Keski-Suomen ELY-keskus

Ajankohtaisia tarinoita Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen toiminnasta

tiistai 27. syyskuuta 2022

Kauppa vai rauhoitus – kaksi tapaa, jolla uusia luonnonsuojelualueita syntyy

Hitonhaudanvuoren luonnonsuojelualue. Kuva: Elina Lehtinen

Luonnonsuojelualueita syntyy pääasiassa kahdella tavalla: rauhoittamalla alue ELY-keskuksen päätöksellä tai ostamalla se valtiolle suojelutarkoituksiin. Uusia alueita suojeluun tulee nykyään etupäässä vapaaehtoisilta metsänomistajilta METSO-ohjelman kautta, mutta edelleen niitä muodostetaan myös valtakunnallisten suojeluohjelmien toteuttamisen yhteydessä. Joskus samalla alueella käytetään molempia tapoja, sekä rauhoitusta että kauppaa, kuten vastikään Jyväskylän kaupungin kanssa tehdyssä suojeluratkaisussa Jääskelän Natura 2000 -alueella.

Rauhoitusvaihtoehdossa maanomistus säilyy alkuperäisellä omistajalla, ja hänelle maksetaan rauhoituksesta veroton korvaus. Suojelupäätös on pysyvä, ja vaikka tilan omistus siirtyisi eteenpäin, luonnonsuojelualue säilyy kiinteistöllä. Tyypillisesti tilan omistus siirtyy suvussa vuosikymmenten kuluessa seuraaville sukupolville ja luonnonsuojelualue on vain osa isommasta metsäkiinteistöstä. 

Rauhoitusmääräyksistä – siitä, mikä alueella on sallittua ja mikä kiellettyä – neuvotellaan ennen päätöksen tekemistä hänen kanssaan, joka rauhoituspäätöksen tekohetkellä on tilan omistajana. Jos omistajia ja mielipiteitä on useita, neuvottelut voivat kestää pitkään, koska ilman maanomistajien konsensusta asia ei etene. Joskus tilan omistus voi olla pirstoutunut esimerkiksi sisäkkäisten kuolinpesien takia, jolloin jo kaikkien omistajien tavoittaminen asian äärelle voi olla ison työn takana.

"Rauhoitusmääräyksistä – siitä, mikä alueella on sallittua ja mikä kiellettyä – neuvotellaan ennen päätöksen tekemistä hänen kanssaan, joka rauhoituspäätöksen tekohetkellä on tilan omistajana."

Omistajan näkemys, toiveet ja tilan perinteet näkyvät yleensä rauhoitusmääräyksissä, vaikka niiden muotoilun lähtökohtana onkin alueen luontoarvojen säilyminen. Luonnonkirjo ja alueiden ominaispiirteet näkyvät myös rauhoitusmääräyksissä, vaikka niiden yhteinen nimittävä tekijä on sama: luonnon suojelu ihmisen toiminnalta. Rauhoituspäätöksessä voi näkyä omistajan toive laavun paikasta – tai nimenomainen toive, ettei suojelualuetta käytetä virkistysalueena. Jokamiehenoikeuksia voidaan rauhoituspäätöksissä rajata esimerkiksi telttailun suhteen tai asettaa herkille lintusaarille pesimäaikainen maihinnousukielto.

Käsitys luonnonsuojelualueiden käyttötarkoituksesta on muuttunut

Rauhoituspäätöksissä näkyy aina myös ajan henki: 1950-luvulla luonnonsuojelusta ajateltiin eri lailla kuin 1990-tai 2020-luvulla. Myös luonnonsuojelualueille kohdistuvat käyttöpaineet ovat erilaisia kuin aiemmin. Vanhoissa rauhoituspäätöksissä ei ole osattu ennustaa, että joskus luonnonsuojelualueilla haluttaisiin ajaa sähköpyörillä, boulderoida siirtolohkareilla tai piilottaa alueille geokätköjä.

"Vanhoissa rauhoituspäätöksissä ei ole osattu ennustaa, että joskus luonnonsuojelualueilla haluttaisiin ajaa sähköpyörillä, boulderoida siirtolohkareilla tai piilottaa alueille geokätköjä."

Vuosikymmenten mittaan myös ajatukset luonnonsuojelualueiden hoidosta ja ennallistamistarpeista ovat muuttuneet. Aiemmin luonnon katsottiin hoitavan itse itsensä ja oli sitä parempi, mitä vähemmän ihminen puuttui alueen luontoon. Sittemmin on huomattu, että luonnollinen kehitys on johtanut joissain tilanteissa alkuperäisten suojeluarvojen heikkenemiseen, esimerkiksi lehtojen kuusettumiseen ja kenttäkerroksen lehtolajiston ahdinkoon. Luonnonsuojelulaista löytyvät kuitenkin pykälät rauhoitusmääräyksistä poikkeamiseen, joita voidaan käyttää, jos poikkeamisen edellytykset täyttyvät.

Vaihtoehtona alueen myyminen 

Alueen myyminen valtiolle suojeluun on maanomistajan kannalta rauhoitusta suoraviivaisempi operaatio. Rauhoitusmääräyksistä ei tarvitse neuvotella; riittää, että itse kaupasta päästään yksimielisyyteen. Kun maanomistaja myy alueensa valtiolle suojeluun, kauppahinta muodostuu puuston arvon lisäksi myös maapohjan arvosta toisin kuin rauhoituksessa, jossa maapohja jää edelleen maanomistajan omistukseen. 

Kun alue myydään luonnonsuojelualueeksi, luovutusvoitosta ei mene veroa. Kauppaan päädytään usein silloin, kun tilaan ei ole isoa tunnesidettä tai siitä oltaisiin muutenkin luopumassa. Monelle on lapsuudesta asti opetettu, että suvun perintötilasta ei myydä koskaan hehtaariakaan. Kaikkiin tiloihin ei ole kuitenkaan vuosisataisia tunnesiteitä, ja jos tilan on saanut vaikka avioeron myötä, siitä voi suorastaan halutakin eroon. 

"Kun maanomistaja myy alueensa valtiolle suojeluun, kauppahinta muodostuu puuston arvon lisäksi myös maapohjan arvosta toisin kuin rauhoituksessa, jossa maapohja jää edelleen maanomistajan omistukseen." 

Kauppaan voidaan päätyä myös silloin, jos tiedossa ei ole sellaista perillistä, joka olisi kiinteistön omistamisesta kiinnostunut. Kaupan jälkeen maanomistajan ei tarvitse enää huolehtia alueen asioista. Jatkossa Metsähallitus huolehtii suojelualueen virkistyskäytön ohjaamisesta, mahdollisesta ennallistamisesta ja muista toimista eikä alkuperäisen maanomistajan tarvitse allekirjoittaa näihin liittyviä lupia eikä ottaa kantaa erilaisiin suunnitelmiin.

Jääskelän tilaa suojeltiin sekä kaupalla että rauhoituksella


Jääskelän luontopolun nuotiopaikka Päijänteen rannalla. Kuva: Veera Tähtö

Jääskelän alue Päijänteen rannalla Oravasaaressa on jyväskyläläisille tärkeä virkistysalue, jonka Jyväskylän maalaiskunta osti aikanaan etuosto-oikeudella kuntalaisten virkistyskäyttöä varten. Jääskelän tilasta osa on tilan monipuolisten luontoarvojen vuoksi päässyt Natura 2000 -alueeksi 1990-luvun lopulla, ja nyt tehdyillä suojeluratkaisuilla, kaupalla ja rauhoituksella, Natura-alueen toteutus saatiin Jääskelässä valmiiksi. 

Alueelta rauhoitettiin noin 35 hehtaaria ja myytiin valtiolle noin 46 hehtaaria. Jääskelän tilalla on luonto- ja virkistysarvojen ja kuntalaisille rakkaan luontopolun lisäksi myös merkittävää historiaa, onhan se Jyväskylän kaupungin perustajan, majuri Rosenbröijerin kotitila, jonne hänet on myös haudattu. Suojeluratkaisuja mietittäessä tulikin ottaa myös alueen muinaismuisto- ja kulttuuriperintöarvot huomioon siten, että kulttuuriperintöä sisältäviä alueita voidaan edelleen hoitaa. Nämä ratkaisut hiottiin yhteistyössä ELY-keskuksen, Jyväskylän kaupungin ja Keski-Suomen museon asiantuntijoiden kanssa.

Jääskelän alueeseen pääsee parhaiten tutustumaan kiertämällä alueen luontopolun. Luontopolun tiedot löytyvät Jyväskylän kaupungin sivuilta: 

https://www.jyvaskyla.fi/ymparisto/luontoretkeily/luontopolut/jaaskelan-luontopolku


Biologi
Elina Lehtinen
Keski-Suomen ELY-keskus


perjantai 1. heinäkuuta 2022

Huh hellettä ja muita ääri-ilmiöitä - ilmastonmuutokseen sopeutuminen vaatii ennakointia ja aktiivisuutta


Viimepäivien helteet ovat monilla meistä vaikuttaneet yöuniin. Heillä, jotka omistavat ilmalämpöpumpun tai muun viilennysjärjestelmän on tietysti helpompaa. Itse joudun tyytymään märkään rättiin jalkopäässä. Erityisen haavoittuvassa asemassa kovilla ja pitkittyneillä helteillä ovat vanhukset ja pitkäaikaissairaat. THL:n arvion mukaan hellejaksot voivat Suomessa johtaa ennenaikaisiin kuolemiin. Helteeseen sopeutumisen toimia siis selkeästi tarvitaan. Muualla maailmalla on koettu vielä Suomen helteitä reilusti kovempia lämpötiloja, joiden seurauksena ovat mm. heikentyneet sadot ja kuivuus. Nurinkurista on se, jos helteisiin sopeudutaan päästäen lisää fossiilipäästöjä, jolloin kiihdytetään ilmastonmuutosta entisestään. 

 

Mitä ilmastonmuutos Suomessa aiheuttaa

 

Mitä muuta ilmastonmuutos Suomessa sitten tuo tullessaan kuin helteitä? Sään ääri-ilmiöt yleistyvät, sateisuus lisääntyy etenkin talviaikaan ja kuivuusjaksot sekä metsäpalot yleistyvät. Lisäksi luonnon monimuotoisuuden tila heikkenee entisestään, kun luontokappaleet eivät pysty sopeutumaan näin nopeaan elinympäristön muutokseen. Monimuotoinen luonto toimii myös toiseen suuntaan puskurina muutoksia vastaan. Terveet eli monimuotoiset luonnonjärjestelmät ovat vastustuskykyisempiä ääriolosuhteille ja uusille tuholaishyönteisille ja kasvitaudeille. Elämän perusedellytykset, kuten puhdas vesi, ruoan tuotanto ja happi ovat riippuvaisia luonnon monimuotoisuudesta. Lisää luonnon monimuotoisuuden ja ilmastonmuutoksen yhteydestä voit lukea Ilmasto-opas.fi -sivustolta.



Ilmastonmuutokseen sopeutuminen

 

Ilmastonmuutokseen sopeutumisen tavoitteena on vaikuttaa ilmastonmuutoksen seurauksiin niin, että negatiiviset vaikutukset jäävät mahdollisimman pieniksi ja positiiviset vaikutukset tunnistetaan ja niihin tartutaan. Hillitsemällä ilmastonmuutoksen syitä, voimme vaikuttaa siihen, kuinka paljon sopeutumisen tarvetta on. Tietyt kehityskulut ovat kuitenkin jo alkaneet, ja niihin meidän on sopeuduttava parhaamme mukaan. Sopeutumisen toimien valitseminen ja mitoittaminen oikein on haastavaa, kun tulevista olosuhteista ei ole varmuutta. Varmaa kuitenkin on, että toimia pitää tehdä. Mitä aiemmin aloitamme ennakoivan ja aktiivisen sopeutumisen, sitä helpompaa sopeutuminen on ja sitä vähemmän yhteiskunnassa tullaan kokemaan haitallisia vaikutuksia. Emme siis voi vaan odotella, milloin lämpötila vaatii ilmalämpöpumpun päälle kytkemistä. Sopeutumiseen liittyen voi löytyä myös uusia liiketoiminnan mahdollisuuksia vieraslajien torjunnasta ja vesienhallinnasta aina hellehaittojen ehkäisyyn. Näihin mahdollisuuksiin tarttuminen vaati ennakointikykyä.



ELY-keskuksen henkilöstölle koulutusta

 

Pirkanmaan ELY-keskuksen Katriina Virtanen järjesti Keski-Suomen ELY-keskuksen henkilöstölle keväällä sopeutumisen koulutuksen.

 

Koulutuksen ensimmäisessä osiossa tunnistettiin millaisia muutoksia voi tapahtua ja millaisia riskejä ja vaikutusketjuja niistä voi aiheutua. Esimerkkinä käytettiin hypoteettista jätevedenpuhdistamoa, jonka toimintaa ja ympäristöä tarkastellen syvennyttiin aiheeseen. Tarkastelimme skenaariota, jossa lämpenemisen vaikutuksesta sademäärät kasvavat talvisin 14 %. Tunnistimme sademäärän kasvusta johtuvia vaikutusketjuja. Sademäärän kasvu voi esimerkiksi hulevesien hallinnan ongelmien ja lisääntyvien pintavaluntojen kautta vaikuttaa pinta- ja pohjavesien laatuun.  

 

 

Kuva 1. Koulutuksessa tunnistettuja seurauksia ja vaikutusketjuja talviaikaisen sademäärän kasvaessa 14 %.



Toisessa osassa valikoitiin sopeutumisen toimenpiteitä ja arvioitiin niiden vaikuttavuutta. Toimenpiteitä arvioitiin sosiaalisen, taloudellisen ja ympäristöön kohdistuvan vaikutuksen osalta. Arvioituja toimenpiteitä olivat esimerkiksi kaupunkialueiden viherrakenteet, hulevesijärjestelmien riittävä mitoitus ja asukkaiden tiedottaminen ja osallistaminen. Sopeutumisen toimi voi olla sekin, että varmistaa vakuutusten olevan kunnossa äkillisten sään ääri-ilmiöiden varalta. 

Sopeutumisen toimien valinta ja toimeenpano

 

Koulutuksissa opitulle uudelle tiedolle ja käydylle keskustelulle oli tilausta. Keskustelua ja sopeutumisen toimien valikointia ja suunnittelua on syytä jatkaa aktiivisesti ja päästävä toimenpiteiden toimeenpanoon. On tunnistettava, milloin työssämme risteämme ilmastonmuutokseen sopeutumisen teemojen kanssa. Yhteiskunnan tulee sopeutua muuttuviin olosuhteisiin kaikilla sektoreilla, ja ELY-keskus on tässä suuressa roolissa. Uusi kansallinen sopeutumisen suunnitelma on tekeillä ja sitä valmistellessa tunnistetaan myös ilmastonmuutoksen vaikutuksiin, ja sopeutumisen toimenpiteisiin vaikuttavat alueelliset erityispiirteet. Kysymys siis kuuluu: mitä voidaan pitää Keski-Suomessa erityisinä piirteinä, jotka tulee ottaa huomioon ilmastonmuutokseen sopeutumisen suunnittelussa? 

 

kuva 2. Sopeutumisen vaiheet . Lähde: ClimateADAPTAdaptation Support Tool.
 




Lue lisää


ELY-keskukset ilmastotoimijoina

Ilmastotyö Keski-Suomen ELY-keskuksessa


 

Nautitaan nyt kesästä ja haetaan viilennystä vesiaktiviteeteista, kylmistä virvokkeista ja jäätelöstä. 

 

 

 

Ilmastonmuutos- ja kiertotalousasiantuntija
Emma Thitz
Keski-Suomen ELY-keskus