Keski-Suomen ELY-keskus

Alkuun tunnustus. En ole se stereotyyppinen byrokraatti, joka suorittaa työnsä kahdeksasta neljään, vetää tarkan rajan työn ja vapaa-ajan välille eikä vahingossakaan tee työpäivän aikana mitään hauskaa tai sosiaalista, koska sellainenhan on aivan humpuukia. Rakastan työtehtäviäni, mutta kaikkein eniten nautin kollegoistani ja hurtista huumoristamme tiukan työnteon lomassa. Yhteisöllisyys on voima, joka vie organisaatiota eteenpäin kohti parempia saavutuksia. Työyhteisöönsä kiinnittynyt työntekijä on tuottava, minkä kannattaisi kiinnostaa jokaista työnantajaa. Yksittäiselle työntekijälle yhteisöllisyys taas on merkittävä hyvinvointitekijä. Tai pahoinvointitekijä, jos yhteisöllisyyttä ei ole. Työterveyslaitoksen Miten Suomi voi -tutkimuksen (2024) mukaan noin joka neljäs työntekijä kokee vahvaa yhteisöllisyyttä työssään. Osa-aikaisilla ja yksin asuvilla yhteisöllisyyttä on vähiten. Työuransa alkupuolella olevat nuoret työntekijät kokevat yhteisöllisyyttä vähemmän kuin vanhemmat kolle...

Tiedätkö, mistä usein siteeratusta lausahduksesta antiikin filosofi Herakleitos on tunnettu? Tämä ennen ajanlaskumme alkua elänyt viisas totesi: ”Vain muutos on pysyvää”. Helppoa olisi kuvitella tuon lausahduksen syntyneen tässä ajassa, jossa muutokset seuraavat toisiaan, päällekkäisinäkin. Puhutaanpa sitten globaaleista ilmastonmuutoksesta, pandemioista ja luonnonkatastrofeista, sodista, talouden suhdanteista ja poliittisista ristivedoista, tai oman maamme turvallisuustilanteesta, talouden kestävyydestä ja hyvinvointivaltiomme viimeaikaisista rakenteellisista uudistuksista. Muutos on jatkuvaa – ja sen vauhti noista antiikin ajoista on taatusti vain kiihtynyt. Muutokset haastavat meitä. Näemmekö ne uhkaavina vai mahdollisuuksina uuteen? Muutokset lisäävät epävarmuutta ja voivat pelottaakin, mutta avoin uteliaisuus uudessa tilanteessa kannattelee ja auttaa eteenpäin. Onko meillä halukkuutta sopeutua uuteen ja joustoa muokata muutoksissa omia tapojamme toimia? Millainen on muutoskyvykkyy...

Työvoimapalveluissa on meneillään iso muutos, sillä työvoimapalveluiden järjestäminen siirtyy valtiolta kuntien muodostamien työllisyysalueiden vastuulle vuoden 2025 alussa. Työvoimapalveluiden kustannukset ja sen myötä palvelujen vaikuttavuus ovat nousseet keskustelujen keskiöön. Työllisyysalueet ovat kiinnostuneita työvoimapalvelujen vaikuttavuudesta monesta syystä. Ensinnäkin työnhakijan aktivointi eli palvelussa olo ei enää poista työmarkkinatuen maksuosuutta kunnilta. Toiseksi vaikuttavuutta halutaan lisätä työnhakujaksojen lyhentämiseksi. Lisäksi on mietittävä, minkälaisia palveluja tarjotaan heikossa työmarkkina-asemassa oleville, jotka eivät ehkä työllisty välittömästi työvoimapalvelun jälkeen mutta joiden matkaa kohti työtä palvelut voivat edistää. Jalava on Keski-Suomen ely-keskuksen ESR+-rahoitteinen kehittämishanke, joka pyrkii kehittämään työllisyyttä edistäviä palveluja erityisesti heikossa työmarkkina-asemassa oleville työnhakijoille. Tavoitteena on luoda entistä vaikutt...

Petteri Orpon hallituksen hallitusohjelmaan on kirjattu merkittävä valtion aluehallintoa uudistava hanke. Nykyisten elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä aluehallintovirastojen toiminta lakkaa, ja näiden tehtävät siirretään uusiin, vahvoihin, poikkihallinnollisesti toimiviin alueellisiin elinvoimakeskuksiin ja valtakunnallisesti toimivaan lupa- ja valvontavirastoon. Keski-Suomeen perustetaan oma elinvoimakeskus. Uudistuksen on tarkoitus toteutua vuoden 2026 alussa. Uudistuksen keskeinen ajuri on tarve sujuvoittaa valtion, erityisesti ympäristöministeriön, vastuulla olevien lupien käsittelyä. Elinkeinoelämän viesti on jo pitkään ollut, että luvituksen hitaus on este kipeästi kaivatulle talouskasvulle. Uudistus eriyttää lupatoiminnan valtakunnalliseen virastoon, jolloin alueellisille elinvoimakeskuksille jää nykyisiä ELY-keskuksia luontevampi aluekehittäjän rooli. Elinvoimakeskusten tehtävänä on hoitaa elinkeinotoiminnan edistämiseen ja yritystoimintaan, työllisyyteen, maa...

NEVALA-hankkeen suunnittelija Tommi Mäkinen viettää osan työpäivistään entisiä ja lopettamassa olevia turvetuotantoalueita kierrellen. Maastokäynnit ovat tärkeä osa jälkikäyttömuodon suunnittelua. Käynneillä selviää, millaiseen käyttöön alue soveltuu. Tommi selvittämässä turvetuotantoalueen ennallistamismahdollisuuksia. Kuva: Tommi Mäkinen. NEVALA-hanke maastokäyntien takana NEVALA-hankkeessa edistetään turvetuotantoalueiden jälkikäytön ohjautumista kestäviin ratkaisuihin. Hankkeessa tuotetaan esiselvityksiä turvetuotantoalueiden jälkikäyttövaihtoehdoista maanomistajien suostumuksella. Esiselvityksissä painotetaan erityisesti alueen ennallistamismahdollisuuksia. Ennallistamisella tarkoitetaan ihmistoiminnan muokkaaman ekosysteemin palauttamista kohti luonnontilaa. Ennallistamistoimia voivat olla esimerkiksi kosteikon rakentaminen tai alueen vettäminen. Tommin päivä kuluu nopeasti turvetuotantoalueella Ennen maastopäivää Tommi tutustuu kohteeseen paikkatiedon avulla. Tämän pohjalt...

Jälleen tuli se aika vuodesta, kun Jyväskylässä järjestettiin liikenneturvallisuuden ajankohtaisaiheisiin keskittyvä Keski-Suomen liikenneturvallisuusfoorumi. Tilaisuus toteutettiin tänä vuonna hybridinä ja päivässä mukana oli yhteensä noin 50 hengen osallistujajoukko kuulemassa mielenkiintoisista aiheista alojensa huippuasiantuntijoilta. Tänä vuonna foorumin kattoteemoiksi valikoituivat ajoterveys, työikäisten onnettomuudet sekä ajonopeudet. Aiheet ovat puhuttelevia ja koskettavat suurta osaa väestöstä, joten ne sopivat hyvin tämän kaltaiseen tilaisuuteen, jossa oli paikalla kuntien liikenneturvallisuustyötä tekeviä henkilöitä sekä muita liikenneturvallisuuden kanssa vahvasti tekemisissä olevia sidosryhmäläisiä. Uskon, että moni sai foorumista hyviä eväitä omaan työhönsä liikenneturvallisuuden parissa työskennellessään. Toisaalta aiheet herättelivät varmasti jokaista meistä myös ihan yksilöinä, ja teemojen kautta pystyi pohtimaan omaa liikennekäyttäytymistään ja rooliaan tienkäyttäjän...