Keski-Suomen ELY-keskus

Vanhat kuluneet vitsit ja pinttyneet uskomukset tietävät kertoa, että valtionhallinnossa asiakkuusajattelulla ei ole mitään virkaa. Virkamiehet tekevät päätöksensä pilkkua viilaten tai mielivaltaisesti, eivätkä sen kummemmin vaivaudu keskustelemaan niistä asiakkaiden kanssa. Ei se noin mene, ja yhä parempaan suuntaan ollaan menossa koko ajan. Nimittäin myös palvelumonopolille – jollainen ELY-keskus on – asiakkuusajattelu on tärkeää. ELY-keskuksissa käynnistettiin joitakin vuosia sitten valtakunnallinen uuden asiakkuusstrategian luomiseen tähtäävä hanke. Prosessia vietiin eteenpäin pääasiassa ELY-keskuksien asiakkuusvastaavien verkostossa. Valmista tuli. Nyt olemme toimeenpanovaiheessa. Jos edellä mainittujen toimenpiteiden tarkoitusperät tiivistäisi aivan timanttisen kovaksi, se kuulostaisi kaikessa yksinkertaisuudessaan tältä: ajattelemme asiakaslähtöisesti tarjoamaamme palvelua ennen, sen aikana ja jälkeen. "Ajattelemme asiakaslähtöisesti tarjoamaamme palvelua ennen, sen aikana

On keskiviikkoaamu. Tyypillisen lämmin kesäpäivä Jyväskylässä tekee tuloaan auringon lämmittäessä taivaalta jo aamusta alkaen. Allekirjoittaneen työpäivä ei kuitenkaan ole siitä tyypillisimmästä päästä, sillä edessä on perinteisestä toimistotyöstä poiketen kenttätyöpäivä Keski-Suomen sorateiden kunnon valvonnan parissa. Saavun aamulla Cygnaeustalon pihaan, jossa tämänpäiväinen nelipyöräinen "toimisto" jo valmiiksi odottaakin Skoda Octavian muodossa. Kyytiin minua ei suinkaan ota Teuvo, kuten Leevi and the Leavingsin klassikkoviisussa hoilataan, vaan Pekka Haatainen. Pekka toimii yhtenä Keski-Suomen ELY-keskuksen Liikenne-yksikön aluevastaavista. Sorateiden kiertely on Pekalle arkista touhua, sillä hän on vastuussa Keski-Suomen tiestön valvonnasta Äänekosken ja Karstulan alueilla. Hyppään auton kyytiin, toivotan huomenet ja kiinnitän turvavyöni. Kyydissä on lisäksi Liikenne-yksikön harjoittelija Ville. Pidemmittä puheitta on aika painaa kaasua ja ottaa suunnaksi yksi Suomen lu

Euroopan unionissa on noudatettu yhteistä maatalouspolitiikkaa vuodesta 1962 lähtien. Alussa tavoiteltiin alueen omavaraista ruoantuotantoa. Kohtuuhintaisen ruoan varmistaminen kuluttajille ja viljelyn jatkuvuuden turvaaminen ovat edelleen tärkeimmässä asemassa EU:n maatalous- ja maaseuturahoituksessa, mutta nykyisin maaseudun elinkeinojen ja asuinympäristön kehittämisen tavoitteet ovat paljon aiempaa kirjavammat. Esimerkiksi ympäristö- ja ilmastohaasteiden ratkaisemiseen liittyvät toimenpiteet ovat korostuneesti esillä yhteisessä maatalouspolitiikassa. Maaseuturahoitus tarjoaa maatilojen rakenteen kehittämisen lisäksi paljon vaihtoehtoja myös muun yritystoiminnan edistämiseen. Vuosina 2021–2022 Keski-Suomen maaseuturahoituksen suuria yritysinvestointikohteita osui maakunnan eri puolille Viitasaarelta ja Saarijärveltä Jämsään, Keuruulta Hankasalmelle. Niiden toimialat ovat jotakin muuta kuin EU:n maatalouspolitiikan alta voisi kuvitella löytyvän: puutuote- ja metalliteollisuutta, kompo

Vuosi 2022 oli ennätyksellinen niin RekryKoulutusten määrässä kuin rahoituksen määrässä. ─ Työnantajat ovat löytäneet RekryKoulutuksen itselleen yhtenä hyvänä vaihtoehtona uusien työntekijöiden rekrytoinneissa tämänhetkisessä työmarkkinatilanteessa. Ilahduttavaa on, että useat työnantajat ovat ottaneet RekryKoulutuksen työvälineeksi omaan henkilöstöohjelmaansa yhtenä rekrytoinnin työkaluna. RekryKoulutuksissa voivat olla mukana myös henkilöstövuokrausyritykset rekrytointikumppanina, toteaa koulutusasiantuntija Minna Haapala . RekryKoulutus lukuina Vuoden 2022 aikana Keski-Suomen TE-toimistossa haussa oli yhteensä 46 RekryKoulutusta useilla eri ammattialoilla, kuten ohjelmointi-, myynti- ja markkinointi- sekä metalli- ja puhtauspalvelualoilla. Koulutuksissa koulutettiin tulevia työntekijöitä useisiin eri tasoisiin työtehtäviin tuottavasta työstä asiantuntijatasolle. Vuonna 2022 Keski-Suomen ELY-keskus rahoitti RekryKoulutuksia lähes miljoonalla eurolla. Kasvua vuoteen 2021 verrattuna o

Otsikon lausahdus on tuttu asuntokaupasta. Sijainnilla on myös kiinteä yhteys alueiden saavutettavuuteen. Monestakin näkökulmasta on parempi olla muiden mukana kuin kaukana kaikesta. Digitalisaatio on mullistanut maailmaa, mutta edelleenkään yhdyskunnat eivät toimi ainoastaan verkkoon kytkemällä.  Tuoreehko Elinkeinoelämän keskusliiton kuntabarometri nosti alueiden sijainnin ja saavutettavuuden merkityksen, ellei nyt valokeilaan, niin ainakin tuloksia tutkivien mieliin. Jyväskylän seudun osalta aiempaa sijoitusta laski sijaintia ja saavutettavuutta koskeva arvio. Seudun sijaintia voi pitää annettuna, mutta saavutettavuuteen voimme vaikuttaa. Suomi on Euroopan unionin jäsenmaana sitoutunut parantamaan Euroopan laajuisen liikenneverkon (TEN-T) ydinverkkoon kuuluvat tiet ja radat sen vaatimusten tasolle vuoteen 2030 mennessä. Suomessa ydinverkkoon kuuluvat esimerkiksi valtatie 4 ja päärata. 1990-luvulla VR mainosti 2FAST4YOU-kampanjassaan Jyväskylä - Helsinki matka-aikatavoitteeksi mielee

Aurinkoisena pakkaspäivänä erään valtion viraston kahvipöydässä virisi vilkas, virkamiesmäisen kiivas keskustelu yritystoiminnan tavoitteista ja tarkoituksesta sekä suhteesta toiminnan ympäristövaikutuksiin. Keskustelun keskeinen kysymys oli, kuinka paljon yrityksellä on vapautta valita vastuullisuus voiton tavoittelun sijaan.   Kiistatonta oli, että osakeyhtiön ensisijaisena tarkoituksena on tuottaa voittoa osakkeenomistajille. Yhtä lailla kiistatonta on se, että yhtiön on toiminnassaan otettava huomioon toiminnan ympäristövaikutukset ja rajoitettava toimintansa päästöt ympäristöön mahdollisimman vähäisiksi. Mutta riittääkö se, että yritys huomioi ympäristölainsäädännön asettamat minimivaatimukset eikä hupuloi yrityksen varoja yhtään sen enempää, vaikka pienellä lisäpanostuksella voitaisiin vaikuttaa merkittävästi yrityksen toiminnasta aiheutuviin päästöihin?    Jäin pohtimaan, että oikeastaanhan kyse ei pitäisi olla joko-tai asetelmasta, vaan ennemminkin sekä-että. Parasta olisi,