Päällystystöiden painopisteet Keski-Suomessa

Viime vuosina päällystystöiden määrä on ollut suuri ja vilkkaat pääväylät on saatu pääosin hyvään kuntoon. Tänä keväänä päällysteiden vaurioitumista edesauttoivat pitkä sateinen syksy ja runsasluminen talvi. Se näkyi paikallisina päällysteiden reikiintymisenä varsinkin niillä osuuksilla, jotka on tarkoitus päällystää tulevana kesänä.

Myöskin elinkeinoelämälle tärkeät seututiet ovat tällä hetkellä melko hyvässä kunnossa. Päällystettyjen teiden kuntoa mitataan kuitenkin muilla mittareilla kuin reikien ja halkeamien määrällä.

Taustaa

Tieverkon palvelutasomittauksia on tehty samalla menetelmällä vuodesta 2001 lähtien. Vuosittaiset mittaustulokset antavat mahdollisuuden tarkastella Keski-Suomen tieverkon kuntotilannetta sekä seurata samojen teiden urautumisen nopeutta eli yhtä kuntomuutosta eri aikoina.

Vilkkailla teillä yksi keskeinen seurattava kuntomuuttuja on urasyvyys, jolle on kaksi syytä:

• Liikenteen nastarengaskulutus, joka muodostuu merkittäväksi syyksi kun liikennemäärä on suuri.
• Tien rakenteen muodonmuutokset tai väsyminen liikenteen kuormituksen vaikutuksesta. Tähän vaikuttaa erityisesti raskaan liikenteen määrä, painot ja rengastus. Tierakenteen kestävyys muodostuu sidottujen ja sitomattomien kerrosten ominaisuuksista ympäristön ja liikenteen kuormituksen aikana.

Nastarenkaiden aiheuttamaa kulumista pienennetään käyttämällä kovia kivilaatuja päällysteessä ja kuormituksen vaikutusta urautumiseen torjutaan vahvistamalla tien rakenteita mm. päällystettä paksuntamalla.

Teiden urautuminen

Yksinkertaisimmillaan uratilannetta voidaan tarkastella koko 1878 km valta-, kanta- ja seututieverkon urakeskiarvona, joka on esitetty kuvassa 1.

Kuva 1: Keski-Suomi kestopäällysteteiden urakeskiarvoja eri vuosina (1 878 km)

Vuosina 2010 -2014 verkon uratilanne heikkeni, minkä jälkeen tilanne on parantunut vastaamaan 2000 luvun alun tilannetta.

Urautumisen nopeutta seurataan laskemalla erotus vuosittaisista mittauksista. Kuva 2 esittää kaksi jakaumaa tarkastellun verkon uranopeudesta; uramuutosparit vuosilta 2005 – 2008 eli kolmelta mittausvuodelta ja vastaava tilanne nyt, vuodet 2014 -2017:

Kuva 2: Kuntomuutosjakaumia

Yleisesti ottaen uranopeus on pienentynyt 1.9 mm/v -> 1.3 mm/v (2014 -2017). Tähän vaikuttaa se, että yli 3 mm urautumista tapahtuu nykyisin ainoastaan 2 % aineistosta, kun se oli aiemmin lähes 15 %. Lisäksi alle 1 mm/ urautumista tapahtuu nykyisin 31 % verkosta kun se oli 2005 -2008 havainnoissa 18 %. Suuri uranopeus on huolestuttavaa ja saattaa olla merkki rakenteellisista puutteista. Se voi aiheutua tierakenteen sitomattomien kerrosten heikkenemisestä ja deformaatiosta tai liikennemäärän suhteen sopimattomasta päällystekiviaineksesta.

Mittaustulosten perusteella voi päätellä, että päällystystoimenpiteet ovat olleet onnistuneita ja tieverkon tila on parantunut viime vuosien aikana. Erityisen hyvä asia on, että tiepituus jolla on suuri uranopeus, on pienentynyt samalla kun tiepituus jolla on pieni uranopeus, on kasvanut.

Taulukko 1. Kuntomuutos eri vuosijaksoina

PEHKO-projekti näyttäisi purevan

Hyvään urakehitykseen on ollut vaikuttamassa PEHKO-projekti, jossa tavoitteena on, että päällystettyjen teiden ylläpidon ja hoidon prosesseja, tekniikoita ja edelleen tuottavuutta parannetaan niin, että päällysteiden käyttöikä kasvaa ja samalla ylläpidon vuosikustannukset laskevat. PEHKO-projektin pilottialueina toimivat Keski-Suomessa Karstulan hoidon alueurakan päällystetty tiestö. Lisäksi Lapissa Kemi-Tornion hoidon alueurakan päällystetty tiestö sekä Rovaniemen hoidon alueurakan valta- ja kantatiestö.

Projektissa päällystettyjen teiden käyttäytymisestä tuotetaan entistä tarkempaa tietoa. Tätä on tarkoitus hyödyntää jatkossa, kun teiden ja päällysteiden suunnittelu- ja mitoitusohjeita uusitaan niin, että ne vastaavat paremmin etenkin raskaan liikenteen, mutta myös muun liikenteen rasituksia. PEHKO-projektin tavoitteena on myös tuottaa tietoa erilaisten teiden elinkaarikustannuksista ja niistä tekijöistä, jotka vaikuttavat tähän voimakkaimmin. Toisin sanoen projektissa pyritään tunnistamaan tiestön ylläpidon kustannusten nousuun vaikuttavat ”heikot lenkit” ja tuottamaan niille korjaus- ja hoito-ohjeistusta siten, että päällystettyjen teiden ylläpidon tuottavuus saadaan merkittävään kasvuun.

Haasteita

Hyvästä uratilanteesta huolimatta tieverkollamme on vielä paljon korjattavaa. Heikointa tieverkkoa meillä on vähäliikenteisillä yhdysteillä ja vilkkailla taajamaliikenteen väylillä sekä rampeilla.

Vähäliikenteisten väylien uudelleenpäällystämiseen ja rakenteiden korjaamiseen ei nykyinen rahoitus riitä. Vilkkaat taajamakohteet ovat kalliita ylläpidettäviä, koska vanhat päällysteet on jyrsittävä pois ja päällysteelle on asetettava korkeita laatuvaatimuksia. Toisaalta näillä kohteilla on pienet nopeusrajoitukset, joten ajoneuvot eivät vaurioidu pahasti ja tienkäyttäjät ovat päivittäin pääasiassa samoja, joten kuoppia ja reikiä oppii väistämään ennen kuin ne on paikattu. Ikäväähän tämä kuitenkin on.

Toivottavasti teiden päällysteiden ylläpidon rahoitus saadaan jatkossa riittävälle tasolle, jotta tieverkko saadaan pidettyä kunnossa ja sitä pystyttäisiin jopa kehittämään!

Ylläpitovastaava

Eino-Matti Hakala

Keski-Suomen ELY-keskus