Keski-Suomen ELY-keskus

Ajankohtaisia tarinoita Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen toiminnasta

maanantai 8. kesäkuuta 2020

Keski-Suomen maanteiden talvihoito 2019 – 2020 tilastojen valossa

Väyläviraston tilaamassa talven 2019 – 2020 tienkäyttäjätyytyväisyystutkimuksessa kokonaistyytyväisyys Keski-Suomen alueella notkahti hiukan sekä ammattikuljettajien (raskaan liikenteen) että yksityishenkilöiden osalta.

Kulunut leuto talvi oli Keski-Suomessa talvihoidon kannalta haasteellinen varsinkin liukkaudentorjunnan osalta. Saatujen palautteiden ja tienkäyttäjätyytyväisyystutkimuksen perusteella pääteillä (vt4 ja vt9) siinä onnistuttiin normaalia runsaamman suolan käytön ansiosta kuitenkin kohtuullisesti.

Viime kesän ennätyksellisen vähäinen päällystysmäärä ja vanhenevien päällysteiden vaurioituminen korostuivat talven aikana myös pääteillä. Se näkyi tien tasaisuuteen viittaavissa palautteissa tienkäyttäjätyytyväisyystutkimuksessa.

Tyytymättömyys ja palautteiden määrä kohdistuivat pääosin kuitenkin vähäliikenteisemälle alemmalle tieverkolle, jossa laatuvaatimukset ovat väljemmät ja toimenpideajat pitkiä. Leudon talven vuoksi palautteiden määrissä korostui eniten liukkaudentorjunnan tarve.


Tuloksia ja palautteita

Tienkäyttäjän linjan kautta hoitourakoihin tulleet palautteet ovat olleet jo toista peräkkäistä talvikautta laskussa. Tarkastelussa olivat palautteet lumenauraus-, liukkaudentorjunta- ja polanteen poisto- sekä päällysteen paikkaustarpeista. Kyseisiä palautteita tuli yhteensä 3 719 kpl, kun niitä edellisenä talvena tuli 4 512 kpl.

Eniten palautetta tuli liukkaudentorjuntatarpeesta, yhteensä 1 970 kpl. Liukkaudentorjuntatarpeista 82 % tuli muilta kuin pääteiltä (vt4 ja vt9). Toiseksi eniten tuli palautteita auraustarpeista, yhteensä 909 kpl. Näistä 92 % tuli muilta kuin pääteiltä. Merkittävä määrä palautteita tuli myös päällysteiden paikkaustarpeesta, yhteensä 544 kpl, ja näistä peräti 34 % tuli pääteiltä. Edellisellä talvikaudella palautteita päällysteiden paikkaustarpeesta tuli 275 kpl.

Pääteillä (vt4 ja vt9) tyytyväisyys liukkaudentorjuntaan parani hiukan, raskaan liikenteen osalta 2,97 → 3,14 (asteikolla 1 – 5) ja yksityishenkilöiden osalta 3,44 → 3,55. Pääteiden aurauksen osalta raskaan liikenteen tyytyväisyys laski hiukan 3,30 → 3,21 ja yksityishenkilöiden osalta nousi 3,53 → 3,60.
Tyytyväisyys tienpinnan tasaisuuteen pääteillä heikkeni. Se heikensi samalla kokonaistyytyväisyyttä. Raskaan liikenteen tyytyväisyys laski 2,82 → 2,30 ja yksityishenkilöiden osalta 3,06 → 2,84. Muilla teillä raskaan liikenteen ja yksityishenkilöiden tyytyväisyys pysyi lähes ennallaan liukkaudentorjunnan (2,28 ja 2,70) ja aurauksen (2,45 ja 2,79) osalta. Raskaan liikenteen tyytyväisyys tienpinnan tasaisuuteen muilla teillä heikkeni 2,13 → 2,01 ja yksityishenkilöiden osalta 2,46 →2,27.

Leuto talvi aiheutti tienpitäjälle harmaita hiuksia

Viime talvi oli keskilämpötilan osalta leuto verrattuna Ilmatieteen laitoksen pitkäaikaisiin tilastoihin. Sydäntalven (joulu-helmikuu) keskilämpötila Keski-Suomessa oli -1,3 C, pitkäaikaiskeskiarvon ollessa -8 C. Talven 2018 -2019 vastaava keskilämpötila oli -5,9 C. Viime talvena yhtäjaksoiset pakkaskelit puuttuivat kokonaan.

Lämpötilan sahailua nollan kahta puolta esiintyi Keski-Suomessa talven aikana 79 kertaa, kun pitkäaikainen keskiarvo on 58. Tällaiset olosuhteet aiheuttivat liukkautta ja kaljamakelejä varsinkin sille tieverkolle, jossa liukkaudentorjuntaan ei käytetä suolaa. Liukkautta syntyy tosin muissakin olosuhteissa, kuten lumisateen aikana ja myös pakkasella. Sadesumma viimetalvena lumena oli 2,0 m, pitkäaikaisen keskiarvon ollessa 1,9 m. Viime talvena sade tuli lämpötilan vuoksi usein kuitenkin räntänä tai vetenä.

Innovatiivinen pilottihanke apuna olosuhdetietojen keräämisessä

Helsingin ja Oulun välillä (Vt 4) pilotoitiin toista talvikautta olosuhdetiedon hyödyntämistä, kun neljään tiejaksolla liikennöivään linja-autoon sekä rekkaan oli asennettuna keliolosuhteita mittaavia laitteita. Optisten kitkamittaustulosten perusteella liukkautta esiintyi lauhan talven vuoksi huomattavasti vähemmän kuin edellisenä talvena. Satunnaista liukkautta esiintyi lähinnä Keski-Suomen pohjoisosissa, pääosin lumisateiden yhteydessä. Pakkasliukkautta ei juurikaan havaittu. Kyseessä on Uudenmaan, Keski-Suomen ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskusten yhteishanke.

Kunnossapitoyksikön päällikkö
Vesa Partanen
Keski-Suomen ELY-keskus

maanantai 1. kesäkuuta 2020

Uravalmennuksella tuetaan askelia kohti työllistymistä


 
Uravalmennukset ovat TE-palveluiden tarjoamaa palvelua työttömille työnhakijoille ja niiden tehtävänä on tukea ja ohjata ammatinvalinta- ja uravaihtoehtojen selkiyttämisessä, koulutukseen hakeutumisessa ja työelämävalmiuksien kehittämisessä. Uravalmennusten raamit määritellään lainsäädännössä, mutta lain antamissa puitteissa on mahdollisuus erilaisten painopisteiden ja sisältöjen kehittämiseen.
 

Keski-Suomen ELY-keskuksen hallinnoimassa Marke-palvelumarkkinoiden kehittäminen -hankkeessa (ESR) kehitettiin yhteistyössä pohjoisen Keski-Suomen kuntien kanssa uudenlainen uravalmennus, joka sai nimekseen Kunnari. Kehitystyö yhdisti Viitasaaren, Pihtiputaan, Kannonkosken ja Kyyjärven ammattilaiset sosiaali- ja terveyspalveluista sekä työllisyyspalveluista saman pöydän ääreen pohtimaan uravalmennuksen sisältöä. Tähän mennessä Kunnari-valmennuksia on pilotoitu neljällä paikkakunnalla.


Kokonaisvaltainen ote Kunnari-uravalmennuksen tavoitteena 


Kunnarista suunniteltiin palvelu, jossa asiakas arvioi ja työstää kokonaisvaltaisesti omaa elämäntilannettaan, hyvinvointiin ja työllistymiseen liittyviä esteitä sekä pohtii ratkaisuja haasteisiin. Lisäksi palvelun yhtenä tavoitteena on vahvistaa osallistujan psykologista pääomaa eli itseluottamusta, sitkeyttä, optimismia ja toiveikkuutta.

Kunnari-uravalmennuksen toteuttavat työparina uravalmentaja ja psykologi. Valmennus sisältää sekä yksilö- että ryhmävalmennusta monipuolisesti erilaisia työskentelymenetelmiä hyödyntäen. Näitä ovat vierailut, keskustelut, itsearvioinnit, erilaiset ryhmätyöt ja käytännön harjoitukset työelämä- ja työnhakutaidoissa. Valmennuksessa käytettiin myös erilaisia soveltuvuustestejä ja kartoituksia, joiden avulla osallistujat saivat kuvan osaamisestaan, vahvuuksistaan ja ominaisuuksistaan.

 
Valmennuksissa arvioitiin työllistymisen edellytysten vahvistumista


Neljän valmennuksen osallistujista osa työllistyi valmennuksen aikana, mikä on selkeä tulos. Aina osallistujan polku ei kuitenkaan ole näin suoraviivainen. Työllistyminen tai koulutukseen hakeutuminen saattaa häämöttää vielä kaukana, mutta työllistymisen edellytykset ovat lisääntyneet. Näitä ensisijaisia hyvinvointimuutoksia, askeleita kohti työllistymistä ja pysyvämpää hyvinvointia haluttiin arvioida osana Kunnari-valmennuksen vaikutuksia. 

 
https://www.terveysportti.fi/dtk/tmi/tmm00192


Kunnari-valmennuksiin kehitettiin yhteistyössä Marke-hankkeen ja Diakonia-ammattikorkeakoulun asiantuntijoiden kanssa oma arviointiväline, joka pohjaa Diakin kehittämiin 3X10D-elämäntilannemittariin sekä Ensisijaisten hyvinvointimuutosten arviointiin. Sekä osallistuja että valmentaja arvioivat kokonaishyvinvointiin sekä työ- ja toimintakykyyn liittyvien väittämien paikkansapitävyyttä valmennuksen alussa ja lopussa.
 
Diakin sivuilta löytyy lisätietoa 3X10D:stä: https://www.diak.fi/tyoelamapalvelut/kehittamistyokalut/3x10d/
 

Kunnari-valmennukset vahvistivat itsetuntoa ja tulevaisuuden näkyä

 
Tulosten perusteella osallistujat olivat valmennuksen jälkeen yleisesti tyytyväisempiä elämäänsä. He kokivat itsetuntonsa, terveytensä, pärjäämisensä sekä kykynsä voittaa vaikeuksia vahvistuneen. Lisäksi usko tulevaisuuteen ja omiin vaikutusmahdollisuuksiin ja työllistymiseen lisääntyivät. Osallistujat olivat vahvemmin ottaneet oman elämänsä ohjat käsiinsä ja tiesivät, mitä valmennuksen jälkeen tekisivät.

Monilla heikossa työmarkkina-asemassa olevilla on kaventunut näky omista vahvuuksistaan, mahdollisuuksistaan ja itsetunnostaan. Usein myös omat vaikutusmahdollisuudet koetaan heikoiksi. Näiden vahvistaminen, motivaation ja toimijuuden herätteleminen ovat osaamisen ja ammatillisuuden vahvistamisen ohella työllistymisen kulmakiviä. Niitä askeleita, joiden kautta työllistyminenkin mahdollistuu.
 
 
Projektipäällikkö
Outi Teittinen
Keski-Suomen ELY-keskus
FT, dos. asiantuntija
Reija Paananen
Diakonia-ammattikorkeakoulu