On tilanteita, jolloin huonokuntoinen päällystetty tie on järkevää parantaa soratieksi

 

Otsikon mukainen tilanne saattaa äkkiseltään kuulostaa absurdilta, mutta asialle on painavat perustelut. Tässä tekstissä pureudutaan niihin. Asiantuntijanäkemyksensä kirjoitukseen on antanut Keski-Suomen ELY-keskuksen liikenne- ja infrastruktuurivastuualueen ylläpitovastaavaa Markus Simonen.

Keski-Suomen ELY-keskus vastaa valtion omistamien maanteiden kunnossapidosta Keski-Suomen alueella. Päällystettyjen ja sorapintaisten maanteiden kunnossapitoa ohjaavat Väyläviraston laatimat toimintalinjat, jotka antavat perusteet maanteiden korjausten priorisointiin sekä reunaehdot muun muassa päällystetyn tien parantamisesta sorapintaiseksi.

– ELY-keskukset ohjelmoivat sitten omalla toimialueellaan maanteiden korjaukset, sisältäen myös soratieksi parantamiset, toimintalinjojen antaman kehyksen sekä eduskunnan myöntämän ja Väyläviraston edelleen ELY-keskuksille jakaman rahoituksen puitteissa, Markus Simonen täsmentää.

Viimeisen 10 vuoden aikana päällysteiden korjaukseen käytössä oleva rahoitus ei ole käytännössä mahdollistanut aivan vähäliikenteisempien teiden laajempia korjauksia. Niille on voitu osoittaa ainoastaan aivan välttämättömämpiä paikkauksia sekä nopeusrajoitusten alentamisia ja vaurioista varoittamisia.

Soratieksi parantaminen on tarkan harkinnan tulos

Erittäin hiljaisten ja huonokuntoisten teiden kunnossapito päällystettynä tienä ei nykyrahoituksella ole aina mahdollista. Korjaamista ja paikkaamista kuitenkin jatketaan tapauskohtaisesti niin kauan kuin se on taloudellisesti ja teknisesti ottaen järkevää ja kustannustehokasta. Huomioon otetaan taloudellisten tekijöiden ohella myös liikennöitävyys ja liikenneturvallisuus.

– Soratieksi parantaminen on yksi tienpitäjän valitsema toimenpide muiden korjaustoimenpiteiden joukossa. Soratieksi parantaminen tulee harkittavaksi, kun päällystetyn tien kunto on erittäin huono ja tien korjaaminen päällystettynä ei ole taloudellisesti perusteltua tien vähäliikenteisyyden sekä vähäisen tieverkollisen merkittävyyden vuoksi. Rahastahan tässä loppujen lopuksi on kysymys, Simonen toteaa.

Soratieksi parantaminen kustantaa tyypillisesti noin 50 000 € / km. Hoitokustannukset ovat sorateillä kyllä vuosittain suuremmat kuin päällystetyillä teillä, mutta tämä koskee vain sellaisia päällystettyjä teitä, joita ei tarvitse paikkailla jatkuvasti.

– Puutteellisen kantavuuden ja roudan aiheuttamien vaurioiden korjaus kestävästi edellyttää rakenteen parantamista ja routavaurioiden uusiutumista estävien teräsverkkojen asentamista rakenteeseen. Tällöin tien korjaaminen päällystettynä tienä voi maksaa 2–2,5 kertaisesti soratieksi parantamiseen nähden, Simonen laskee.

Sana ”parantaminen” ei tässä yhteydessä tarkoita mitään silmänkääntötemppua, sillä hoidettu sorapintainen tie on niin liikenneturvallisuuden kuin käytettävyydenkin kannalta parempi vaihtoehto kuin täysin loppuun ajettu päällystetty tie, jonka kunnossapito päällystettynä ei enää ole järkevää.

Kuvasta ilmenee hyvin mm. se, miten huonokuntoisten päällystettyjen teiden osuus ja päällystysvuodet korreloivat keskenään vähäliikenteisillä maanteillä.

Liikennemäärän osalta ohjeellinen raja soratieksi parannettaville kohteille on 200 ajoneuvoa vuorokaudessa (KVL alle 200). Raja ei ole ehdoton vaan harkinta tehdään aina tapauskohtaisesti. Keski-Suomen maanteillä KVL alle 200 ajoneuvoa / vuorokausi osuuksia on yhteensä noin 363 km eli noin 12 % kaikista päällystetyistä teistä. Vuoden 2025 lopussa tästä tiepituudesta huonokuntoisia ennustetaan olevan noin 135 km (37 %).

– Vertailun vuoksi liikennemääräluokassa yli 100 ajoneuvoa vuorokaudessa on valtion omistamien sorateiden pituus Keski-Suomessa yhteensä 1 047 km, Simonen huomauttaa.

Kilometrien valossa huonokuntoiseen päällystetyn tien muuttuminen sorapintaiseksi ei ole mikään mullistava juttu. Tulevien vuosien aikana päällystettyjen teiden parantaminen sorateiksi tulee yleistymään myös Keski-Suomessa.

Asiantuntija: Markus Simonen
Kuvat: Keski-Suomen ELY-keskus
Teksti: Santtu Lytsy (toim.)