Keski-Suomen ELY-keskus

Ajankohtaisia tarinoita Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen toiminnasta

keskiviikko 16. toukokuuta 2018

Päällystystöiden painopisteet Keski-Suomessa

Viime vuosina päällystystöiden määrä on ollut suuri ja vilkkaat pääväylät on saatu pääosin hyvään kuntoon. Tänä keväänä päällysteiden vaurioitumista edesauttoivat pitkä sateinen syksy ja runsasluminen talvi. Se näkyi paikallisina päällysteiden reikiintymisenä varsinkin niillä osuuksilla, jotka on tarkoitus päällystää tulevana kesänä.

Myöskin elinkeinoelämälle tärkeät seututiet ovat tällä hetkellä melko hyvässä kunnossa. Päällystettyjen teiden kuntoa mitataan kuitenkin muilla mittareilla kuin reikien ja halkeamien määrällä.


Taustaa

Tieverkon palvelutasomittauksia on tehty samalla menetelmällä vuodesta 2001 lähtien. Vuosittaiset mittaustulokset antavat mahdollisuuden tarkastella Keski-Suomen tieverkon kuntotilannetta sekä seurata samojen teiden urautumisen nopeutta eli yhtä kuntomuutosta eri aikoina.

Vilkkailla teillä yksi keskeinen seurattava kuntomuuttuja on urasyvyys, jolle on kaksi syytä:

• Liikenteen nastarengaskulutus, joka muodostuu merkittäväksi syyksi kun liikennemäärä on suuri.
• Tien rakenteen muodonmuutokset tai väsyminen liikenteen kuormituksen vaikutuksesta. Tähän vaikuttaa erityisesti raskaan liikenteen määrä, painot ja rengastus. Tierakenteen kestävyys muodostuu sidottujen ja sitomattomien kerrosten ominaisuuksista ympäristön ja liikenteen kuormituksen aikana.

Nastarenkaiden aiheuttamaa kulumista pienennetään käyttämällä kovia kivilaatuja päällysteessä ja kuormituksen vaikutusta urautumiseen torjutaan vahvistamalla tien rakenteita mm. päällystettä paksuntamalla.

Teiden urautuminen

Yksinkertaisimmillaan uratilannetta voidaan tarkastella koko 1878 km valta-, kanta- ja seututieverkon urakeskiarvona, joka on esitetty kuvassa 1.

Kuva 1: Keski-Suomi kestopäällysteteiden urakeskiarvoja eri vuosina (1 878 km)


Vuosina 2010 -2014 verkon uratilanne heikkeni, minkä jälkeen tilanne on parantunut vastaamaan 2000 luvun alun tilannetta.

Urautumisen nopeutta seurataan laskemalla erotus vuosittaisista mittauksista. Kuva 2 esittää kaksi jakaumaa tarkastellun verkon uranopeudesta; uramuutosparit vuosilta 2005 – 2008 eli kolmelta mittausvuodelta ja vastaava tilanne nyt, vuodet 2014 -2017:

Kuva 2: Kuntomuutosjakaumia

Yleisesti ottaen uranopeus on pienentynyt 1.9 mm/v -> 1.3 mm/v (2014 -2017). Tähän vaikuttaa se, että yli 3 mm urautumista tapahtuu nykyisin ainoastaan 2 % aineistosta, kun se oli aiemmin lähes 15 %. Lisäksi alle 1 mm/ urautumista tapahtuu nykyisin 31 % verkosta kun se oli 2005 -2008 havainnoissa 18 %. Suuri uranopeus on huolestuttavaa ja saattaa olla merkki rakenteellisista puutteista. Se voi aiheutua tierakenteen sitomattomien kerrosten heikkenemisestä ja deformaatiosta tai liikennemäärän suhteen sopimattomasta päällystekiviaineksesta.

Mittaustulosten perusteella voi päätellä, että päällystystoimenpiteet ovat olleet onnistuneita ja tieverkon tila on parantunut viime vuosien aikana. Erityisen hyvä asia on, että tiepituus jolla on suuri uranopeus, on pienentynyt samalla kun tiepituus jolla on pieni uranopeus, on kasvanut.

Taulukko 1. Kuntomuutos eri vuosijaksoina



PEHKO-projekti näyttäisi purevan
Hyvään urakehitykseen on ollut vaikuttamassa PEHKO-projekti, jossa tavoitteena on, että päällystettyjen teiden ylläpidon ja hoidon prosesseja, tekniikoita ja edelleen tuottavuutta parannetaan niin, että päällysteiden käyttöikä kasvaa ja samalla ylläpidon vuosikustannukset laskevat. PEHKO-projektin pilottialueina toimivat Keski-Suomessa Karstulan hoidon alueurakan päällystetty tiestö. Lisäksi Lapissa Kemi-Tornion hoidon alueurakan päällystetty tiestö sekä Rovaniemen hoidon alueurakan valta- ja kantatiestö.

Projektissa päällystettyjen teiden käyttäytymisestä tuotetaan entistä tarkempaa tietoa. Tätä on tarkoitus hyödyntää jatkossa, kun teiden ja päällysteiden suunnittelu- ja mitoitusohjeita uusitaan niin, että ne vastaavat paremmin etenkin raskaan liikenteen, mutta myös muun liikenteen rasituksia. PEHKO-projektin tavoitteena on myös tuottaa tietoa erilaisten teiden elinkaarikustannuksista ja niistä tekijöistä, jotka vaikuttavat tähän voimakkaimmin. Toisin sanoen projektissa pyritään tunnistamaan tiestön ylläpidon kustannusten nousuun vaikuttavat ”heikot lenkit” ja tuottamaan niille korjaus- ja hoito-ohjeistusta siten, että päällystettyjen teiden ylläpidon tuottavuus saadaan merkittävään kasvuun.

Haasteita

Hyvästä uratilanteesta huolimatta tieverkollamme on vielä paljon korjattavaa. Heikointa tieverkkoa meillä on vähäliikenteisillä yhdysteillä ja vilkkailla taajamaliikenteen väylillä sekä rampeilla.
Vähäliikenteisten väylien uudelleenpäällystämiseen ja rakenteiden korjaamiseen ei nykyinen rahoitus riitä. Vilkkaat taajamakohteet ovat kalliita ylläpidettäviä, koska vanhat päällysteet on jyrsittävä pois ja päällysteelle on asetettava korkeita laatuvaatimuksia. Toisaalta näillä kohteilla on pienet nopeusrajoitukset, joten ajoneuvot eivät vaurioidu pahasti ja tienkäyttäjät ovat päivittäin pääasiassa samoja, joten kuoppia ja reikiä oppii väistämään ennen kuin ne on paikattu. Ikäväähän tämä kuitenkin on.
Toivottavasti teiden päällysteiden ylläpidon rahoitus saadaan jatkossa riittävälle tasolle, jotta tieverkko saadaan pidettyä kunnossa ja sitä pystyttäisiin jopa kehittämään!
Ylläpitovastaava
Eino-Matti Hakala
Keski-Suomen ELY-keskus



perjantai 4. toukokuuta 2018

ELY-keskus Keski-Suomen vesiä hoitamassa

Keski-Suomen ELY-keskus on tänäkin vuonna mukana monilla tavoilla useissa vesienhoitoon liittyvissä hankkeissa eri puolella Keski-Suomea. Tässä blogissa pureudutaan kesän työkohteisiin.

Asunnan ja Vesangan reittien virtavesialueiden kunnostukset vahvistavat taimenkantaa


Keuruulla sijaitsevan Asunnan koskireitin kunnostussuunnittelu käynnistettiin silloisella Keski-Suomen Ympäristökeskuksella jo vuonna 2003. Hankkeen luvan saanti ja käytännön toteutus on kuitenkin viivästynyt pahemman kerran erinäisten vastoinkäymisten vuoksi. Muun muassa reitin alaosalla sijaitseva Kalmakosken pato jää edelleen estämään koskireitin oman geneettisesti eriytyneen taimenkannan vaellusta Keurusselän ja Asunnan koskien välille.
Keski-Suomen ELY-keskuksessa valmiiksi hiotun suunnitelman luvan hakijana toimi Keuruun kaupunki. Kun ympäristölupa viime vuonna myönnettiin, olisi hanke tarkoitus toteuttaa tämän vuoden aikana Keuruun kaupungin, Keski-Suomen ELY-keskuksen ja Pohjois-Savon ELY-keskuksen yhteistyönä.
Ylä-Saukkolankosken nykyinen pohjapato estää kalan nousun
Asunnan reitin virtavesikunnostusta toteutettaessa vaaditaan erityistä tarkkuutta museaalisten ja suojelullisten arvojen huomioimisessa sekä vedenpinnan tasojen ennallaan pitämisessä. Kunnostuksella on tarkoitus merkittävästi parantaa koskireitillä elävän taimenen elinolosuhteita, mutta virta-alueiden olosuhteiden monipuolistuessa hyötyvät kunnostuksesta myös useat muut eliölajit.

Myös Vesangan koskireitin kunnostussuunnitelma on tehty ELY-keskuksessa. Tulevan kesän/syksyn aikana kohdetta lähtee toteuttamaan Keski-Suomen Kalatalouskeskus.


ELY:n rooli käytännön työssä tulee olemaan enemmänkin valvova. Vesangan reitilläkin taimenen poikastuotantopinta-alojen määrä ja laatu tulevat kasvamaan paljon. Kunnostuksen jälkeen toteutettavilla poikasistutuksilla taimenkanta todennäköisesti palautuu hyvälle tasolle. Kun vielä vesireitin katkaisevalle Ylä-Saukkolankosken pohjapadolle myöhemmin saadaan korvaava pohjapato, joka mahdollistaa kalan kulun myös ylävirtaan, on taimenella erinomaiset mahdollisuudet menestyä kyseisellä alueella.

Tierumpujen korjauksilla kala nousuun


Vaellusesteen muodostava tierumpu
Keski-Suomen ELY-keskus on saanut UPM:ltä rahoitusta ympäristöongelmia aiheuttavien tierumpujen korjauksiin. Tarkemmat yksityiskohdat korjattavista kohteista ja korjaustavoista varmistuvat kesän aikana lähinnä Metsäkeskuksen kanssa käytävissä neuvotteluissa.

Rumpurakenteiden ympäristöongelmat ovat Suomessakin nousseet esille viimeistään Anssi Elorannan vuonna 2016 valmistuneen keskisuomalaisten rumpurakenteiden ympäristöongelmia käsittelevän pilottitutkimuksen siivittämänä. Erityisesti turhan ylös asennettuja ja alavirran puoleisesta päästään pudottavia sekä liian voimakkaan virtausnopeuden omaavia rumpuja on tarkoitus korjata sellaiseksi, etteivät ne ole vaellusesteenä vesieliöille, eivätkä samalla tavalla myöskään maaeläimille. Toimenpiteet tulevat koskemaan lähinnä metsäautoteitä, ja ne avaavat parhaimmillaan väyliä järvestä toiseen sekä merkittäviin vaelluskalavesistöihin.
Isompien ja kestopäällysteisten teiden kohdalla vaellusesteellisen rummun muuttaminen vesieliöille läpikuljettavaksi vaatii yleensä vettä nostavia toimenpiteitä rummun alapuoleisella vesialueella. Myös itse rummun sisään voidaan asentaa virtausta hidastavia lamelleja mikäli rumpu on riittävän tilava.

Avustettavat kohteet

Keski-Suomen ELY-keskuksesta jaetaan avustuksia erilaisille vesienhoitohankkeille. Tulevalle kesälle avustusta ovat saaneet ainakin kaksi virtavesikunnostuskohdetta, kolme järvialueilla toteutettavaa vesikasvuston poistoon keskittyvää hanketta ja yksi kosteikkopuistohanke. Kosteikkopuistohankkeella tähdätään luonnonmukaisempaan vesienhallintaan, luonto- ja virkistyskäyttöarvojen kohentamiseen sekä maisemallisen ilmeen parantamiseen.
Vispilänjoen voimakkaasti perattua ja suoristettua uomaa

Lisäksi ELY-keskus on Freshabit-hankkeen kautta mukana ainakin yhdellä järvikunnostuskohteella, jossa toimenpiteenä on ylitiheän vesikasvuston poisto koneellisesti. Tällaisilla taajama-alueilla sijaitsevien järvien kunnostuksilla saadaan koko alueen yleisilmeeseen selvää parannusta.

Kuvat: Pasi Perämäki
 
Ympäristösuunnittelija
Pasi Perämäki
Keski-Suomen ELY-keskus