Keski-Suomen ELY-keskus

Ajankohtaisia tarinoita Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen toiminnasta

torstai 27. tammikuuta 2022

Vesistökunnostamisen uudet ja tarpeelliset tuulet

Puhtaat vedet eivät ole itsestäänselvyys, vaikka niiden hyvä tila on paitsi luonnon itsensä myös vesistöalueiden ihmisten ja elinkeinojen kannalta ensiarvoisen tärkeää. Tämä on oivallettu muun muassa Keurusselän alueella, jossa Keurusselän valuma-alueen kunnostushankkeessa edistetään alueen vesienhoitoa ja vesienhallintaa kunnostussuunnittelun ja sidosryhmäyhteistyön kautta. ELY-keskuksen roolina on toimia tällaisissa hankkeissa valvovana viranomaisena, mutta mitä visioita tulevaisuuteen liittyy? Tässä blogissa kirjoitetaan vedestä.



Keuruulla 2.11.2021 pidetyssä tilaisuudessa oli "tupa täynnä". Hanke ja tilaisuus selkeästi herättivät kiinnostusta, ja eri sidosryhmät olivatkin hyvin edustettuina. Tilaisuuden paras anti oli yhteistyön konkreettinen herättäminen – valuma-aluetason kunnostamista tai edes sellaisen suunnittelua ei voi tehdä ilman eri intressien yhteensovittamista. Laajat yhteiset yleisötilaisuudet ovat kriittisen tärkeitä luottamuksen vahvistamiseksi, ja niissä on hyvä käsitellä esim. ajankohtaista tutkimustietoa aiheeseen liittyen. Tämä antaa hyvää perustaa tarpeellisen yhteisen päämäärän muodostamiseksi.

"Valuma-aluetason kunnostamista tai edes sellaisen suunnittelua ei voi tehdä ilman eri intressien yhteensovittamista.

– Ehkä tiivistetysti voisi todeta erityisesti laaja-alaisista kunnostusprojekteista: jotta niissä pääsee tulevaisuudessa eteenpäin, pitää ennen kuin tekee tai suunnittelee mitään, kokoontua yhteen ja kuulla kaikkia, vesienhoidon asiantuntija Jouni Kivinen Keski-Suomen ELY-keskuksesta toteaa.

ELY-keskus toimii hankkeissa valvovana viranomaisena eli seuraamme sitä, että myönnetyt rahat käytetään tarkoituksenmukaisesti, mutta on siinä muutakin.

– Valvoja tarkastelee hankkeen etenemistä hankesuunnitelman mukaisesti, eli katsotaan toteutusta rahoituksen kohteena. Tärkein asia kuitenkin on pyrkiä neuvomaan ja auttamaan hanketta, mikäli vastaan tulee asioita, joissa ELY-keskus pystyy apua tarjoamaan, Kivinen jatkaa.

Jouni Kivisen esitys KEURUS-hankkeen yleisötilaisuudessa (pdf)

Valmiit yhteistyö- ja tiedotusverkostot nopeuttavat ja helpottavat hankkeiden perustamista


Keski-Suomeen perustettiin maakunnallinen vesistökunnostusverkosto keväällä 2021. Siitä on tarkoitus muodostua oleellinen toiminnallinen osa alueemme vesistökunnostusten työkalupakkia. Laajempi tiedottaminen ja verkoston jatkokehittäminen on parhaillaan työn alla. Verkosto on kiinteä osa Keski-Suomen vesi ja ympäristö ry:tä.

"Keski-Suomeen perustettiin maakunnallinen vesistökunnostusverkosto keväällä 2021.  

Monesti vesistöjen kunnostamisesta herää paikallisesti ideoita tai nousee tarpeita, jotka eivät etene lukuisista eri syistä johtuen. Ehkä tärkeimpänä syynä tietämättömyys siitä, miten kunnostushankkeen saisi käyntiin tai miten saattaa ideaa käytäntöön.

– Jos tuollainen aktiivisuus onnistutaankin ohjaamaan tehokkaasti kanavoituna eteenpäin, on huomattavasti todennäköisempää, että suuremmasta osasta ideoita rakentuukin todellinen konkreettinen hanke, Kivinen ajattelee.

Hanketoimijat tarvitsevat tietoa, tukea ja apua erinäisiin hallinnollisiin kuin myös biologis-ekologisiin seikkoihin, joihin verkostoyhteistyöstä löytyy voimavaroja.

Selkeää tarvetta kentällä olisi erityisesti vaikeissa kohteissa leveämmille harteille.

– Esimerkiksi paikallisen pienen kyläyhdistyksen tai vesialueen osakaskunnan kynnys alkaa vetää laajaa valuma-alueen kunnostushanketta on ymmärrettävästi varsin korkea ja jyrkkä, eikä esimerkiksi Keski-Suomen vesi ja ympäristö ry voi kaikissa Keski-Suomen hankkeissa toimia aktiivisena vetäjänä ja toteuttajana – tosin projektinhallinnassa hyvänä apuna kyllä, josta on jo toimintamallipilottikokeiluja tehtykin, Kivinen toteaa.


Kansallisen tason toimija isojen hankkeiden vetäjäksi? 


Vesistökunnostusten yksi merkittävä periaatteellinen seikka on niiden tietynlainen oikeudellinen vapaaehtoisuus. Harvoin jollekin toimijalle muodostuu juridista velvoitetta toteuttaa kunnostushanke, vaan useimmiten kunnostukseen ryhtyy vapaaehtoisesti jokin taho, joka haluaa asioita edistää.

– Kansallisen neutraalin toimijan pitäisi pystyä merkittävät ja vaikeat hankkeet toteuttamaan, joille ei löydy luontevia muita vetäjätahoja, Kivinen visioi.

Rajanveto on tietenkin erittäin hankalaa, milloin jokin hanke täyttäisi tai ei nämä kriteerit. Riskinä on helposti hankkeiden "sälyttäminen" muille, vedoten edellä mainittuun, eli ettei projektia syystä tai toisesta onnistuttaisi paikallisesti toteuttamaan.

"Riskinä on helposti hankkeiden sälyttäminen muille...

Vesistökunnostusten oikeudellisia velvoitteita ja vastuita pitäisikin tarkastella nykyistä enemmän, ja miettiä onko valtiolla se viimeinen vastuu käytäntöön panosta. Vesienhoitoon liittyvä lainsäädäntö kuitenkin velvoittaa vesien ja ympäristön tilaan liittyvissä asioissa.

Katso tutkija Antti Belinskijn esitys ”Luontidirektiivin lajisuojelu järvien kunnostushankkeissa”:


Kunnostushankkeissa pyritään saamaan vesi kiertämään kuin ihmistä ei olisikaan 


Kunnostushankkeet voidaan karkeasti jakaa joko elinympäristön tai virkistyskäyttöedellytysten parantamiseen tähtääviksi. Ilmenee jokin haitta, johon kunnostuksella pyritään puuttumaan. Ns. puhtaimmillaan/jaloimmillaan ideologisesti kunnostushanke on projekti, joka palauttaa alueen takaisin luonnontilaan tai mahdollisimman lähelle sitä, mutta käytännössä harvoin edellä mainittu on mahdollista. Useimmiten kunnostushanke on kompromissi, jossa yhteensovitetaan ihmistoiminnan eri käyttötarpeita ja luonnontilaa biologis-ekologisesti edistäviä toimenpiteitä.

– Toimenpideluettelo mitä kaikkea kunnostushankkeessa voidaan tehdä, on turhan pitkä ja monisyinen sellaisenaan tässä avattavaksi. Ehkä selkein mihin vesistöjen elinympäristön kunnostushankkeella voidaan tähdätä, on veden kiertokulun palauttaminen mahdollisimman lähelle kunnostusalueen alkuperäistä, Kivinen katsoo.

Ja vettähän on kaikkialla - maaperässä, soilla, pohjavesissä, noroissa, jne. Eli periaatteessa hyvin monenlaisia hankkeita voidaan pitää vesistökunnostushankkeina, aina soiden ennallistamisesta kaupunkien hulevesisuunnittelun kautta järven ravintoverkkokunnostukseen. Kaiken lähtökohtana olisi koittaa saada vesi kiertämään kuin ihmistoimintaa ei olisikaan – tai kompensoiden ihmistoiminnan vaikutukset jollakin menetelmällä. Toki näin yksinkertainenhan tämä asia ja aihepiiri ei ole…


Blogi perustuu Vesienhoidon asiantuntija Jouni Kivisen haastatteluun.

Vesienhoidon asiantuntija
Jouni Kivinen
Keski-Suomen ELY-keskus


  






Teksti: Santtu Lytsy & Jouni Kivinen, Keski-Suomen ELY-keskus
Kuvat: kuviasuomesta.fi ja ELY-keskus