Tekstit

Vihreä siirtymä on välttämätön mahdollisuus

Kuva
Kuva: Saara Sonninen Yhdysvaltalainen tutkimuslaitos Global Footprint Network laskee vuosittain maailman ylikulutuspäivän eli sen päivän vuodessa, kun olemme ihmiskuntana kuluttaneet luonnonvarat, joiden tulisi riittää koko vuodeksi. Päivä on viime vuosina osunut elokuun alkuun – loppuvuosi siis käytetään luonnonvaroja velaksi. Tällä velalla on korkeat korot, ja kustannukset tuleville sukupolville ovat valtavat. Vihreän siirtymän välttämättömyyttä perustelee melko tehokkaasti se, ettei maapallo pysy mukana nykymenossamme. Vihreä siirtymä on paitsi välttämätön muutos kohti kestävää taloutta, myös suuri mahdollisuus. Kun talouskasvu ei enää perustu luonnonvarojen ylikulutukseen sekä fossiilisiin polttoaineisiin, vahvistamme Suomen taloutta pitkäjänteisesti. Vihreän siirtymän välttämättömyyttä perustelee melko tehokkaasti se, ettei maapallo pysy mukana nykymenossamme. Vihreä siirtymä tuo uusia työpaikkoja ja kasvumahdollisuuksia mm. uusiutuvan energian ja kiertotalouden aloille. Suome

Ilmastoteemat ovat osa kaikkien virkatyötä

Kuva
Hikoiletko konttorilla syyskuussa? Tulviiko kerrostalon kellariin? Miten voi si mme yhdessä varautua muuttuviin olosuhteisiin esimerkiksi liikennejärjestelmäsuunnittelussa, maa- ja metsätaloudessa ja yhdyskuntarakenteen kehittämisessä?   ELY-keskusten valtakunnallinen ilmastoyksikkö vieraili Jyväskylässä 5.9. Kuvat: Saara Sonninen/Keski-Suomen ELY-keskus A ktiivisella yhteistyöllä pääsemme pitkälle. Sopeutumisen huomioimiseen kunkin virkatyössä tarjoamme apua myös ELY-keskusten valtakunnallisessa ilmastoyksikössä. Tänä vuonna valtakunnallinen ilmastoyksikkö on kiertänyt ympäri Suomea ja vieraillut alueellisissa ELY-keskuksissa. Työnsarkaamme ovat erityisesti maa- ja metsätalouden ilmastokysymykset sekä ilmastonmuutokseen sopeutuminen. ELYjen vieraana olemme saaneet tutustua elyläisiin , maakuntien ja kuntien toimijoihin sekä monipuolisesti ilmastotyötä tekeviin muihin sidosryhmiin. Yhdessä olemme porautuneet polttaviin ilmastokysymyksiin turvemaista metsien hiilinieluihin ja lisään

Kohtaamisia, uusia ideoita ja verkostoitumista Keski-Suomen Kiertotalousmessuilla!

Kuva
Keski-Suomen Kiertotalousmessut järjestettiin historian toista kertaa 28.8.2024. Messupäivän ohjelma oli monipuolinen: päivän aikana kuultiin useita kiinnostavia puheenvuoroja, joissa kuultiin esimerkiksi kriittisten mineraalien saatavuuden varmistamisesta, tekstiilipalveluiden kiertotalousratkaisuista ja sähköpotkulautojen metallien kierrätyksestä – ja monesta muusta mielenkiintoisesta teemasta. Kurkkaa videolta kooste päivän tunnelmista: Messukävijöitä oli mukana kaikkiaan yli 120 erilaisista organisaatioista sekä Keski-Suomesta että muualta Suomesta. Paikalle saapui myös näytteilleasettajia 14 eri organisaatiosta kertomaan omasta toiminnastaan ja tuotteistaan. Tutustutaan heistä muutamaan: Inrego Oy Kuka olet, mistä tulet ja miten toimintanne liittyy kiertotalouteen? Olen Heini Kettunen Inregolta. Me Inregolla ostamme yrityksiltä ja organisaatioilta käytöstä poistuneita IT-laitteita. Tyhjennämme ja kunnostamme laitteet ja myymme ne eteenpäin esimerkiksi kuluttajille ja organisaatio

Keski-Suomen ELY-keskus tulee vahvistamaan Elissa ja Alvar Aallon koetalon suojelua – tavoitteena pääsy Unescon maailmanperintöluetteloon

Kuva
  Koetalo, jonka edessä valkoisen tiiliverhoilun suojissa Atrium Aaltojen itselleen kesäpaikaksi suunnitteleman koetalon suojelua vahvistetaan rakennusperintölain nojalla, mikä on edellytyksenä pääsylle Unescon maailmanperintöluetteloon. ELY-keskus on jo suorittanut katselmuksen alueella ja päätöksiä on luvassa vielä vuoden 2024 puolella. Mikäli tavoite maailmanperintöluetteloon pääsemisestä toteutuu koetalon sekä jo rakennusperintölain nojalla suojeltujen Säynätsalon kunnantalon ja Seminaarinmäen Aalto-kohteiden osalta, arvioidaan sillä olevan piristävä vaikutus myös Keski-Suomen matkailuelinkeinolle. Museovirasto toteaa Keski-Suomen ELY-keskukselle antamassaan lausunnossaan seuraavaa: ”Alvar Aallon sanoin "Muuratsalon rakennusryhmä on tarkoitettu eräänlaiseksi yhdistelmäksi rauhoitetusta arkkitehdin ateljeesta ja kokeilukeskuksesta". Kokonaisuuteen kuuluvat koetalo eli tiilirakenteinen keskusosa ja siihen yhdistyvä laajennuksena toteutettu puurakenteinen vierashuonesiipi ja

Keski-​Suomesta vetovoimainen kasvun ja innovaatioiden keskus

Kuva
Olemme kekseliästä kansaa ja ideoita syntyy. Valitettavan usein monet keksinnöt ja ideat jäävät pöytälaatikkoon. Entä jos myisit keksintösi lisenssin? Siitä luotaisiin yritystoimintaa ja työtä – ja sinä saisit tuloja. Teemme arjessa tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa, vaikka emme ehkä ymmärrä sitä tekevämmekään. Suurin osa yrityksistä kehittää liiketoimintaa, palveluita, tuotantoa ja teknologiaa, luo uusia ideoita ja innovaatiota ja tekee tuotekehitystä. Tutkimus toimii samoin: se ennakoi, luo uutta osaamista, uusia innovaatioita tai soveltaa osaamista kehittämiseen ja uuden luomiseen. Teemme arjessa tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa (TKI), vaikka emme ehkä ymmärrä sitä tekevämmekään. Hallitus on asettanut valtakunnalliseksi tavoitteeksi kasvattaa TKI-panostusta neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä. Nyt luku on Keski-Suomessa 2,7 prosenttia. Euroissa tämä tarkoittaa 150 miljoonan euron TKI-lisäpanostusta joka vuosi. Vaikka kaikkialta m

Laukaan Capeenpuron kunnostushankkeesta odotetaan menestystä – ELY-keskus ollut leveällä rintamalla mukana

Kuva
  Kortelahden yksityistielle haettiin ELY-keskukselta yksityistieavustusta. Virtavesien tutkimusalue, taimenen luontainen kutupuro ja luonnon monimuotoisuuden helmi. Siinä tavoitteita, joihin Serlachius-säätiön nykyään omistama Simunankosken alue Laukaassa tähtää. Työt ovat jo pitkällä. Aika monessa niistä ELY-keskus on ollut merkittävällä panoksella mukana joko rahoitusavustusten, toimeenpanon ohjeistusten tai molempien muodossa. Kaikki alkoi siitä, kun entisen kalanviljelylaitoksen kiinteistöt ympäröivine vesialueineen siirtyivät R. Erik ja Bror Serlachius -säätiön omistukseen jokusia vuosia sitten. Virtavesien puolestapuhuja ja säätiön puuhamies Gösta Serlachius näki mahdollisuuden. Mitä jos vanhasta kalanviljelyslaitoksen vedenottokanavasta – Capeenpurosta – saisi rakennettua taimenille soveltuvan luontaisen kutupuron? Alueesta voisi kehittää todellisen virtavesien tutkimusalueen tutkijaresidensseineen. Työt ovat edenneet nopeasti. Uoma on luonnonmukaistettu, tutkimustoimintaa