Varmennuksista suosituksia ja hyviä käytäntöjä ESR-hankkeille
Keski-Suomen ELY-keskus koordinoi rakennerahastotehtäviä
Länsi-Suomen alueella. Osa tätä työtä on hankkeiden paikan päällä varmentaminen.
Tarkastelen varmennuksia ja niiden tuloksia Euroopan sosiaalirahaston (ESR) näkökulmasta. Euroopan
sosiaali- ja aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeilla on hieman erilainen
varmennuspohja, joka vaikuttaa siihen, että hyvät käytännöt ja suositukset ovat
helpommin raportoitavissa ESR-hankkeista. Lisäksi suuri osa EAKR-hankkeista
varmennettiin ns. hallinnollisina varmennuksia ilman tuensaajan luona käyntiä.
Rakennerahastohankkeiden (Euroopan aluekehitys- ja
sosiaalirahasto) varmentamisen tavoitteena on varmistaa menojen ja toiminnan
tosiasiallisuus. Varmennuksissa käydään läpi mm. hankkeen hankesuunnitelman ja
rahoituspäätöksen mukainen toteutus. Paikan päällä varmennukset ovat myös keino
hallita hanketoimintaan liittyviä riskejä. Hankkeet valitaan varmennettavaksi
otannan perusteella. (Työ- ja elinkeinoministeriö 10.10.2016.)
Varmennuksessa saadaan neljänlaisia tuloksia; (1) hankkeessa ei ole olennaista huomautettavaa, (2) hankkeessa on menettelytapavirheitä, joilla ei ole vaikutusta maksetun tuen määrään, (3) hankkeessa on olennaisia menettelytapavirheitä, joilla on vaikutusta maksetun tuen tukikelpoisuuteen ja (4) hankkeessa on tukikelpoisuusvirheitä, joilla on vaikutus maksetun tuen tukikelpoisuuteen. (Työ- ja elinkeinoministeriö 10.10.2016.) Vaihtoehdoista kaksi viimeisintä johtaa jatkotoimenpiteisiin. Edellä mainittujen tulosten lisäksi kirjataan järjestelmään asiat, jotka on tuotu hanketoteuttajalle huomioon suosituksina ja hyväksi todetut käytänteet hankkeen toteuttamisessa.
![]() |
Varmennettujen hankkeiden (ESR- ja EAKR) jakautuminen maakunnittain Keski-Suomen ELY-keskuksen koordinoimalle rakennerahastoalueelle. |
Vuoden 2020 varmennusten tulokset ja suositukset
Vuoden 2020 varmennukset on suoritettu ja niistä on koostettu yhteenveto.
Varmennusten lopputuloksena tehtiin havaintoja, jotka etenivät jatkotoimiin. Sisällöllisesti
hankkeet olivat Länsi-Suomen alueella edenneet hyvin.
Yleisimmin toistuneet suositukset liittyivät hankkeen
ohjausryhmään, jonka työskentelyn dokumentaatioon tulisi kiinnittää huomiota. Suosituksia
annettiin myös eri kustannuksiin, kuten lomakustannusten ilmoittamiseen,
pienhankintojen kilpailuttamisen tarkempaan dokumentointiin sekä vuokriin
liittyen. Raportoinnista todettiin, että se sujui pääsääntöisesti hyvin, kuitenkin
seurantaraportilla olisi hyvä muistaa horisontaalisten periaatteiden seuranta.
Raportointiin liittyen on oleellista myös muistaa aineistojen säilytysvelvollisuus,
joka on kymmenen vuotta hankkeen päättymisestä. Viestintä on tärkeässä osassa
hankkeita. Keskeisimpänä nostona viestintäohjeen puutteellisesta
noudattamisesta annettiin suosituksia logoihin liittyen.
Hyviä käytäntöjä länsisuomalaisista hankkeista
Paikan päällä varmennukset ovat keino myös hyvien
käytäntöjen löytämiseen ja niiden tietoon saattamiseen viranomaisille sekä
viestimiseen yhä edelleen. Hankkeissa tehdään paljon arvokasta työtä ja
kehitetään uutta.
Monissa hankkeissa käynnistetty toiminta on jatkunut
myöhemmin osana organisaation toimintaa. Esimerkkinä näistä voidaan mainita
Ohjaamot, joita on ympäri Suomea. Hankkeissa on kehitetty monia hyviä
työskentelytapoja; erilaisia matalan kynnyksen tilaisuuksia, verkostomaista
työskentelyotetta, työelämäyhteistyötä, mentorointia, monipuolista viestintää
ja dialogisia moniammatillisia työskentelytapoja. Hankkeet reagoivat
joustavasti vuosi sitten alkaneeseen koronaviruksen aiheuttamaan
poikkeustilanteeseen. Viestintä ja markkinointi ovat tärkeä osa hanketoimintaa
ja sen toteutukseen on monenlaisia hyviä käytänteitä. Markkinointiin on
alueellisesti saatu mukaan paikallislehdet, hyödynnetty sosiaalista mediaa ja
digitaalisuutta. Dokumentoinnin selkeyttä kiiteltiin, hankeaineisto oli
huolellisesti järjestetty arkistomappeihin, joissa oli merkittynä rahoituspäätöksen ehtojen
mukainen säilytysaika ja erillismerkintä, mikäli mappi sisältää
henkilötietoaineistoa.
Nämä hyvät
käytänteet ovat vain varmennetuissa hankkeista esiin nousseita. Mikäli
tarkasteltaisiin koko Länsi-Suomen alueen hankekantaa, tulisi hyviä käytänteitä
paljon lisää esiin. Seuraavassa kuvassa on nostettu esiin vielä tarkemmin
varmennuksissa esiin nousseita hyviä käytäntöjä.
![]() |
Visualisoituna hankkeissa todettuja hyviä käytänteitä |
Seuraavat askeleet
Työ jatkuu varmennusten jälkeen hankkeissa, huomioiden saatu
palaute. Niiden hankkeiden osalta, joissa tehtiin havaintoja, edettiin
jatkotoimiin. Varmennukset ovat sujuneet hyvin, poikkeusoloista huolimatta. Ne
ovat myös varmennusta tekeville viranomaisille hyvin opettavaisia ja
hyödyllisiä. Kiitos siis tuensaajille! Hankkeiden varmennukset ovat
vuosittainen tehtävä ELY-keskuksissa, ja olemmekin saaneet tämän vuoden varmennuslistan
Työ- ja elinkeinoministeriöltä. Olemme siis kääntäneet katseemme jo tuleviin
varmennuksiin.
Lisää infoa rakennerahastoista: rakennerahastot.fi ja
sosiaalisesta mediasta aihetunnisteilla #vipuvoimaa #rakennerahastot.
![]() |
Iida Vesterinen Maksatusasiantuntija Maksatus- ja tarkastusyksikkö Keski-Suomen ELY-keskus |
Lähteet
EU:n Yleisasetus N:o 1303/2013 artikla 125
EU:n Varainhoitoasetuksen N:o 96612012 artikla 59
Paikan päällä varmennusten raportit 2020.
Työ- ja elinkeinoministeriö (10.10.2016) Hallintoviranomaisen ohje
paikan päällä varmennusten suorittamisesta ohjelmakaudella 2014–2020.
Kommentit
Lähetä kommentti