Keski-Suomen ELY-keskus

Ajankohtaisia tarinoita Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen toiminnasta

keskiviikko 29. maaliskuuta 2017

 

Yritystuet – jotain jaettavaa vai sijoituksia kasvuun?


Mediassa törmää usein uutisiin, jotka on otsikoitu siten, että julkista rahaa on "jaettu" yrityksille. Ikään kuin olisi olemassa kukkaro, josta kaikki rahaa tarvitsevat yritykset sitä voisivat saada. Totuus asiassa on kuitenkin se, ettei mitään "jaettavaa" ole olemassa, on vain sijoituksia yritysten kasvuun. Julkinen keskustelu yritystukien vaikutuksista pyrkii usein nimeämään organisaatioita tai joitain tukimuotoja, jotka olisivat "parempia" kuin toiset. Ratkaisevaa on kuitenkin se miten ja mihin tukia käytetään.

Toiminnan tuloksista viestiminen on tietysti haastava alue. On myös itse katsottava peiliin, miksi yritystukien positiivisista vaikutuksista, kuten uusista työpaikoista tai viennin ja liikevaihdon kasvusta, ei ole osattu viestiä oikealla tavalla. Rahoitusta saaneet yrityksetkin ovat pitäneet asiassa kovin matalaa profiilia. Asia pitäisi nähdä yrityksissä positiivisena niiden oman viestinnänkin kannalta, koska yrityksen tuotteilla tai palveluilla on katsottu olevan merkittävää uutuus- ja innovaatioarvoa.
 
Pk-yrityksille suunnatun julkisen kehittämisrahoituksen määrää on viime vuosina jatkuvasti leikattu poliittisin päätöksin samalla kun yleisen rahoitusmarkkinan on osaltaan koettu muuttuneen haasteellisemmaksi mm. pankeille tulleiden uusien säädösten myötä. Pk-barometrin mukaan yritysten ulkoisen rahoituksen tarve kohdistuu ensisijaisesti koneisiin ja laitteisiin.

Mistä löytyisi tuolloin se katalyytti, joka kannustaa esimerkiksi uuden tuotteen tai palvelun kehittämisprosessin käynnistämiseen ja riskinottoon? Kehitystyön tulokset realisoituvat useimmiten kassavirraksi vasta pidemmällä aikavälillä. Ulkopuolisen sijoittajan löytyminen on yksi ratkaisu, mutta se voi olla merkittävästi hitaampi prosessi ja tarkoittaa yrittäjälle useimmiten myös osittaista luopumista omistuksestaan.
ELY-keskuksen yritysrahoituksen tehtävä on osaltaan toimia katalyyttinä yritysten haasteellisissa kehittämishankkeissa. Kaikki perustuu tietysti aina yritysten omaan haluun uudistua, kasvaa ja kehittyä. Kasvu luo lisäarvoa ja hyvinvointia, kuten uusia tuotteita ja palveluita markkinoille, ja sitä kautta etenkin uusia työpaikkoja. Kehitystyö vaatii yritykseltä aina myös merkittäviä omia ponnistuksia. Tarvitaan rahaa sekä aineellisia ja aineettomia resursseja että osaamista.
Suomi toteuttaa EU:n jäsenenä "Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020" -rakennerahasto-ohjelmaa. Merkittävässä roolissa ohjelman toteutuksessa on myös pk-yritysten kilpailukyvyn, kansainvälistymisen ja innovaatiotoiminnan edistäminen sekä vähähiiliseen talouteen liittyvien uusien tuotteiden ja palveluiden kehittäminen.

Toivottavaa on, että keskisuomalaisilta yrityksiltä löytyy halua panostaa tuotekehitykseen ja kansainvälistymiseen sekä investointeihin.  Ilman panostuksia kehitystyöhön yrityksen kilpailukyky pikkuhiljaa vääjäämättä rapautuu, koska tekninen kehitys menee koko ajan kovaa vauhtia eteenpäin. Omia mahdollisuuksiaan voi lähteä kartoittamaan vaikkapa kehittämispalveluiden avulla, joilla voidaan hakea potentiaalisimmat kehityssuunnat.

On ollut ilo seurata vuosien varrella montaa yritystä, jotka ovat menestyneet ja saaneet uuden kehitetyn tuotteen tai palvelun markkinoille sekä kansainvälistymään sen. Kun tietää näiden yritysten historiaa ja on nähnyt käynnistämisen alkuvaiheet, joissa yritystuella on voinut olla ratkaisevakin rooli kehitystoiminnan ja investointien liikkeelle saamiseksi, voi todeta, ettei sijoitus kasvuun ole mennyt hukkaan.


Rahoituspäällikkö Jaakko Ryymin
Keski-Suomen ELY-keskus
 
 

keskiviikko 15. maaliskuuta 2017


Kaikki joukolla jäätä särkemään


Tällä kertaa blogi on oikeastaan vlogi, kun vesistötarkastajamme Kimmo Häkkinen kertoo videolla, miten jään ominaisuuksia mitataan. ELY-keskus seuraa syksyisin jäätymistä, keväisin jään sulamista, sekä talven mittaan jään paksuutta ja koostumusta. Seurantaa on tehty paikoitellen jopa 200 vuotta, joten historiatietoutta alkaa jo löytyä. Näin voidaan seurata ja tehdä päätelmiä esimerkiksi ilmaston muutoksiin liittyvistä kysymyksistä.
Luonnossa liikkujalle jään ominaisuuksien mittauksesta on tietenkin eniten hyötyä silloin, kun on asiaa jäälle vaikkapa suksilla liikkumisen tai pilkkimisen muodossa.

Ajantasaiset jäätiedot ovat nähtävillä netissä: http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Vesi/Vesitilanne_ja_ennusteet/Jaanpaksuus

Kuuntele ja katsele Kimmon mielenkiintoiset tarinat jäästä!

Lumi ja jää (YouTube, 7:54)

 
Vesistötarkastaja Kimmo Häkkinen, Keski-Suomen ELY-keskus
 
 

keskiviikko 1. maaliskuuta 2017

Luonnonhoidosta liiketoimintaa



’Töitä on puskettu kukonlaulusta lepakonlentoon’ kertoo monialayrittäjä Matti Mehtola ELY-keskuksen asiantuntijoille. Matti kunnostaa Joutsan Pärnämäessä sijaitsevan Kotimäen tilan vanhoja laidunmaita ja kehittää tilasta perinnemaisematilaa.

Perinteisen maatalouden rinnalle on nousemassa aivan uudenlaista liiketoimintaa, esimerkkinä luonnon- ja maisemanhoito, osana laajempaa biotalouden ’vallankumousta’. Lyhyesti määriteltynä biotaloudella tarkoitetaan uusiutuvien luonnonvarojen kestävää käyttöä. Paluuta ruohonjuuritasolle edustaa myös nouseva trendi, jossa luonnosta haetaan elämyksiä. Yleisesti ottaen ihmisten hakeutuminen luonnon pariin näkyy esimerkiksi kansallispuistojen kävijämäärien kasvuna tai metsähallituksen lammaspaimenviikkojen huimana suosiona. 


Kysyntä synnyttää tarjontaa. Luonnon- ja maisemanhoidon tuotteistaminen voi tarkoittaa kokonaan uutta liiketoimintaa, kuten laiduneläinten vuokrauspalvelua. Tai sitten kysymys voi olla lisäarvon tuottamisesta olemassa olevalle toiminnalle, esimerkkinä perinnemaisemamatkailu. Perustana kaikessa tässä on olemassa olevien vahvuuksien tunnistaminen, jalostaminen ja kestävä hyödyntäminen. Lopulta kaikki voittavat - yrittäjä saa toimeentulon, asiakas elämyksen, luonnon monimuotoisuus säilyy ja maisemat pysyvät avoimina.


ELY-keskuksen tehtävä on tukea maaseutuyrittäjyyttä, kulttuuriympäristön hoitoa ja maaseudun elinvoimaisuutta. Maatalousluonnon monimuotoisuuden ja maiseman hoitoa tuetaan maatalouden ympäristökorvausjärjestelmästä. Aktiiviviljelijät voivat saada kunnostuskelpoisten perinnebiotooppien ja luonnonlaitumien alkuraivaamiseen ja aitaamiseen ei-tuotannollisten investointien korvausta. Alueiden hoitoa tuetaan maatalousluonnon monimuotoisuuden ja maiseman hoito -ympäristösopimuksilla.


Uusien sopimusten haku käynnistyy pian. Haku alkaa maaliskuun alussa ja päättyy 15.6.2017. Hakemukset liitteineen jätetään Keski-Suomen ELY-keskukseen. Aktiiviviljelijän määritelmän laventuminen tarjoaa mahdollisuuksia entistä laajemmalle hakijajoukolle. Sopimuksia voi hakea myös yksityinen henkilö, joka ei muuten harjoita maataloutta. 

"Menneiden vuosikymmenten niityt ja maiseman avoimuus, kaikki se piilee täällä pusikoituneen maiseman alla ja voidaan kaivaa esille", toteaa Matti Mehtola asiantuntija Merja Lehtiselle tilakäynnillä elokuussa 2016




Kotimäen tilan vanhojen perinnemaisemien ennallistaminen ja hoito on käynnistynyt vuonna 2015. ELY-keskus on tukenut toteutusta ei-tuotannollisella investointituella ja ympäristösopimuksilla. 

Matti ja Johanna Mehtola ostivat sukupolvenvaihdoskaupassa Johannan kotitilan vuonna 2012. Tilakaupan jälkeen Mehtolat käyttivät aikaa asioiden selvittämiseen ja suunnitteluun, jotta he saattoivat olla varmoja siitä, mihin suuntaan halusivat lähteä tilaa kehittämään. Muun muassa ELY-keskuksen ja MTK Keski-Suomen yhteinen TARKKA-hanke tarjosi vuonna 2013 apua vaihtoehtojen selvittämisessä. Tehomaa- ja metsätalous ei istunut Mehtoloiden ajatusmaailmaan, vaan he päättivät lähteä liikkeelle pienimuotoisesta. Paikan kulttuurinen ja maisemallinen arvo nähtiin kehittämisen lähtökohtana.

Parinkymmenen vuoden laiduntauon jälkeen tilalla on jälleen karjaa. Kotimäen tilan vanha isäntä ja emäntä Antti ja Mirja Kotimäki ovat tyytyväisiä, kun tuvan ikkunasta näkyy taas laiduneläimiä ja pellot pysyvät avoimina ja hoidettuina. ’Karjan liikkeiden seuraaminen on kuin parhaan TV-ohjelman katselua’, sanoo Antti Kotimäki.

Mehtoloiden suunnitelmissa on kehittää tilalle perinnemaisemamatkailua, kehittää lihan suoramyynnille verkkokauppa ja hyödyntää niittylihabrändiä. Yritystoiminnan kehittämisessä Mehtolat hakevat aktiivisesti myös verkostoja ja tekevät yhteistyötä muiden maaseutuyrittäjien kanssa.

Lisätietoa sopimuksista ja hakulomakkeet:
Hakulomakkeet: lomake 253 (Maatalousluonnon monimuotoisuus ja maiseman hoito) lomake 196 (Ei-tuotannollinen investointi, Perinnebiotooppien ja luonnonlaidunten alkuraivaus ja aitaaminen)


Ylitarkastaja
Liisa Horppila-Jämsä
Asiantuntija Merja Lehtinen