Keski-Suomen ELY-keskus

Ajankohtaisia tarinoita Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen toiminnasta

torstai 23. elokuuta 2018

Tarvitseeko nuoria enää ympäristökasvattaa?

Hiljattain kerrottiin, että Suomen nuoret ovat entistä vakavammin huolissaan ilmastonmuutoksesta. Mediassa ympäristöaiheista on tullut jokapäiväisiä, ja alakoululainenkin tietää jo sulavista jäätiköistä - tästä on ehkä kertonut seurattu youtubettaja. Tarvitaanko varsinaista ympäristökasvatusta oikeastaan enää? Tietoa on saatavilla paljon, huoli nousee. Eikös tämä jo riitä?

No ei ihan. Ilmasto- ja ympäristöhuoli voi nuorilla - niin kuin aikuisillakin - aiheuttaa lamauttavaa ahdistusta. Eikä ihme: maapallon tilaa ja kuormitustamme kuvaavat faktat eivät ole kovinkaan innostavia. Media vyöryttää eteen katastrofeja. Elämme lisäksi esim. vaatehankintojen osalta aikamoisten ristipaineiden keskellä. On ihan tavallista ostaa uusia vaatteita, mutta tuleeko siinä samalla tehneeksi ympäristörikoksen? Mopo saastuttaa enemmän kuin pyörä, mutta kun pyörällä ei pysy kavereiden perässä. Kääks. Ei ole kovin helppoa muuttaa edes omaa arkeaan kestävän kehityksen mukaiseksi, vaikka halua olisikin.

Huolet ympäristöön liittyen voivat olla kovin ahdistavia

Monet taidot tarpeen


Ympäristökasvattajan taitoja tarvitaan tässä tilanteessa toivon herättämiseen ja ylläpitoon sekä käytännön ratkaisujen etsimiseen yhdessä. Esimerkiksi koulussa voidaan tutustua kestävän kehityksen pyrkimyksiin eri puolilla maailmaa ja harjoitella yhteiskunnallista osallistumista jonkin konkreettisen projektin äärellä. Nuorille on hyvä antaa tilaa suunnitella ja toteuttaa. Tärkeää on myös medialukutaidon ja kriittisen ajattelun taitojen opettaminen. Perusprosessien ja peukalosääntöjen kaivaminen monimutkaisista kehityskuluista auttaa ottamaan asiaa haltuun. Eikä onnellisuuden pohtiminenkaan liene pahasta.
"Tärkeintä on se, että kestävän kehityksen haasteista ei vaieta, vaikka ne ovatkin vaikeita ja mutkikkaita."

Ammattitaitoiset ympäristökasvattajat ovat siis edelleen kullan arvoisia. Ympäristökasvattajan tai kestävän kehityksen kasvattajan rooli sopii koulussa monen aineen opettajalle, ja oikeastaan kuuluukin kaikille. Monenlaisesta osaamisesta ja lähestymistavasta on hyötyä. Tärkeintä on se, että kestävän kehityksen haasteista ei vaieta, vaikka ne ovatkin vaikeita ja mutkikkaita. Emme voi jättää nuoria yksin huolensa kanssa. Parhaimmillaan koko koulun henkilökunta on yhdessä miettinyt, miten kestävyys näkyy toimintakulttuurissa ja opetuksessa. Viesti nuorille: me teemme parhaamme, tämä on tärkeää!

Irti latistuksen mankelista


Koulut ovat erityisen tärkeitä, koska siellä oppia on hakemassa koko ikäluokka, mutta myös harrastusryhmien vetäjät, nuorisotoimen väki, vanhemmat, kummit ja mummit ja muut ovat tärkeitä vaikuttajia.
Kaikkien aikuisten tehtävänä on vähintäänkin suhtautua kunnioittavasti ja kiinnostuksella nuortemme - planeetan tulevien aikuisten - huoleen. Ei siis tokaista, että ei sinun kannata yrittää, kun ne kiinalaisetkin…, vaikka itsestä joskus siltä tuntuisikin. Nuorelle on ehkä oikeasti tärkeää olla mieluummin ratkaisun kuin ongelman puolella. Tehokkaimmat vaikuttamisen tavat eivät välttämättä löydy ensiyrittämällä, mutta jos ei yritä, ei mitään saa aikaiseksikaan.
"Nuorelle on ehkä oikeasti tärkeää olla mieluummin ratkaisun kuin ongelman puolella."

Ei myöskään ujostella kertoa, jos olemme itse onnistuneet tekemään jotain vähän kestävämmin. Täydelliseksi on vaikea ryhtyä, mutta jokainen hiilidioksidikilo vähemmän on kilo vähemmän! Naapurille tai työkaverille, tai ympäristöahdistuneelle nuorelle tai lapselle, voi olla tärkeää kuulla, että joku muukin yrittää. Ja ne isotkin pyörät saadaan pyörimään, kun yhdessä tuupataan.

Keski-Suomen ELY-keskus edistää kestävää kehitystä monin tavoin. Ympäristökasvatusta tuemme mm. hankeavustuksin. Ilmastoon liittyen avustuksellamme on hiljattain valmistunut yläkoululaisille tarkoitettu digitaalinen Mahdollinen maailma -ilmastoseikkailupeli.


Ympäristökasvatusasiantuntija
Tanja Tuulinen
Keski-Suomen ELY-keskus

tiistai 14. elokuuta 2018

Töitä työllisyyden eteen

Keski-Suomen työllisyystilanne on parantunut vuonna 2017 ja vuoden 2018 alkupuoliskolla nopeammin kuin monella muulla alueella Suomessa. Tämä on hyvä uutinen, koska maakunnassa on kärsitty korkeasta työttömyydestä 1990-luvun lamasta lähtien. Työttömyys on silti edelleen korkealla tasolla.

Työllisyys paranee aina ensi sijaisesti sitä kautta, että talous kasvaa, yrityksillä menee hyvin ja ne palkkaavat uutta työvoimaa. Oli sitten hyvä tai huono taloustilanne, ELY-keskuksessa ja TE-toimistossa on tehty ja tehdään päivittäin töitä työllisyyden parantamiseksi ja osaavan työvoiman saatavuuden turvaamiseksi.


Työnjakoa ELY-keskuksen ja TE-toimiston välillä

TE-toimisto ja ELY-keskus suunnittelevat yhdessä työttömille suunnattuja palveluja. ELY-keskuksen roolina on kilpailuttaa näitä TE-palveluja, joiden avulla työttömiä autetaan pääsemään eteenpäin työllistymisen polulla. Näitä ovat mm. erilaiset valmennuspalvelut ja asiantuntija-arviot sekä työvoimakoulutus. Jo yksi palvelu, vaikkapa työvoimakoulutukseen liittyvä työssäoppimisjakso tai palkkatuettu työpaikka, voi johtaa työllistymiseen avoimille työmarkkinoille. Joskus tarvitaan useita erilaisia TE-palveluja peräkkäin, jotta työllistyminen on mahdollista.

"Jo yksi palvelu, vaikkapa työvoimakoulutukseen liittyvä työssäoppimisjakso tai palkkatuettu työpaikka, voi johtaa työllistymiseen avoimille työmarkkinoille."


ELY-keskus tukee yritysten kehittymistä, kasvua, kansainvälistymistä ja investointeja. Hyvin menestyvä yritys on työllistävä yritys. ELY-keskuksen ja TE-toimiston yritysasiantuntijat pyrkivät mm. yrityskäynneillä arvioimaan, mitä kaikkia erilaisia palveluja yritys voisi tarvita, jotta se menestyisi ja kasvaisi. Työllisyyttä ei siis hoideta vain TE-palvelujen avulla, vaan tarvitaan myös yritysten kasvua ja kehittymistä tukevaa rahoitusta sekä yrityksille suunnattuja kehittämispalveluja.

Työvoimakoulutuksen uusia avauksia

ELY-keskuksen rahoittamaa työvoimakoulutusta ovat mm. eri aloille tutustuttavat lyhyet ammatilliset koulutukset, yrittäjäkoulutukset, jatko- ja täydennyskoulutukset ja ns. yhteishankintakoulutus, joka rahoitetaan yhdessä yritysten kanssa.

Viime vuosien aikana Keski-Suomessa on ollut tarjolla työvoimakoulutuksia, jotka ovat tuoneet erityisesti korkeasti kouluteille työttömille aivan uudenlaisia mahdollisuuksia päivittää osaamistaan tai oppia kokonaan uutta alaa. Monet näistä työvoimakoulutuksista ovat sisältäneet osaamisalueita, joita ei sitä ennen ole ollut tarjolla aikuiskoulutuksena missään muualla. Kun tunnistetaan joku ns. heikko signaali jostain uudesta ilmiöstä työmarkkinoilla tai esim. jostain uudesta teknologiasta, joka näyttäisi olevan tulossa käyttöön, sen ympärille suunnitellaan työvoimakoulutus. Näin voidaan tarjota työttömille kaikkein uusinta tietotaitoa.

”Monet näistä työvoimakoulutuksista ovat sisältäneet osaamisalueita, joita ei sitä ennen ole ollut tarjolla aikuiskoulutuksena missään muualla.”


Työvoimakoulutukset kilpailutetaan, joten niiden toteuttaja voi olla mistä päin Suomea tahansa. Esimerkiksi Tampereen tekninen yliopisto ja Aalto-yliopisto ovat toteuttaneet näitä ns. uusien avauksien työvoimakoulutuksia Keski-Suomessa viime vuosien aikana.

Yhteistyötä työvoimapulan ratkaisemiseksi

Keski-Suomessa ei ole vielä kaikkia kiviä käännetty, jotta eri alojen ja eri alueiden työvoimapulaa voitaisiin helpottaa. Yksi näistä aloista on ICT-ala. ELY-keskus kutsui viime toukokuussa Aalto-salille mm. korkeasti koulutettuja työttömiä ja korkeakouluista valmistumassa olevia, jotka olisivat kiinnostuneita vaihtamaan alaa ja kouluttautumaan ict-alalle, esim. koodareiksi. Tilaisuuteen osallistui noin 120 henkilöä. Lisäksi paikalla oli muutamia kymmeniä työnantajia ja sidosryhmien edustajia. Tilaisuus oli lähtölaukaus erilaisilla tapahtumille, perehdytyspäiville ja koulutuksille, joita ELY-keskus järjestää, jotta ict-alalle saadaan uutta työvoimaa esim. alan vaihtajista.

ICT-alan tapahtumassa työnantajat ja alasta kiinnostuneet kohtasivat.
Vastaavantyyppisiä, alakohtaisia yhteistyötapahtumia, messuja yms. tarvittaisiin enemmän. Työnhakijoilla tulisi olla mahdollisuus tutustua uuteen alaan, työtehtäviin ja alalla toimiviin yrityksiin jo ennen kuin he tekevät päätöksen alalle kouluttautumisesta.

Tarvitaan rentoja, matalan kynnyksen kohtaamispaikkoja ja tapahtumia työnhakijoiden ja työvoimaa tarvitsevien yritysten kesken. Jotta ne olisivat tehokkaita, niiden tulisi olla nimenomaan johonkin alaan keskittyviä. Ne pitäisi järjestää yhdessä eri toimijoiden kesken: ELY-keskus, TE-toimisto, työmarkkinajärjestöt, kehittämisyhtiöt, oppilaitokset, jne. ELY-keskuksella voi olla tässä muiden toimijoiden innostajan ja aloitteentekijän rooli. Tähtäähän tämä kaikki toiminta yhtä lailla osaavan työvoiman saatavuuden turvaamiseen kuin työllisyyden hoitoonkin.

Yksikön päällikkö
Marja Pudas
Keski-Suomen ELY-keskus