Keski-Suomen ELY-keskus

Ajankohtaisia tarinoita Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen toiminnasta

keskiviikko 26. huhtikuuta 2017


Keski-Suomen päällystystöiden ABC - näin homma etenee


"Kohdejoukon ja päällystettäväksi tulevien kohteiden määrää rajaa ensisijaisesti kunkin ELY-keskuksen käytettävissä oleva rahoitus."

Yksi varmoista kevään ja kesän merkeistä on päällystystöiden käynnistyminen maanteillä. Töiden aloittamista edeltää monivaiheinen ja -tahoinen valmistelu, joka päällystyskauden aikana konkretisoituu tienkäyttäjille selvimmin uusina sileinä ja tasaisina asfalttipäällysteinä sekä puhtaina ja hyvin heijastavina tiemerkintöinä. Tämän kertaisessa Keski-Suomen ELY-keskuksen blogi-tekstissä on avattu päällystystöiden taustoja valmistelusta toteutukseen.

Kuntoennusteesta päällystyskohteeksi
Maanteiden päällystystöiden valmistelun alkuvaiheessa päivitetään tilannekuva päällystettyjen teiden kunnosta sekä ennustetaan päällystetyn tieverkon kuntoa tulevaisuudessa yleensä vuoden kahden päähän. Tulevan päällystyskauden 2017 kohteita on siis tarkasteltu yksityiskohtaisesti jo vuosien 2015 ja 2016 aikana - osittain jo paljon aiemminkin. Päällystetyn maantieverkon kuntoa arvioidaan muun muassa kulumisura- ja tasaisuusmittauksilla, kantavuusmittauksilla sekä vaurio- ja kuivatuskartoituksilla.
Mitattua ja paikkaan sidottua koko tieverkon kattavaa aineistoa täydennetään maastossa tehtävillä katselmuksilla yksittäisten kohteiden arvioimiseksi ja vaurioiden syiden selvittämiseksi. Myös tienkäyttäjiltä, sidosryhmiltä tai muilta toimijoilta tulleet palautteet arvioidaan tapauskohtaisesti ja otetaan mahdollisuuksien mukaan huomioon.
Tilannekuvaa ja kuntoennustetta päivitetään uusien mittaustietojen ja havaintojen myötä useamman kerran vuodessa. Taustatyön tuloksena työpöydälle tulostuu pitkä luettelo toimenpiteitä kaipaavista tieosuuksista eri puolilla maakuntaa.
 
Kohteiden valintaa
Alustava kohdeluettelo on poikkeuksetta niin pitkä, ettei kaikkien toimenpiteitä vaativien osuuksien korjaaminen ole käytännössä mahdollista. Kohdejoukon ja päällystettäväksi tulevien kohteiden määrää rajaa ensisijaisesti kunkin ELY-keskuksen käytettävissä oleva rahoitus. Kaikki huonokuntoiseksi arvioidut osuudet eivät mahdu mukaan päällystysohjelmaan, ja joinain vuosina huonokuntoisia tulee kulumisen ja muun vaurioitumien myötä vuoden aikana enemmän kuin rahoituksen puolesta on ollut mahdollista korjata. Osa huonokuntoisista osuuksista on niin lyhyitä tai vauriot paikallisia, että niiden korjaaminen tehdään paikkaamalla.
Jokaiselle päällystyskohteelle laaditaan yksilöllinen suunnitelma, jonka mukaisesti kohde toteutetaan sekä teknisesti että taloudellisesti mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti ja tehokkaasti. Toimenpiteet kohteille vaihtelevat pelkästä uudelleenpäällystyksestä mittaviin rakenteen parantamistöihin ja jopa tien leventämiseen.
Kohteiden ja menetelmien valinta onkin usean eri muuttujan samanaikaista tarkastelua ja kokonaisuuden optimointia. Kustannustehokkaassa tienpidossa on sallittava myös hallittu joukko huonokuntoisia osuuksia tuomaan joustoa toimintaan.

Talvella tapahtuu sekä toimistossa että tiellä
Kun edellisen vuoden päällystystyöt ovat jo valmistuneet, on samanaikaisesti katse kääntynyt jo tulevaan päällystyskauteen. Talvikuukausien aikana valmistellaan toteutukseen tulevien kohteiden kilpailutus ja kilpailutetaan seuraavan päällystyskauden työt. Talven aikana myös tehdään hankintoihin ja urakoihin liittyvää kehitystyötä yhdessä alalla toimivien yritysten kanssa. Tavoitteena päällystystöissäkin on muun muassa automaation ja tietoteknisten järjestelmien hyödyntäminen toiminnan tehostamiseksi ja laadun parantamiseksi. Kevättalvella urakkakilpailut ovat yleensä ratkenneet ja voittaneiden yritysten kanssa solmitaan sopimukset.

Maanteillä muuttuvat sääolosuhteet, erityisesti vesi ja jää, tekevät talven aikana tehtävänsä. Viimeaikaiset talvet ovat olleet päällysteille erityisen rankkoja. Kun lämpötila vaihtelee usein pakkasen ja suojasään välillä, rapauttaa päällysteen pieniin ja hieman suurempiinkin halkeamiin jäätyvä vesi tehokkaasti päällystettä aina rei'iksi asti. Myös nastarenkaat kuluttavat päällystettä märällä kelillä nopeammin kuin kuivalla säällä.


 
Sään salliessa tien päälle
Sääolosuhteiden ja roudan sulamisen jälkeen on aika aloittaa työt. Yleensä päällystystyöt alkavat aikaisintaan toukokuussa ja jatkuvat syys-lokakuulle. Usein aikatauluihin tulee pikaisiakin muutoksia, kun sääolosuhteet puuttuvat tekemiseen. Erityisesti vesisateet saattavat estää päällystystöiden tekemisen kokonaan. Tavattomia eivät ole myöskään pakkasyöt tai lumi- ja raekuurot päällystyskauden aikana. Ja toisaalta, kesähelteillä vasta tehty uusi päällyste ei jäähdykään, minkä vuoksi kaistoja ei saada suunnitellusti avattua liikenteelle.

Turvallisesti työmaalla
Lähtökohtana kaikelle maantiellä tehtävälle työlle on järjestää työ- ja liikenneympäristö kaikille osapuolille turvalliseksi. Vilkkaimmilla päällystyskohteilla tiellä työtä tekevien henkilöiden ohi kulkee yhden työvuoron aikana tuhansia ajoneuvoja aivan työntekijöiden ja työkoneiden vierestä. Työmaa-alueen käytön suunnittelulla sekä hyvillä työnaikaisilla liikennejärjestelyillä varmistetaan sekä työntekijöiden että tienkäyttäjien turvallisuus.
Työntekijöiden turvallisuuden sekä liikenteen sujuvuuden varmistamiseksi osa työkohteista tehdään yöllä vähäisemmän liikenteen aikana. Monella päiväaikaan tehtävällä kohteella on käytössä niin kutsuttu saattoauto, joka johdattaa tienkäyttäjät turvallisesti työmaan ohitse.
Tienkäyttäjiä pyydetään ajamaan tietöiden kohdalla maltilla sekä noudattamaan työnaikaisia nopeusrajoituksia ja liikennejärjestelyitä. Maantiellä tehdään töitä jokaisen tienkäyttäjän ajokokemuksen ja turvallisuuden parantamiseksi.

Tietoa tietöistä
Tietoa Keski-Suomen päällystystöistä on saatavilla ELY-keskuksen internetsivuilla osoitteessa:
http://www.ely-keskus.fi/web/ely/paallystystyot-keski-suomi
Ajantasaista tietoa koko Suomen liikennetilanteesta ja tietöistä on saatavilla Liikenneviraston liikennetilanne-palvelusta osoitteessa: http://liikennetilanne.liikennevirasto.fi
Keski-Suomen ELY-keskus tulee tiedottamaan kohteiden tarkemmasta toteutusaikataulusta, kun aikataulut tarkentuvat ja työt ovat käynnistymässä.
 
Projektipäällikkö Markus Simonen
Keski-Suomen ELY-keskus
 
 

 

keskiviikko 12. huhtikuuta 2017

Vuosi maahanmuuttoasiantuntijana



Aloitin työt Keski-Suomen ELY-keskuksessa maahanmuuttoasiantuntijana helmikuussa 2016.  Keski-Suomessa oli silloin 17 vastaanottoyksikköä 9 kunnassa ja n 1900 turvapaikanhakijaa. Valtakunnallisen linjauksen mukaisesti jokainen ELY-keskus vastaa oman alueensa turvapaikanhakijoiden kuntiin sijoittamisesta. Päätehtävänäni oli neuvotella kuntapaikkoja oleskeluluvan saaville pakolaisille, erityisesti haavoittuvimmassa asemassa oleville kuten ilman huoltajaa tulleille alaikäisille, lapsiperheille ja sairaille. Keski-Suomen tavoitteena oli 660 kuntapaikkaa, joita saatiin kevään aikana 14 kunnasta 372. 

Kuntapaikoille ohjaamisesta ja kotouttamisen kulujen korvaamisesta ELY-keskus ja kunnat laativat kirjalliset sopimukset. Kuntapaikkasopimus tarkoitti käytännössä sitoutumista sekä asuntojen että kotouttamispalveluiden järjestämiseen ja ELY-keskuksen mahdollisuutta ohjata sovittu määrä oleskeluluvan saaneita kuhunkin sopimuskuntaan. Lisäksi 6 kuntaa varautui ns. avoimella sopimuksella huolehtimaan kuntaan itsenäisesti muuttavien kotouttamisesta ja muista palveluista. Kuntapaikoista päättäminen valtuustokäsittelyineen oli hidas prosessi. Kunnissa suhtauduttiin yleisesti ottaen pakolaistilanteeseen ja kuntapaikkatarpeeseen varsin asiallisesti, vaikka monenlaisia huolia ja epävarmuustekijöitä tunnistettiin. Suuria huolia olivat maakunnan huono työllisyystilanne, kuntien talous ja erityisesti sosiaalityön resurssien riittävyys kotouttamistyöhön. Kunnissa kaivattiin paljon myös kotouttamiseen liittyvää tietoa ja koulutusta. Järjestimme useita verkostotyökokouksia kevään aikana ja osallistuimme kunnanvaltuustojen iltaseminaareihin.  Kotona Suomessa -hankkeen kautta järjestettiin erityisesti sosiaalityön ammattilaisille koulutuksia.

Kevään kääntyessä kesäksi koottiin alueellinen yhteistyöryhmä vastaanottokeskusten, kuntien ja TE-toimiston edustajista. Tehtävänä oli laatia turvapaikansaaneiden kuntaan ohjaamisen toimintamalli Keski-Suomeen. Prosessit ja yhteiset pelisäännöt saatiin valmiiksi alkusyksystä. Loppukevään ja kesän aikana maakunnassa suljettiin ensimmäisiä vastaanottokeskuksia ja turvapaikanhakijoita keskitettiin harvempiin yksiköihin. Tämä lisäsi muuttoa Jyväskylään ja näkyi mm elokuussa kouluissa oppilasmäärissä. 

Maahanmuuttoviraston tavoitteena oli käsitellä turvapaikkahakemukset elokuun 2016 loppuun mennessä. Sen vuoksi olimme hieman huolissamme siitä, miten iso muuttoruuhka kesäajalle tulisi. Todellisuudessa oleskelulupia tippui hitaasti ja suuri osa luvan saaneista hankki itse asunnon pääasiassa Jyväskylästä, mutta jonkin verran Etelä-Suomestakin.  Maahanmuuttovirasto priorisoi lopulta alaikäisten oleskelulupien käsittelyn ja sen myötä kuntapaikkahakemuksia alkoi tulla ELY-keskukseen kesän aikana. Keski-Suomen alaikäisyksiköissä oli enimmillään 178 ilman huoltajaa tullutta alaikäistä. Alaikäisten kuntiin muuton tulppana oli se, ettei heille ollut tarjota heti perheryhmäkotipaikkoja eikä tuetun asumisen palveluja. Niistä oli pula koko maassa. Osalle Keski-Suomen ryhmäkotien alaikäisistä kotikunnat ja palvelut järjestyivät kovan kilpajuoksun jälkeen Kainuusta ja Pohjois- ja Etelä –Savosta ja Pirkanmaalta.  Palvelujen kilpailuttaminen oli kunnissa iso urakka eikä vastoinkäymisiltä vältytty. Keski-Suomen ensimmäinen perheryhmäkoti saatiin toimintaan lokakuun alussa Äänekoskelle, toinen joulukuussa Laukaaseen ja kolmas helmikuussa 2017 Jyväskylään. Ehdottomasti eniten työtä teetätti juuri alaikäisten kuntapaikkojen järjestäminen ja siihen liittyvien asioiden selvittäminen. Työhön kului koko syksy ja osa talvea. Nyt jotakuinkin kaikki ilman huoltajaa tulleet alaikäiset, joita meillä on toista sataa, ovat saaneet kodin, käyvät koulua, harrastavat, oppivat suomea ja jatkavat elämää eteenpäin.

Vuoden 2016 aikana Keski-Suomen kuntapaikoille sijoitettiin 160 turvapaikansaanutta. Vuoden 2017   alkukuukausina vastaanottokeskuksista on muuttanut jo 100 henkilöä kuntapaikoille. Vuodessa Keski-Suomen vastaanottokeskusten määrä on vähentynyt 17 yksiköstä viiteen ja kesän tullen vähenee kolmeen. Turvapaikanhakijamäärä on vähentynyt viime kesän 2350:stä n 1000:een. Suuri osa on saanut kielteisen turvapaikkapäätöksen ja odottaa nyt valituksen käsittelyä vastaanottopalveluiden piirissä. Mutta myönteisiäkin oleskelulupia tulee ja kuntiin muutot jatkuvat.  Tänä vuonna maakunnassa on kuntapaikkoja 316. 

ELY-keskuksen näkökulmasta yhteistyö kaikkien osapuolien kanssa on edennyt hyvin. Valmiita toimintaohjeita ja – malleja ei kovin paljon ollut. TEM, SM/Migri ja STM ovat rakentaneet ja päivittäneet ohjeita matkan varrella. Meillä kaikilla on ollut paljon opittavaa ja paljon on opittu kantapään kautta. Mm. Aluehallintoviraston ylitarkastajan apu ja asiantuntemus on ollut tarpeen alaikäisten asioiden hoidossa. Varautumista tulevaan suunnitellaan parhaillaan niin valtakunnallisesti kuin alueellisestikin. Menneestä otetaan varmasti opiksi ja mikäli uusi pakolaisvirta tulisi, ollaan valmiimpia toimimaan ja paremmilla eväillä.


Maahanmuuttoasiantuntija Arja Harmainen
Keski-Suomen ELY-keskus