Keski-Suomen maanteiden talvihoito 2019 – 2020 tilastojen valossa
Väyläviraston tilaamassa talven 2019 – 2020 tienkäyttäjätyytyväisyystutkimuksessa kokonaistyytyväisyys Keski-Suomen alueella notkahti hiukan sekä ammattikuljettajien (raskaan liikenteen) että yksityishenkilöiden osalta.
Kulunut leuto talvi oli Keski-Suomessa talvihoidon kannalta haasteellinen varsinkin liukkaudentorjunnan osalta. Saatujen palautteiden ja tienkäyttäjätyytyväisyystutkimuksen perusteella pääteillä (vt4 ja vt9) siinä onnistuttiin normaalia runsaamman suolan käytön ansiosta kuitenkin kohtuullisesti.
Viime kesän ennätyksellisen vähäinen päällystysmäärä ja vanhenevien päällysteiden vaurioituminen korostuivat talven aikana myös pääteillä. Se näkyi tien tasaisuuteen viittaavissa palautteissa tienkäyttäjätyytyväisyystutkimuksessa.
Tyytymättömyys ja palautteiden määrä kohdistuivat pääosin kuitenkin vähäliikenteisemälle alemmalle tieverkolle, jossa laatuvaatimukset ovat väljemmät ja toimenpideajat pitkiä. Leudon talven vuoksi palautteiden määrissä korostui eniten liukkaudentorjunnan tarve.
Tuloksia ja palautteita
Tienkäyttäjän linjan kautta hoitourakoihin tulleet palautteet ovat olleet jo toista peräkkäistä talvikautta laskussa. Tarkastelussa olivat palautteet lumenauraus-, liukkaudentorjunta- ja polanteen poisto- sekä päällysteen paikkaustarpeista. Kyseisiä palautteita tuli yhteensä 3 719 kpl, kun niitä edellisenä talvena tuli 4 512 kpl.
Eniten palautetta tuli liukkaudentorjuntatarpeesta, yhteensä 1 970 kpl. Liukkaudentorjuntatarpeista 82 % tuli muilta kuin pääteiltä (vt4 ja vt9). Toiseksi eniten tuli palautteita auraustarpeista, yhteensä 909 kpl. Näistä 92 % tuli muilta kuin pääteiltä. Merkittävä määrä palautteita tuli myös päällysteiden paikkaustarpeesta, yhteensä 544 kpl, ja näistä peräti 34 % tuli pääteiltä. Edellisellä talvikaudella palautteita päällysteiden paikkaustarpeesta tuli 275 kpl.
Pääteillä (vt4 ja vt9) tyytyväisyys liukkaudentorjuntaan parani hiukan, raskaan liikenteen osalta 2,97 → 3,14 (asteikolla 1 – 5) ja yksityishenkilöiden osalta 3,44 → 3,55. Pääteiden aurauksen osalta raskaan liikenteen tyytyväisyys laski hiukan 3,30 → 3,21 ja yksityishenkilöiden osalta nousi 3,53 → 3,60.
Tyytyväisyys tienpinnan tasaisuuteen pääteillä heikkeni. Se heikensi samalla kokonaistyytyväisyyttä. Raskaan liikenteen tyytyväisyys laski 2,82 → 2,30 ja yksityishenkilöiden osalta 3,06 → 2,84. Muilla teillä raskaan liikenteen ja yksityishenkilöiden tyytyväisyys pysyi lähes ennallaan liukkaudentorjunnan (2,28 ja 2,70) ja aurauksen (2,45 ja 2,79) osalta. Raskaan liikenteen tyytyväisyys tienpinnan tasaisuuteen muilla teillä heikkeni 2,13 → 2,01 ja yksityishenkilöiden osalta 2,46 →2,27.
Leuto talvi aiheutti tienpitäjälle harmaita hiuksia
Viime talvi oli keskilämpötilan osalta leuto verrattuna Ilmatieteen laitoksen pitkäaikaisiin tilastoihin. Sydäntalven (joulu-helmikuu) keskilämpötila Keski-Suomessa oli -1,3 C, pitkäaikaiskeskiarvon ollessa -8 C. Talven 2018 -2019 vastaava keskilämpötila oli -5,9 C. Viime talvena yhtäjaksoiset pakkaskelit puuttuivat kokonaan.
Lämpötilan sahailua nollan kahta puolta esiintyi Keski-Suomessa talven aikana 79 kertaa, kun pitkäaikainen keskiarvo on 58. Tällaiset olosuhteet aiheuttivat liukkautta ja kaljamakelejä varsinkin sille tieverkolle, jossa liukkaudentorjuntaan ei käytetä suolaa. Liukkautta syntyy tosin muissakin olosuhteissa, kuten lumisateen aikana ja myös pakkasella. Sadesumma viimetalvena lumena oli 2,0 m, pitkäaikaisen keskiarvon ollessa 1,9 m. Viime talvena sade tuli lämpötilan vuoksi usein kuitenkin räntänä tai vetenä.
Innovatiivinen pilottihanke apuna olosuhdetietojen keräämisessä
Helsingin ja Oulun välillä (Vt 4) pilotoitiin toista talvikautta olosuhdetiedon hyödyntämistä, kun neljään tiejaksolla liikennöivään linja-autoon sekä rekkaan oli asennettuna keliolosuhteita mittaavia laitteita. Optisten kitkamittaustulosten perusteella liukkautta esiintyi lauhan talven vuoksi huomattavasti vähemmän kuin edellisenä talvena. Satunnaista liukkautta esiintyi lähinnä Keski-Suomen pohjoisosissa, pääosin lumisateiden yhteydessä. Pakkasliukkautta ei juurikaan havaittu. Kyseessä on Uudenmaan, Keski-Suomen ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskusten yhteishanke.
Kulunut leuto talvi oli Keski-Suomessa talvihoidon kannalta haasteellinen varsinkin liukkaudentorjunnan osalta. Saatujen palautteiden ja tienkäyttäjätyytyväisyystutkimuksen perusteella pääteillä (vt4 ja vt9) siinä onnistuttiin normaalia runsaamman suolan käytön ansiosta kuitenkin kohtuullisesti.
Viime kesän ennätyksellisen vähäinen päällystysmäärä ja vanhenevien päällysteiden vaurioituminen korostuivat talven aikana myös pääteillä. Se näkyi tien tasaisuuteen viittaavissa palautteissa tienkäyttäjätyytyväisyystutkimuksessa.
Tyytymättömyys ja palautteiden määrä kohdistuivat pääosin kuitenkin vähäliikenteisemälle alemmalle tieverkolle, jossa laatuvaatimukset ovat väljemmät ja toimenpideajat pitkiä. Leudon talven vuoksi palautteiden määrissä korostui eniten liukkaudentorjunnan tarve.
Tuloksia ja palautteita
Tienkäyttäjän linjan kautta hoitourakoihin tulleet palautteet ovat olleet jo toista peräkkäistä talvikautta laskussa. Tarkastelussa olivat palautteet lumenauraus-, liukkaudentorjunta- ja polanteen poisto- sekä päällysteen paikkaustarpeista. Kyseisiä palautteita tuli yhteensä 3 719 kpl, kun niitä edellisenä talvena tuli 4 512 kpl.
Eniten palautetta tuli liukkaudentorjuntatarpeesta, yhteensä 1 970 kpl. Liukkaudentorjuntatarpeista 82 % tuli muilta kuin pääteiltä (vt4 ja vt9). Toiseksi eniten tuli palautteita auraustarpeista, yhteensä 909 kpl. Näistä 92 % tuli muilta kuin pääteiltä. Merkittävä määrä palautteita tuli myös päällysteiden paikkaustarpeesta, yhteensä 544 kpl, ja näistä peräti 34 % tuli pääteiltä. Edellisellä talvikaudella palautteita päällysteiden paikkaustarpeesta tuli 275 kpl.
Pääteillä (vt4 ja vt9) tyytyväisyys liukkaudentorjuntaan parani hiukan, raskaan liikenteen osalta 2,97 → 3,14 (asteikolla 1 – 5) ja yksityishenkilöiden osalta 3,44 → 3,55. Pääteiden aurauksen osalta raskaan liikenteen tyytyväisyys laski hiukan 3,30 → 3,21 ja yksityishenkilöiden osalta nousi 3,53 → 3,60.
Tyytyväisyys tienpinnan tasaisuuteen pääteillä heikkeni. Se heikensi samalla kokonaistyytyväisyyttä. Raskaan liikenteen tyytyväisyys laski 2,82 → 2,30 ja yksityishenkilöiden osalta 3,06 → 2,84. Muilla teillä raskaan liikenteen ja yksityishenkilöiden tyytyväisyys pysyi lähes ennallaan liukkaudentorjunnan (2,28 ja 2,70) ja aurauksen (2,45 ja 2,79) osalta. Raskaan liikenteen tyytyväisyys tienpinnan tasaisuuteen muilla teillä heikkeni 2,13 → 2,01 ja yksityishenkilöiden osalta 2,46 →2,27.
Leuto talvi aiheutti tienpitäjälle harmaita hiuksia
Viime talvi oli keskilämpötilan osalta leuto verrattuna Ilmatieteen laitoksen pitkäaikaisiin tilastoihin. Sydäntalven (joulu-helmikuu) keskilämpötila Keski-Suomessa oli -1,3 C, pitkäaikaiskeskiarvon ollessa -8 C. Talven 2018 -2019 vastaava keskilämpötila oli -5,9 C. Viime talvena yhtäjaksoiset pakkaskelit puuttuivat kokonaan.
Lämpötilan sahailua nollan kahta puolta esiintyi Keski-Suomessa talven aikana 79 kertaa, kun pitkäaikainen keskiarvo on 58. Tällaiset olosuhteet aiheuttivat liukkautta ja kaljamakelejä varsinkin sille tieverkolle, jossa liukkaudentorjuntaan ei käytetä suolaa. Liukkautta syntyy tosin muissakin olosuhteissa, kuten lumisateen aikana ja myös pakkasella. Sadesumma viimetalvena lumena oli 2,0 m, pitkäaikaisen keskiarvon ollessa 1,9 m. Viime talvena sade tuli lämpötilan vuoksi usein kuitenkin räntänä tai vetenä.
Innovatiivinen pilottihanke apuna olosuhdetietojen keräämisessä
Helsingin ja Oulun välillä (Vt 4) pilotoitiin toista talvikautta olosuhdetiedon hyödyntämistä, kun neljään tiejaksolla liikennöivään linja-autoon sekä rekkaan oli asennettuna keliolosuhteita mittaavia laitteita. Optisten kitkamittaustulosten perusteella liukkautta esiintyi lauhan talven vuoksi huomattavasti vähemmän kuin edellisenä talvena. Satunnaista liukkautta esiintyi lähinnä Keski-Suomen pohjoisosissa, pääosin lumisateiden yhteydessä. Pakkasliukkautta ei juurikaan havaittu. Kyseessä on Uudenmaan, Keski-Suomen ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskusten yhteishanke.
 |
| Kunnossapitoyksikön päällikkö Vesa Partanen Keski-Suomen ELY-keskus |
Kommentit
Lähetä kommentti