Muutos on pysyvää, pysyvyys harhaa

Tiedätkö, mistä usein siteeratusta lausahduksesta antiikin filosofi Herakleitos on tunnettu? Tämä ennen ajanlaskumme alkua elänyt viisas totesi: ”Vain muutos on pysyvää”.

Helppoa olisi kuvitella tuon lausahduksen syntyneen tässä ajassa, jossa muutokset seuraavat toisiaan, päällekkäisinäkin. Puhutaanpa sitten globaaleista ilmastonmuutoksesta, pandemioista ja luonnonkatastrofeista, sodista, talouden suhdanteista ja poliittisista ristivedoista, tai oman maamme turvallisuustilanteesta, talouden kestävyydestä ja hyvinvointivaltiomme viimeaikaisista rakenteellisista uudistuksista. Muutos on jatkuvaa – ja sen vauhti noista antiikin ajoista on taatusti vain kiihtynyt.

Muutokset haastavat meitä. Näemmekö ne uhkaavina vai mahdollisuuksina uuteen? Muutokset lisäävät epävarmuutta ja voivat pelottaakin, mutta avoin uteliaisuus uudessa tilanteessa kannattelee ja auttaa eteenpäin. Onko meillä halukkuutta sopeutua uuteen ja joustoa muokata muutoksissa omia tapojamme toimia? Millainen on muutoskyvykkyytemme? Niin organisaatioina kuin yksilöinäkin.

Suomi elää juuri nyt historiallisen suurten rakenteellisten muutosten aikaa.

Presidentti Stubb lausui viisaasti uudenvuodenpuheessaan: ”Pessimismi johtaa toimimattomuuteen, optimismi toimintaan ja realismi ratkaisuihin”. Tuota ratkaisukeskeisyyttä ja -halukkuutta tarvitaan nyt maailmalla, Suomessakin, todella kipeästi. Jatkuva riitely, vastakkainasettelu ja syyttely saavat aikaan vain suurempaa erimielisyyttä, polarisaation lisääntymistä, jopa sotia.

Putin, Trump, mutta myös sinä ja minä, kaikilla meillä on opittavaa. Eri mieltä asioista saa ja täytyykin olla, mutta eteenpäin vievät ratkaisut löytyvät vain avoimella vuorovaikutuksella, jossa kaikki osapuolet osaavat – ja haluavat – arvostaen kuunnella toisiaan.

Suomi elää juuri nyt historiallisen suurten rakenteellisten muutosten aikaa. Hyvinvointialueet aloittivat toimintansa kaksi vuotta sitten. Tämän vuoden alusta alkaen työnhakijoille tutut TE-toimistot lopettivat toimintansa, kun työllisyyspalvelujen järjestämisvastuu siirtyi valtiolta kuntien muodostamille työllisyysalueille. Keski-Suomessa TE-toimistolta siirtyneitä tehtäviä hoitaa nykyään kolme työllisyysaluetta, yksi pohjoisessa, toinen etelässä ja kolmas maakunnan keskellä Jyväskylän ja Muuramen alueella.

Tuskin tämä muutos on saatu käyntiin, kun jo valmistaudutaan ensi vuoden alussa toteutettavaan valtion aluehallinnon uudistukseen. Siinä Valvira, AVIt ja ELY-keskusten ympäristölupa- ja valvontatehtävät yhdistetään yhdeksi valtakunnalliseksi Lupa- ja valvontavirastoksi ja alueellisten ELY-keskusten tehtävät siirtyvät perustettaville elinvoimakeskuksille. Seuraavista valtiotason organisaatiomuutoksista emme tiedä, mutta varmaa on, että niitä tulee.

Organisaatioiden erilaiset toimintamallit ja tuhansien ihmisten uudet roolit osana niitä edellyttävät monenlaista yhteensovittamista asiakaspalvelumme sujuvoittamiseksi.

Meillä on nyt näytön paikka. Olemmeko kykeneviä ja halukkaita ratkaisemaan yhteiset haasteemme? Vaikkei yllä mainituissa muutoksissa suurempaa kiistaa tai ristivetoa olekaan, avointa yhteistyötä, muutoskyvykkyyttä ja ratkaisuhalukkuutta tarvitaan silti rutkasti. Organisaatioiden erilaiset toimintamallit ja tuhansien ihmisten uudet roolit osana niitä edellyttävät monenlaista yhteensovittamista asiakaspalvelumme sujuvoittamiseksi.

Tarvitsemme yhteistä tahtoa ja taitoa nyt ja varmasti myös tulevaisuudessa. Sillä onhan muutos pysyvää ja pysyvyys harhaa, Herakleitosta jälleen siteeraten.

Kirjoittaja Pirkko Melville toimii Keski-Suomen ELY-keskuksessa elinkeinot, työvoima ja osaaminen -vastuualueen johtajana. Kirjoitus on julkaistu ensimmäisen kerran Keskisuomalaisessa 3.2.2025.