Keski-Suomen ELY-keskus

Ajankohtaisia tarinoita Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen toiminnasta

tiistai 8. maaliskuuta 2022

IPCC:n uusin raportti on huolestuttava – toivoa kuitenkin on

 




Hiljattain julkaistu IPCC:n raportti ei jätä epäselvyyksiä: ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos on täällä.

Hallitusten välinen ilmastopaneeli IPCC on ilmastonmuutosta ja sen vaikutuksia arvioiva elin. Uusimman raportin pääpaino on ilmastonmuutoksen vaikutuksissa, sopeutumisessa sekä luonnon ja ihmiskunnan haavoittuvuudessa. Vaikka lämpeneminen rajoittuisi 1,5 asteeseen, on muutos planeetallamme merkittävä. Nykyisellä kehityksellä päästöt ovat globaalisti yhä nousussa. Jos emme vauhdita vihreää siirtymää kaikin mahdollisin keinoin, fossiiliset polttoaineet ja ylikulutus muuttavat ilmaston ja maailman peruuttamattomasti.

"Jos emme vauhdita vihreää siirtymää kaikin mahdollisin keinoin, fossiiliset polttoaineet ja ylikulutus muuttavat ilmaston ja maailman peruuttamattomasti.

 

Puolet ihmisistä elää vaaravyöhykkeellä


IPCC:n raportin mukaan lähes puolet maailman väestöstä elää ilmastonmuutoksen vaaravyöhykkeellä, jolla elinolot tulevat muuttumaan dramaattisesti. Ruoantuotanto on jo vaarassa esimerkiksi päiväntasaajan alueella. Ilmastonmuutoksen vaikutukset eivät jakaudu tasaisesti tai reilusti, vaan kohdistuvat erityisesti jo taloudellisesti heikommassa asemassa oleviin.

Riskien toteutuminen ja niiden vaikutusten voimakkuus riippuu hillintä- ja sopeutumistoimista. Sopeutuminen tulee olemaan oleellisessa roolissa ja sitä on tarkasteltava alueellisten tarpeiden näkökulmasta paikallista tietotaitoa apuna käyttäen. Sopeutumisen avulla monien riskien terävin kärki saadaan tasoitettua. Tulevaisuus on kuitenkin sitä helpompi, mitä vähemmän meidän tarvitsee sopeutua.

Ilmastonmuutos vaikuttaa moniin yhteiskunnan osa-alueisiin, kuten ruokaturvaan sekä terveyteen ja hyvinvointiin.











Luonnon monimuotoisuuden suojelun tärkeys korostuu


Luonnon monimuotoisuuden suojelun tärkeys korostuu ilmastonmuutoksen vaikutusten myötä. Jotkut ekosysteemit, kuten koralliriutat ovat muuttuneet peruuttamattomasti ja tulevat todennäköisesti häviämään. Suomessa etenkin herkät arktisen alueen ekosysteemit ovat vaarassa. Monet lajit siirtyvät viileän ilman perässä kohti pohjoista ja tämä johtaa usein kotoperäisten lajien kantojen heikkenemiseen tai häviämiseen.

"Suomessa etenkin herkät arktisen alueen ekosysteemit ovat vaarassa.

 

Ilmastonmuutoksen edetessä sään ääri-ilmiöt tulevat lisääntymään. Ruuantuotannon on sopeuduttava vaihteleviin olosuhteisiin Suomessakin. Muita riskejä aiheuttavat muun muassa ilmastonmuutoksen vaikutukset metsiin, lumi- ja jääpeitteeseen sekä kuivuuden lisääntyminen. Metsiä uhkaavat uudet tuholaishyönteiset, myrskytuhot ja metsäpalot. Lumipeitteen menetys, talvisateet ja tulvat aiheuttavat vesistöjen tummumista. Kuivien kesien yleistyessä suot voivat muuttua hiilinielusta päästöjen lähteeksi. Yksi IPCC:n raportin viesteistä on, että 30-50 % koko planeetan luontotyypeistä ja luontojärjestelmistä on saatava suojelun piiriin. Tämä vaatii myös elinympäristöjen ennallistamista. Metsien monimuotoisuutta ja rakennepiirteiden vaihtelua on lisättävä.


Muutosta yksilön ajatteluun


Ilmastonmuutos vaikuttaa myös ihmisyhteisöihin, joita uhkaavat yhä useammin lämpöaallot, tulvat ja kulkutaudit. Raportin esittelemät vaikutukset talouteen ja turvallisuuteen ovat odotettua suurempia. Esiin on nostettu terveysvaikutukset ja ensimmäistä kertaa vaikutus mielenterveyteen. Nuoret tarvitsevat apua ilmastonmuutoksen aiheuttamaan pelkoon ja ahdistukseen. Aikuisten on otettava ohjat käsiinsä.

Uskon, että yhteiskunnallisten muutosten lisäksi sopeutumista ja resilienssiä tarvitaan jokaisen omaan ajatteluun. Tarvitaan kykyä hyväksyä muutos ja löytää oma rooli uudessa toimintaympäristössä. 


"Tarvitaan kykyä hyväksyä muutos ja löytää oma rooli uudessa toimintaympäristössä.


YK:n pääsihteerin sanoin: Nyt on ilmastojohtajuuden aika. Ilmastokriisin selättämiseksi tarvitaan rohkeita ja viisaita päätöksiä yhteiskunnan kaikilla tasoilla. ELY-keskusten läpi kulkee tavalla tai toisella noin 80 % Suomen päästöistä. Meillä on hyvä mahdollisuus vaikuttaa päästöihin eri sektoreilla niin suoraan kuin välillisesti. Ilmastojohtajana voi toimia meistä jokainen. Toivoa on ja toimintaa tarvitaan nyt.

Ilmastonmuutos- ja kiertotalousasiantuntija
Emma Thitz
Keski-Suomen ELY-keskus