Keski-Suomen ELY-keskus

Ajankohtaisia tarinoita Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen toiminnasta

keskiviikko 21. huhtikuuta 2021

Tuulen tuomaa ja tuulen viemää





Ympäristövaikutusten arvioinnista eväitä hankkeen suunnitteluun

Ilmastoystävällistä energiaa! Päästötöntä energiaa! Uusiutuvaa energiaa! Vihreää energiaa? Viimeisen vuoden-kahden aikana Keski-Suomikin on noussut puhurien keskipisteeseen, niinpä tuulivoimala-alueilla on kysyntää meilläkin. Aiempina vuosina Keski-Suomi on kiinnostanut lähinnä pienempiä hanketoimijoita, ja alle 10 voimalan hankkeille on ahkerasti haettu ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain (YVA-laki 252/2017) mukaisia, ns. yksittäistapauspäätöksiä. 

Vuonna 2020 edellä mainittuja pieniä hankkeita oli selvästi vähemmän, mutta sen sijaan käynnistyi kolme YVA-lain mukaista menettelyä, joista kaksi hanketta on Keski-Suomen ja valtakunnankin mittakaavassa kohtuullisen suuria, usean kymmenen voimalan hankkeita. Hankkeiden vastustus on kova.

YVA-lain tavoitteena on edistää niin tuulivoimahankkeiden kuin muidenkin ympäristövaikutuksiltaan merkittävien hankkeiden ympäristövaikutusten arviointia ja arvioinnin yhtenäistä huomioon ottamista suunnittelussa ja päätöksenteossa sekä samalla lisätä kaikkien tiedon saantia ja osallistumismahdollisuuksia. 

ELY-keskuksen rooli viranomaisena ympäristövaikutusasioissa

Keski-Suomen ELY-keskus toimii alueellaan ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain mukaisena viranomaisena. Viranomaisena ELY-keskus vastaa mm. YVA-menettelyn toteuttamisesta ja yksittäistapauspäätösten tekemisestä, mutta myös neuvoo, ohjaa ja valvoo YVA-lain noudattamista.

"Viranomaisena ELY-keskus vastaa mm. YVA-menettelyn toteuttamisesta ja yksittäispäätösten tekemisestä, mutta myös neuvoo, ohjaa ja valvoo YVA-lain noudattamista.

YVA-ajattelun keskeisenä johtotähtenä on ympäristönsuojelun ja kestävän kehityksen edistäminen, eikä ilmastonmuutokseen liittyviä asioitakaan voida ohittaa – etenkään kun puhutaan tuulivoimasta. 

Ympäristönsuojelullisesti YVA-menettelyssä on keskeistä ennakoiva ote, jolla tulisi olla merkitystä myös hankkeen suunnitteluun ja toteutukseen. Kestävän kehityksen ajatus puolestaan kilpistyy paitsi suunnitteluun, myös ajankohtaan, kun voimaloiden purkaminen on ajankohtaista. Tällä hetkellä voimaloiden purkamisessa syntyvästä jätteestä on tuulivoimatoimijoiden mukaan noin 80-90 %:a kierrätettävää, suurimmat haasteet lienevät voimaloiden lapojen jatkokäytön kehittämisessä.


Tuulivoiman ympäristövaikutuksista

Melua, välkettä, maisemahaittaa, linnustovaikutuksia, pohjavesien pilaamista, hiljaisten alueiden häviämistä, purkujätettä, haitat luontomatkailulle ja kulttuurimaisemille… Aikamoinen määrä vaikutuskohteita löytyy tuulivoimankin osalta eikä tuossa ole edes kaikki. Ja kaikki merkittävät ympäristövaikutukset tulee arvioida YVA-menettelyssä. 

"Osalle vaikutuskohteista arviointitavat ovat jopa jossain määrin selkeät, mutta esimerkiksi meluvaikutusten osalta on hyvinkin ristiriitaisia käsityksiä.

Osalle vaikutuskohteista arviointitavat ovat jopa jossain määrin selkeät, mutta esimerkiksi meluvaikutusten osalta on hyvinkin ristiriitaisia käsityksiä. Siinäpä suunnitelmien laatijat ja virkamiehet ovat yhtä lailla voimassa olevan lainsäädännön ja ohjeistuksen varassa, kuten kansalainen on yksin omien tuntemustensa ja epäilyjensä kanssa. YVA-menettelyn keskeisenä ajatuksena onkin osallistumisen mahdollisuus laajasti paitsi viranomaisten ja järjestöjen kuulemisella, myös kansalaisten kuuleminen antaa tärkeää signaalia hankkeen toteuttamiselle.

Minne tuuli kuljettaa?

Entä mitä tuuli tuo tullessaan? Kunnille toivon mukaan niitä paljon odotettuja euroja, joista osa toivottavasti sataa myös kuntalaisten hyvinvoinnin laariin. Kunnalle esiintyminen ns. ilmastoystävällisen energian kannattajana lienee imagollisesti ihan hyvä juttu. Rakentamisvaiheessa toivottavasti myös työllistymisen kautta tulevat hyödyt kartuttavat kuntalaisten elintasoa. 

Mutta mitäpä se vie mennessään? Erämaisten alueiden pilkkoontuminen, luonnonrauhaisten alueiden äänimaiseman muuttuminen, eikä vähäisimpinä maisemalliset seikat, joita parhaimmillaan kokonaiskorkeudeltaan 300 metriin ulottuvat myllyt muuttavat. Toisaalla vaakakupissa painaa myös isot globaalit kysymykset, joihin Suomikin on osaltaan sitoutunut. Ilmastonmuutos ei liene niistä vähäisimpiä.   

Limnologi
Arja Koistinen
Keski-Suomen ELY-keskus


tiistai 13. huhtikuuta 2021

Kohti strategisesti johdettua liikennejärjestelmän kehittämistä


Kuluva vuosi on käynnistynyt liikenteen näkökulmasta odottavissa oloissa. Covid-19 -epidemia vaikuttaa liikkumiseen ja kuljettamiseen voimakkaasti. Keski-Suomen pääteillä ajoneuvoliikenteen määrä laski vuonna 2020 liki 10 % edelliseen vuoteen nähden. Muutos mukailee koko maan tilannetta. Elinkeinoelämän tilannetta heijasteleva raskaan liikenteen määrän muutos oli Keski-Suomessa koko maan keskiarvoa suurempi, mikä kuvaa alueemme tieverkon merkitystä koko maan kannalta. Joukkoliikenteen matkustajamäärien jyrkkä lasku, siitä seurannut vuorojen vähentäminen ja joukkoliikenneyritysten talousvaikeudet muodostivat kehän, josta ulospääsy vaatii määrätietoisia toimia.

Vielä osin on arvoitus miten epidemia muuttaa liikennettä ja millä aikajänteellä erilaisissa ympäristöissä. Samanaikainen pyrkimys fossiilittomaan liikenteeseen, ilmeinen epidemiasta seuraava talouden elvytystarve ja harvaan asutun maan laajan liikenneverkon jatkuva ylläpidon tarve luovat kysyntää liikennejärjestelmän pitkäjänteisemmälle suunnittelulle.

"Hallitusohjelmassa sovittu ja parlamentaarisessa ohjauksessa valmisteltu valtakunnallinen 12-vuotinen liikennejärjestelmäsuunnitelma tarjoaa pitkään kaivatun strategisen selkänojan kaikille alan toimijoille.

Hallitusohjelmassa sovittu ja parlamentaarisessa ohjauksessa valmisteltu valtakunnallinen 12-vuotinen liikennejärjestelmäsuunnitelma tarjoaa pitkään kaivatun strategisen selkänojan kaikille alan toimijoille. Kevään aikana eduskunnan käsittelyyn selontekona tuleva suunnitelma on merkittävä tulevien vuosien suunnannäyttäjä, joka toteutuessaan tuo liikennejärjestelmän kehittämiseen odotettua vakautta ja ennakoitavuutta. Tienpidon näkökulmasta oleellisia asioita ovat mm. perusväylänpidon rahoituksen turvaaminen, kestävien liikkumismuotojen esittäminen ja investointien kohdentaminen keskeiselle tieverkolle.

Liikennejärjestelmäsuunnitelman kanssa samanaikaisesti on laadittu liikenneverkon nykytilaa, puutteita ja kehittämistarpeita kuvaava liikenneverkon strateginen tilannekuva. Valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman rahoitusraamia ja tilannekuvaa vertaamalla on helppo havaita, että väyläverkolla on moninkertainen määrä kehittämistarpeita suunnitelmakaudella käytettävissä olevaan rahoitukseen nähden.

"...väyläverkolla on moninkertainen määrä kehittämistarpeita suunnitelmakaudella käytettävissä olevaan rahoitukseen nähden.

Väylävirasto valmistelee kevään aikana liikennejärjestelmäsuunnitelmassa esitettyjä periaatteita noudattavan koko väyläverkon investointeja käsittelevän investointiohjelman. Ohjelma toimii jatkossa pohjana hallinnonalan talousarvioesityksille. Päätökset hankkeiden toteuttamisesta tekee eduskunta talousarvion käsittelyn yhteydessä totuttuun tapaan. Keski-Suomen tieverkon osalta strateginen tilannekuva tunnistaa oivallisesti kohteet, joihin liittyvät palvelutasopuutteet on tunnistettu jo pitkään. Pääosassa näistä kohteista suunnitelmat ovat pitkällä.

Kirjoitus on Keski-Suomen vuoden 2021 tienpidon ja liikenteen suunnitelman esipuhe. Koko suunnitelma löytyy Keski-Suomen ELY-keskuksen nettisivuilta. Voit tutustua siihen täällä.  

Ylijohtaja
Jukka Lehtinen
Keski-Suomen ELY-keskus