Keski-Suomen ELY-keskus

Ajankohtaisia tarinoita Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen toiminnasta

perjantai 14. toukokuuta 2021

Keski-Suomi – patojen ja purotaimenten maakunta

Korona-aika on saanut ihmiset liikkumaan yhä enemmän luonnossa. Pienellä kävelyretkellä joen rantaan kesken etätyöpäivän voi olla merkittävä vaikutus jaksamisen kannalta. Hiljalleen lipuva vedenpinta tai purossa soliseva vesi saa mielen rentoutumaan. Myös padon yli kuohuna syöksyvä vesi voi olla mahtava näky. Niin, tuon luonnottoman ihmisrakennelman yli syöksyvä vesi…

Keski-Suomen virtavesissä on noin 160 erilaista käytössä olevaa patorakennelmaa. Suurin osa muodostaa osittaisen tai totaalisen vaellusesteen. Totaalinen este estää kaikkien vesieliöiden liikkumisen uomassa, ainakin ylävirtaan. Osittaisista vaellusesteistä saattavat vain vahvimmat taimenet onnistua hyppäämään yli. Jos siis näitä vahvoja taimenia meidän vesissämme vielä olisi. Kun taimen syntyy esimerkiksi pienen puron soraikkopohjalla, lähtee se kahden kolmen vuoden jälkeen kohti järveä paremmat ruokapöydät mielessään. Toiset pari vuotta järvellä, ja sen jälkeen alkaa paluu lisääntymisvietin ohjaamana kohti synnyinalueita. Reissaamisessa on kuitenkin aina riskinsä, ja matka voi päättyä hauen tai linnun suuhun. Tai kalastajan pyydykseen.

"Totaalinen este estää kaikkien vesieliöiden liikkumisen uomassa, ainakin ylävirtaan.  

Jos matka on kuitenkin onnistuneesti jatkunut kotijokeen asti, niin edessä voi olla vielä ylitsepääsemätön este – tuo puolitoista metriä korkea betonipato. Tuo pato, jonka yli tultiin alavirtaan tulva-aikaan, mutta nyt matka on pysähtynyt. Oma synnyinalue jää saavuttamatta ja jälkeläiset tuottamatta. Ne padon yläpuolella olevat lajitoverit, jotka eivät lähteneet vaellukselle, onnistuvat ehkä lisääntymään ja jatkamaan sukua.


Tekemätön paikka. Tästä ei ylös nousta (kuva © Olli Sivonen). 



Erilaisia myllyihin ja sahoihin liittyviä patorakennelmia on aikoinaan ollut Keski-Suomen vesissä mahdollisesti satoja. Suurin osa on sittemmin purettu, mutta osa on edelleen käytössä. Pienet myllypadot on saatettu myöhemmin valjastaa sähköntuotantoon – ehkä omien pihavalojen valaistusta varten. Suurimpiin voimalaitoksiin on saatu kalatiet helpottamaan kalankulkua esteen ohi. Toki, alkuperäinen koski lisääntymisalueineen on jäänyt padon alle jo kymmeniä vuosia sitten. Vanhojen patorakennelmien luvanvaraisuus on myös oma kysymyksensä. Lupa saattaa olla. Tai sitten se on hävinnyt viimeisen 150 vuoden aikana. Tai sitten sitä ei ole.

Taimen erittäin uhanalainen - älä patoa


Taimen on luokiteltu eteläisen Suomen sisävesissä erittäin uhanalaiseksi. Alkuperäiset taimenkannat ovat lukuisista paikoista hävinneet, ja jossain paikoissa on saatu luotua luontaisesti lisääntyvä taimenkanta uudestaan istutusten avulla. Aikoinaan Keski-Suomen puroista, joista ja koskista on lähtenyt syönnösvaellukselle järvelle satoja, ehkä tuhansia taimenia, jotka sittemmin monikiloisina vielä lisääntyivät ja tuottivat vaellukselle lähteviä poikasia. Nyt meidän vesissämme suurin osa taimenista ei lähde koskaan vaellukselle, vaan ne pysyvät pieninä ja paikallisina yksilöinä puroissa ja koskissa. Ehkä juuri siellä padon yläpuolella.

Ihmiset ovat nykyisin yhä kiinnostuneempia luonnosta ja sen tilasta. Omalla takapihalla virtaavalla purolla on merkittävä positiivinen vaikutus omaan hyvinvointiin. Saunan jälkeen on kiva uida puroon rakennetussa uimalammikossa. Tosin, rakennusvaiheessa ei ole ehkä tullut ajatelleeksi, että puron tai joen patoamalla uimapaikkaa varten, saattaa estää erittäin uhanalaisen taimenen ja myös muiden vesieliöiden liikkumisen uomassa. 

"Tosin, rakennusvaiheessa ei ole ehkä tullut ajatelleeksi, että puron tai joen patoamalla uimapaikkaa varten, saattaa estää erittäin uhanalaisen taimenen ja myös muiden vesieliöiden liikkumisen uomassa.

Onneksi ajatukset ja asenteet muuttuvat. Ihmiset ovat alkaneet yhä enenevissä määrin ymmärtää vaellusesteiden poiston ja vapaana virtaavien vesien positiivisen merkityksen. Myös erilaiset kansalliset strategiat ja alueelliset toimenpideohjelmat ohjaajat kehitystä tähän suuntaan, ja patoja puretaankin ympäri Suomea. Työtä kuitenkin riittää vielä pitkäksi aikaa. Kalastusta ohjaavat sääntelyt ja vesien tilaa parantavat toimenpiteet ovat myös tärkeässä roolissa taimenkantojen elvyttämiseen liittyvässä työssä. Esteiden poisto auttaa vesieliöitä, ja lisäksi se voi myös olla ratkaiseva tekijä vesistön ekologisen tilan parantamisessa.


Jokeen on tehty uimapaikka rakentamalla kivistä pato. Allasmainen alue saattaa näyttää maisemallisesti miellyttävältä, mutta samalla on saatettu tehdä ehkä osin tietämättömyyttään vaelluseste vesieliöille. Kuvan kaltaiset "saunapadot" saattavat muodostaa osittaisen tai jopa totaalisen esteen. (kuva © Pasi Perämäki) 


Kun Keski-Suomessa on satoja kilometrejä virtavesiä, niin 160 esteellistä patoa voi vaikuttaa pieneltä. Tämä lukema on kuitenkin se, mikä on viranomaisen tiedossa. Todellisuus lienee paljon pahempi. Ja yhdelläkin pienellä padolla voi olla merkittävä vaikutus. 

Keski-Suomen maakuntakala on järvitaimen. Tosin, ei meillä merkittävästi järvitaimenia ole. Paikallisia ”purotaimenia” kylläkin. Padot ovat estäneet vaelluksen tehneiden taimenten palaamisen lisääntymisalueille, ja sittemmin koko populaatio on saattanut hävitä. Patojen lisäksi Keski-Suomessa on myös satoja erilaisia vaelluksen estäviä tai vaellusta haittaavia tierumpuja.

"Keski-Suomen maakuntakala on järvitaimen. Tosin, ei meillä merkittävästi järvitaimenia ole.  

Patorakennelmien kartoitus, tietojen päivitys ja lupatietojen tarkastus on käynnissä Keski-Suomen alueella. Onko tiedossasi kalojen liikkumista haittaava este? Vinkkaa siitä meille!


Koekalastusten yhteydessä koskesta saaliiksi tullut suurtaimen. Mittausten jälkeen taimen merkattiin vaellustutkimuksia varten ja vapautettiin. Suomunäytteiden perusteella kyseinen yksilö oli viettänyt useammman vuoden järvellä, ennen kuin taas palasi kutemaan koskeen. Kala kuoli verkkoon vajaa vuotta myöhemmin (kuva © Olli Sivonen). 

Lue lisää:

Keskeisiä vaellusesteitä löytyy Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämästä Vesikartta-palvelusta.           

Keski-Suomeen on perustettu oma vesistökunnostusverkosto. Lue lisää toiminnasta nettisivuilta.

Tutustu maa- ja metsätalousministeriön vaelluskalakantojen elvyttämiseen pyrkivään NOUSU-ohjelmaan.

Haluatko lisätietoa pienvesien kunnostuksesta, kansallisesta kalatiestrategiasta tai muista kunnnostusaiheista?

Keski-Suomen nykyinen vesienhoidon toimenpideohjelma sekä ehdotus uudeksi toimenpideohjelmaksi löytyy täältä.

Suunnittelija
Olli Sivonen
Keski-Suomen ELY-keskus



tiistai 4. toukokuuta 2021

Varmennuksista suosituksia ja hyviä käytäntöjä ESR-hankkeille

Keski-Suomen ELY-keskus koordinoi rakennerahastotehtäviä Länsi-Suomen alueella. Osa tätä työtä on hankkeiden paikan päällä varmentaminen. Tarkastelen varmennuksia ja niiden tuloksia Euroopan sosiaalirahaston (ESR) näkökulmasta. Euroopan sosiaali- ja aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeilla on hieman erilainen varmennuspohja, joka vaikuttaa siihen, että hyvät käytännöt ja suositukset ovat helpommin raportoitavissa ESR-hankkeista. Lisäksi suuri osa EAKR-hankkeista varmennettiin ns. hallinnollisina varmennuksia ilman tuensaajan luona käyntiä.

Rakennerahastohankkeiden (Euroopan aluekehitys- ja sosiaalirahasto) varmentamisen tavoitteena on varmistaa menojen ja toiminnan tosiasiallisuus. Varmennuksissa käydään läpi mm. hankkeen hankesuunnitelman ja rahoituspäätöksen mukainen toteutus. Paikan päällä varmennukset ovat myös keino hallita hanketoimintaan liittyviä riskejä. Hankkeet valitaan varmennettavaksi otannan perusteella. (Työ- ja elinkeinoministeriö 10.10.2016.)

Keski-Suomen ELY-keskus varmensi vuonna 2020 yhteensä 89 rakennerahastohanketta, joista 53 oli EAKR ja 36 ESR-hankkeita. ESR-hankkeista 21 valittiin varmennukseen satunnaisotannan kautta, yhdeksän yli 800 000 € rahoituksen perusteella, kolme oli korkean riskin hankkeita ja kolme valitsi välittävä toimielin (Keski-Suomen ELY). Kuvassa logot Euroopan unioni: Euroopan sosiaalirahasto ja Vipuvoimaa EU:lta 2014–2020-tunnus.

Keski-Suomen ELY-keskus varmensi vuonna 2020 yhteensä 89 rakennerahastohanketta, joista 53 oli EAKR ja 36 ESR-hankkeita. ESR-hankkeista 21 valittiin varmennukseen satunnaisotannan kautta, yhdeksän yli 800 000 € rahoituksen perusteella, kolme oli korkean riskin hankkeita ja kolme valitsi välittävä toimielin (Keski-Suomen ELY-keskus).




Varmennuksessa saadaan neljänlaisia tuloksia; (1) hankkeessa ei ole olennaista huomautettavaa, (2) hankkeessa on menettelytapavirheitä, joilla ei ole vaikutusta maksetun tuen määrään, (3) hankkeessa on olennaisia menettelytapavirheitä, joilla on vaikutusta maksetun tuen tukikelpoisuuteen ja (4) hankkeessa on tukikelpoisuusvirheitä, joilla on vaikutus maksetun tuen tukikelpoisuuteen. (Työ- ja elinkeinoministeriö 10.10.2016.) Vaihtoehdoista kaksi viimeisintä johtaa jatkotoimenpiteisiin. Edellä mainittujen tulosten lisäksi kirjataan järjestelmään asiat, jotka on tuotu hanketoteuttajalle huomioon suosituksina ja hyväksi todetut käytänteet hankkeen toteuttamisessa.

Varmennetut hankkeet maakunnittain 2020: Ylimaakunnallisia 4 kpl, Keski-Suomi, 22 kpl, Uusimaa 1 kpl, Varsinais-Suomi 11 kpl, Pohjanmaa 12 kpl, Keski-Pohjanmaa 3 kpl, Pirkanmaa 22 kpl, Etelä-Pohjanmaa 6 kpl, Satakunta 8 kpl. Kuvassa logot Euroopan unioni: Euroopan sosiaalirahasto ja Vipuvoimaa EU:lta 2014–2020-tunnus

Varmennettujen hankkeiden (ESR- ja EAKR) jakautuminen maakunnittain Keski-Suomen ELY-keskuksen koordinoimalle rakennerahastoalueelle. 


Vuoden 2020 varmennusten tulokset ja suositukset

Vuoden 2020 varmennukset on suoritettu ja niistä on koostettu yhteenveto. Varmennusten lopputuloksena tehtiin havaintoja, jotka etenivät jatkotoimiin. Sisällöllisesti hankkeet olivat Länsi-Suomen alueella edenneet hyvin.

Yleisimmin toistuneet suositukset liittyivät hankkeen ohjausryhmään, jonka työskentelyn dokumentaatioon tulisi kiinnittää huomiota. Suosituksia annettiin myös eri kustannuksiin, kuten lomakustannusten ilmoittamiseen, pienhankintojen kilpailuttamisen tarkempaan dokumentointiin sekä vuokriin liittyen. Raportoinnista todettiin, että se sujui pääsääntöisesti hyvin, kuitenkin seurantaraportilla olisi hyvä muistaa horisontaalisten periaatteiden seuranta. Raportointiin liittyen on oleellista myös muistaa aineistojen säilytysvelvollisuus, joka on kymmenen vuotta hankkeen päättymisestä. Viestintä on tärkeässä osassa hankkeita. Keskeisimpänä nostona viestintäohjeen puutteellisesta noudattamisesta annettiin suosituksia logoihin liittyen.


Hyviä käytäntöjä länsisuomalaisista hankkeista

Paikan päällä varmennukset ovat keino myös hyvien käytäntöjen löytämiseen ja niiden tietoon saattamiseen viranomaisille sekä viestimiseen yhä edelleen. Hankkeissa tehdään paljon arvokasta työtä ja kehitetään uutta.

Monissa hankkeissa käynnistetty toiminta on jatkunut myöhemmin osana organisaation toimintaa. Esimerkkinä näistä voidaan mainita Ohjaamot, joita on ympäri Suomea. Hankkeissa on kehitetty monia hyviä työskentelytapoja; erilaisia matalan kynnyksen tilaisuuksia, verkostomaista työskentelyotetta, työelämäyhteistyötä, mentorointia, monipuolista viestintää ja dialogisia moniammatillisia työskentelytapoja. Hankkeet reagoivat joustavasti vuosi sitten alkaneeseen koronaviruksen aiheuttamaan poikkeustilanteeseen. Viestintä ja markkinointi ovat tärkeä osa hanketoimintaa ja sen toteutukseen on monenlaisia hyviä käytänteitä. Markkinointiin on alueellisesti saatu mukaan paikallislehdet, hyödynnetty sosiaalista mediaa ja digitaalisuutta. Dokumentoinnin selkeyttä kiiteltiin, hankeaineisto oli huolellisesti järjestetty arkistomappeihin, joissa oli merkittynä rahoituspäätöksen ehtojen mukainen säilytysaika ja erillismerkintä, mikäli mappi sisältää henkilötietoaineistoa.

Nämä hyvät käytänteet ovat vain varmennetuissa hankkeista esiin nousseita. Mikäli tarkasteltaisiin koko Länsi-Suomen alueen hankekantaa, tulisi hyviä käytänteitä paljon lisää esiin. Seuraavassa kuvassa on nostettu esiin vielä tarkemmin varmennuksissa esiin nousseita hyviä käytäntöjä.

Kuvitteellinen
Visualisoituna hankkeissa todettuja hyviä käytänteitä 


 







Seuraavat askeleet

Työ jatkuu varmennusten jälkeen hankkeissa, huomioiden saatu palaute. Niiden hankkeiden osalta, joissa tehtiin havaintoja, edettiin jatkotoimiin. Varmennukset ovat sujuneet hyvin, poikkeusoloista huolimatta. Ne ovat myös varmennusta tekeville viranomaisille hyvin opettavaisia ja hyödyllisiä. Kiitos siis tuensaajille! Hankkeiden varmennukset ovat vuosittainen tehtävä ELY-keskuksissa, ja olemmekin saaneet tämän vuoden varmennuslistan Työ- ja elinkeinoministeriöltä. Olemme siis kääntäneet katseemme jo tuleviin varmennuksiin.

Lisää infoa rakennerahastoista: rakennerahastot.fi ja sosiaalisesta mediasta aihetunnisteilla #vipuvoimaa #rakennerahastot.


Iida Vesterinen
Maksatusasiantuntija
Maksatus- ja tarkastusyksikkö 
Keski-Suomen ELY-keskus




 








Lähteet

EU:n Yleisasetus N:o 1303/2013 artikla 125

EU:n Varainhoitoasetuksen N:o 96612012 artikla 59

Paikan päällä varmennusten raportit 2020.

Työ- ja elinkeinoministeriö (10.10.2016) Hallintoviranomaisen ohje paikan päällä varmennusten suorittamisesta ohjelmakaudella 2014–2020.