Tekstit

Sijainti, sijainti ja sijainti

Kuva
Otsikon lausahdus on tuttu asuntokaupasta. Sijainnilla on myös kiinteä yhteys alueiden saavutettavuuteen. Monestakin näkökulmasta on parempi olla muiden mukana kuin kaukana kaikesta. Digitalisaatio on mullistanut maailmaa, mutta edelleenkään yhdyskunnat eivät toimi ainoastaan verkkoon kytkemällä.  Tuoreehko Elinkeinoelämän keskusliiton kuntabarometri nosti alueiden sijainnin ja saavutettavuuden merkityksen, ellei nyt valokeilaan, niin ainakin tuloksia tutkivien mieliin. Jyväskylän seudun osalta aiempaa sijoitusta laski sijaintia ja saavutettavuutta koskeva arvio. Seudun sijaintia voi pitää annettuna, mutta saavutettavuuteen voimme vaikuttaa. Suomi on Euroopan unionin jäsenmaana sitoutunut parantamaan Euroopan laajuisen liikenneverkon (TEN-T) ydinverkkoon kuuluvat tiet ja radat sen vaatimusten tasolle vuoteen 2030 mennessä. Suomessa ydinverkkoon kuuluvat esimerkiksi valtatie 4 ja päärata. 1990-luvulla VR mainosti 2FAST4YOU-kampanjassaan Jyväskylä - Helsinki matka-aikatavoitteeksi mielee

Elinvoiman edistämistä vastuullisesti

Kuva
Aurinkoisena pakkaspäivänä erään valtion viraston kahvipöydässä virisi vilkas, virkamiesmäisen kiivas keskustelu yritystoiminnan tavoitteista ja tarkoituksesta sekä suhteesta toiminnan ympäristövaikutuksiin. Keskustelun keskeinen kysymys oli, kuinka paljon yrityksellä on vapautta valita vastuullisuus voiton tavoittelun sijaan.   Kiistatonta oli, että osakeyhtiön ensisijaisena tarkoituksena on tuottaa voittoa osakkeenomistajille. Yhtä lailla kiistatonta on se, että yhtiön on toiminnassaan otettava huomioon toiminnan ympäristövaikutukset ja rajoitettava toimintansa päästöt ympäristöön mahdollisimman vähäisiksi. Mutta riittääkö se, että yritys huomioi ympäristölainsäädännön asettamat minimivaatimukset eikä hupuloi yrityksen varoja yhtään sen enempää, vaikka pienellä lisäpanostuksella voitaisiin vaikuttaa merkittävästi yrityksen toiminnasta aiheutuviin päästöihin?    Jäin pohtimaan, että oikeastaanhan kyse ei pitäisi olla joko-tai asetelmasta, vaan ennemminkin sekä-että. Parasta olisi,

Tiedotteiden kertomaa: Keski-Suomen ELY-keskus teki ja toimi vuonna 2022

Kuva
Keski-Suomen ELY-keskuksen kautta kanavoidaan rahaa maakuntaan erilaisiin hankkeisiin, avustuksiin ja tukiin noin 200 miljoonaa euroa vuosittain. Paljon tehdään myös ohjaukseen, suunnitteluun ja valvontaan liittyviä tehtäviä, joita ei voi yksityiskohtaisesti taloudellisesti mitata. Tässä kirjoituksessa tarkastellaan vuoden 2022 aikana julkaistujen mediatiedotteidemme pohjalta keskeisimpiä tekojamme. Tiedotteemme ovat kaikkien luettavissa sekä tilattavissa omaan sähköpostiin STT-infon uutishuoneen kautta. Alla on kerrattu vain osa niistä tiedotteistamme, jotka ylittivät mediassa uutiskynnyksen eli ne noteerattiin joko yhdessä tai useammassa julkaisussa. Ylivoimaisesti eniten palstatilaa – aina teksti-tv:tä ja YLEn pääuutislähetystä myöten – sai Nelostien kiertotiejärjestelyihin keskittynyt tiedotuksemme, joka liittyi Ilmasotakoulun järjestämään Baana 22 -lentotukikohtaharjoitukseen. Alkuvuodesta tiedotimme merkittävistä teoista ympäristön saralta Keski-Suomen perinneympäristöjen tiedot