Luonnontilaiset harjumetsät kaipaavat ennallistamista

"Kaikkea toivoa ei kuitenkaan harjumetsien suhteen ole vielä menetetty, sillä jo pienillä metsätalouden toimilla harjuluonnon biodiversiteettiä eli monimuotoisuutta olisi mahdollista lisätä. - Emma Thitz

Kuva: Kangasajuruohoa Joutsassa.

Luonnontilaisia tai sen kaltaisia harjumetsiä on jäljellä enää vain vähän. Tämä näkyy muun muassa niille ominaisen kasvillisuuden ja eläimistön taantumisena. Harjumetsä onkin yksi luonnon monimuotoisuuden katoamisen pysäyttämiseen tarkoitetun Euroopan unionin Natura 2000 -verkoston luontotyypeistä. Tällaisten luontotyyppien tilanne on heikko myös Keski-Suomessa.

– Suomessa kasvilajisto on melko ”tavallista”. Täältä löytyy lähinnä kuivahkojen ja kuivien kangasmetsien lajistoa. Harjumetsien edustavaa lajistoa on vain hyvin vähän, suunnittelija Emma Thitz Keski-Suomen ELY-keskuksesta kertoo.

Thitz on tehnyt harjumetsien inventointia Keski-Suomen Natura-alueilla osana Ympäristöministeriön käynnistämää Helmi-ohjelmaa. Hän siis määritti tiedot alueiden lajistosta ja luontotyypin edustavuudesta. Keski-Suomessa näitä alueita olivat muun muassa Hietasyrjänkangas-Sirkkaharju, Syrjäharju ja Pyhä-Häkki.

– Inventoimani alueet ovat olleet lähinnä maa-aineslailla suojeltuja, eli niiden suojelu on koskenut lähinnä maa-aineksen ottoa. Alueilla on siis saanut tehdä metsätaloudellisia toimia suhteellisen vapaasti. Näiden toimenpiteiden vuoksi harjuluonnon biodiversiteetti on vähentynyt entisestään ja luonnontilaisia metsiä ei alueilla juuri ole, Thitz selventää inventoinnin tuloksista.

Harjumetsissä monimuotoisuuden kannalta erityisen merkittäviä ovat jyrkät ja valoisat etelä- ja lounaisrinteet eli niin sanotut paisterinteet. Tämä johtuu siitä, että harjuluonnolle ominainen kasvi- ja hyönteislajisto on riippuvaista runsaasta valosta, lämmöstä sekä kangasmaapaljastumista.

– Ennen harjut myös paloivat säännöllisesti, josta palanutta alustaa suosivat, eli pyrofiiliset, lajit hyötyivät. Nykyisen metsätalouden takia ei paloja enää juuri ole, Thitz lisää. 

Kuva: Yksi harjulajeista on sianpuolukka, jota löytyy myös Keski-Suomesta.

Kaikkea toivoa ei kuitenkaan harjumetsien suhteen ole vielä menetetty, sillä jo pienillä metsätalouden toimilla harjuluonnon biodiversiteettiä eli monimuotoisuutta olisi mahdollista lisätä. Tällaisia toimia olisivat esimerkiksi paahteisten ja valoisien rinteiden puuston pitäminen avoimena kaikissa metsän kehitysvaiheissa ja hakkuu- ja raivaustähteen kerääminen pois maastosta, jolloin ravinteita poistuu ja valo sekä lämpö pääsevät maahan. Lisäksi siemenpuuhakkuut ja maaston kevyempi muokkaaminen päätehakkuiden yhteydessä olisivat hyödyllisiä toimia monimuotoisuuden lisäämisessä.

– Kulottaminen olisi myös luontotyypin tilaa parantava ennallistamistoimi. Riippuen paikasta se saattaa kuitenkin olla yksityisomisteisilla ja metsätalouskäytössä olevilla mailla ongelmallista, Thitz pohtii.

Harjuluonnolle ominaisen kasvi- ja hyönteislajiston tilanteen parantamiseksi voidaan paahteisille paikoille tehdä kangasmaalaikkuja. Tämä tarkoittaa käytännössä kunttakerroksen, eli metsäpohjan kasvuston, poistamista hiekan päältä.

– Harjulajistoa voidaan myös siirtää, mutta se täytyy suunnitella hyvin ja lajit on siirrettävä lähialueilta. Me Keski-Suomen ELY-keskuksessa olemme suunnitelleen harjuajuruohon siirtoistutuksia potentiaalisille kasvualueille, Thitz kertoo.

Teksti: Viestintäharjoittelija Jesse Sironen
Kuvat: Suunnittelija Emma Thitz

Keski-Suomen ELY-keskus

Suunnittelija
Emma Thitz

Mitä ELY-keskuksessa tehdään - Harjoittelijan lyhyt oppimäärä

 

”Niin siis, miten liikenneasiat liittyy sun opintoihisi?” ”Mitä siellä ELYssä tehdään?” ”Mikä on ELY-keskus?”

Näitä kysymyksiä minulle esitettiin, kun kerroin tutuilleni aloittavani korkeakouluharjoittelun elokuussa Keski-Suomen ELY-keskuksessa. Ensimmäinen kysymys huvitti ja kahteen seuraavaan vastaaminen laittoi jo vähän pohdituttamaan. Mitäs kaikkea siellä ELY-keskuksessa tehdäänkään… Katsotaan osaisinko harjoitteluni loppuvaiheessa vastata asiaan paremmin.

Olin harjoittelussa maaseutuyksikössä, joka on osa Elinkeinot, työvoima ja osaaminen -vastuualuetta. Vastuualueen nimi jo osaltaan kertoo siitä, kuinka laajasta kokonaisuudesta jo yksi alue koostuukaan. Mutta mitäs siellä maaseutuyksikössä tehdään? Siellä mm. suoritetaan tukivalvontoja tiloille, vastataan luomuasioista, tuetaan maaseutuyrittäjien toimintaa ja aluekehittämistä sekä valvotaan kasvinterveyttä. Hyvin laaja kokonaisuus, johon tutustuminen on tuonut itselle elintärkeää oppia esimerkiksi tukimuodoista niin yritys kuin maataloudenkin puolella. 

Päijänteen rannalla tutustumassa hankevetäjien yhteistyöelimeen Pöllöparlamenttiin. 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Heti harjoitteluni alussa sain kuulla, että pääsisin maaseutuyksikön eri tehtävien lisäksi tutustumaan myös maksatukseen, viestintään, ympäristölupavalvontaan ja perinnebiotooppien inventointiin. Tämä olikin minulle kiinnostava kokonaisuus, sillä opintojeni pääaineen, maatalousekonomian, opintokokonaisuuteen on sisältänyt muun muassa ympäristö- ja luonnonvaraekonomian opintoja. Aluksi tosin mietin, että miksihän maaseutuyksiköstä minua näihin tehtäviin suunnataan. Eri työtehtäviin tutustuessa minulle aukenikin se, kuinka ne nivoutuvat yhteen. Esimerkiksi perinnebiotooppien inventointi on tärkeä osa ympäristösopimusten myöntämisessä ja maksatus on tärkeä osa kaikkien ELY-keskuksessa myönnettävien tukien maksamisessa. Tässä vain pieni osa, mutta todellisuudessa hyvin moni toiminto on yhteydessä toisiinsa.

 

Viljapellon takana kosteikko, jonka perustamista on tukenut ELY-keskus.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Edellä mainittujen työtehtävien lisäksi pääsin harjoittelutehtävänäni valmistelemaan nykytila-analyysia tulevaa Keski-Suomen Alueellisen maaseudun kehittämissuunnitelmaa varten. Tehtävä oli vastuullinen ja hyvin opettavainen. Analyysia varten hain laajasti tietoa maakuntamme asioista ja haastattelin useita asiantuntijoita niin ELY-keskuksen sisältä kuin ulkopuoleltakin. Tiedonhankinnan aikana opinkin kuinka suuri joukko maakunnassamme tekee töitä aluekehittämisen ja eri toimialojen hyväksi. Tämä suuri joukko kokoontui myös Älykkäät maaseudut-webinaarissa, jossa lähdettiin viemään kehittämissuunnitelmaa eteenpäin. Pääsin myös osallistumaan webinaarin valmisteluun, työpajojen vetämiseen ja pitämään lyhyen esitelmän nykytila-analyysistani. Hienoja kokemuksia kaikki nämäkin.

Mitä nyt siis vastaisin ihmiselle, joka kysyisi mitä ELYssä tehdään? Vastaisin todennäköisesti lyhyesti, että omasta mielestäni se on töitä maakunnan, sen yritysten ja asukkaiden hyväksi. On kyse elinkeinoista, liikenteestä tai ympäristöstä, niin ELY-keskus osaltaan mahdollistaa näiden toimintaa tukemalla, valvomalla tai ylläpitämällä. Ja pönöttäviä virkamiehiä en ole harjoitteluaikanani tavannut vielä yhtäkään kappaletta.

Kiitos kaikille työkavereille ja mukavaa syksyn jatkoa!

 

Reetta Ihanainen
Korkeakouluharjoittelija