asioita löytyy Keski-Suomi Ennakoi FB:sta  http://bit.ly/2uhgEzI ja Twitteristä #kstulevaisuus.

Tulevaisuus voi ennakointiasiantuntija Elina Kiiski-Katajan mukaan olla 1) tilastojen kautta nähty tulevaisuus (laskennallinen), 2) mahdollinen tai yllättävä tulevaisuus (spekulatiivinen skenaarioajattelu, simulaatiot) ja 3) toivottava tulevaisuus (visionäärinen tahtotila-ajattelu). Viime aikoina yhteiskunnat ovat olleet täynnä yllätyksiä ja kaksi jälkimmäistä ovat saamassa enemmän jalansijaa. Parhaiten ennakoinnissa näyttävät onnistuneen ne, jotka ovat itse halunneet vaikuttaa tulevaisuuteen. 


Enewetakin atolli oli paratiisisaari, kunnes siellä räjäytettiin 43 ydinpommia ja paineaallot ja polttava kuumuus pyyhkivät saaren ylitse. Luulisi, ettei saarelle olisi jäänyt elämää, mutta kun ihmiset rantautuivat sinne 
pommikokeiden jälkeen, rotat olivat selviytyneet maanalaisissa käytävissä ja juoksentelivat pitkin kärventynyttä saarta. Robotisaatio ei tapahdu kuten ydinpommi, mutta sen vaikutukset ovat mullistavat. Ehkäpä konttorirotatkin selviävät moisesta, kun vain ennakoiva asenne on kohdallaan. 

Erikoissuunnittelija
Päivi Hamarus
Keski-Suomen ELY-keskus