Keski-Suomen ELY-keskus

Ajankohtaisia tarinoita Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen toiminnasta

torstai 27. joulukuuta 2018

Pitkin poikin perinnemaisemia

Inventoinneilla kerättiin tietoa perinteisen maatalouden luontotyyppien tilasta

Keski-Suomen ELY-keskuksen alueella jatkettiin perinnemaisemien inventointityötä kesällä 2018. Kesän aikana ehdittiin inventoimaan 52 kohdetta, joista osa oli jo pitkään hoitosopimusten piirissä olleita, osa vasta hiljattain kunnostettuja ja osan nykytilanteesta ei ollut mitään tietoa. Lisäksi käytiin myös muutamalla uusympäristökohteella.
"Keski-Suomesta tuntuu löytyvän vielä paljon innokkuutta ja halua perinnemaisemien ylläpitoon sekä kunnostamiseen." 
Poikkeuksellisen kuiva kesä toi mukanaan toisaalta runsaasti paahteisia maastopäiviä, mutta osaltaan myös haastetta sekä inventointeihin että alueiden hoitoon kasvillisuuden kuivumisen ja kulumisherkkyyden kautta. Nurmirehun riittävyydestä keskusteltiin paljon ja osaltaan ns. heikompituottoiset perinnebiotoopit tarjosivat mainion lisän karjan laidunalueisiin.

Keski-Suomesta tuntuu löytyvän vielä paljon innokkuutta ja halua perinnemaisemien ylläpitoon sekä kunnostamiseen. Aina tarjolla oleva tieto, saatavissa olevat tukijärjestelmät ja maanomistajat eivät kuitenkaan kohtaa. Näin ollen osa inventoiduista kohteista olikin pitkään hoidettuja alueita, joilla ei kuitenkaan ollut voimassa olevia maatalouden ympäristösopimuksia. Maanomistajat tuntuivatkin kaipaavan tietoa hoidon tukimahdollisuuksista ja hoitovaihtoehdoista.

Laiduntajia työssään
Perinnemaisemien arvot säilyvät hoidolla

Perinnemaisemien ylläpito vaatii työtä alueiden säilyttämiseksi, ja näiden uhanalaisten luontotyyppien säilyminen vaatii hoidon jatkumista säilyäkseen. Perinnemaisemien säilyttämisen tärkeyden ovat havainneet myös tutkijat. Kaisa Raatikainen ym. (2018) havaitsivat tutkimuksessaan, että perinnebiotooppien lajistoon vaikuttaa paitsi hoitotilanne, myös alueiden yleisyys jopa 60-vuoden takaa. Näin ollen nykyinen tilanne alueiden hoidossa vaikuttaa vielä pitkään tämän jälkeenkin.

Perinnebiotooppien ylläpito ja säilyttäminen vaalivat monenlaisia arvoja. Niityt, hakamaat, kaski- ja metsälaitumet lisäävät hoidettuina mm. alueiden maisemallisia arvoja. Usein perinnemaisemiin liittyy myös kulttuurihistoriallisia arvoja, joista merkkeinä alueilla voi olla esim. vanhoja asumusten pohjia, kiviaitoja ja kaskiraunioita. Lisäksi arvoa voidaan nähdä myös eläinten hyvinvoinnin lisäämisen kautta, sillä alueet tarjoavat mahdollisuuden monipuoliseen ravintoon ja liikkumiseen.

Tärkeänä on syytä nähdä myös biologiset ja suojelulliset arvot, sillä perinnebiotoopit ovat elinympäristöinä vähentyneet merkittävästi kuten juuri julkaistussa Luontotyyppien viimeisimmässä uhanalaisuusarvioinnissa todettiin. Tilanne on huolestuttava, eikä meillä olisi varaa menettää enää yhtään tällaista elinympäristöä. Nykyisten perinnemaisemien hoitajien työtä tulisikin kunnioittaa ja tukea yhteiskunnan taholta eri tavoin.

Perinnebiotoopin ja -maiseman määritelmä
Ukkosta odottelemassa Joutsan Kotimäen niityllä

Perinnebiotooppi on elinympäristö, joka on syntynyt pitkän ajan kuluessa perinteisen maatalouden toimesta. Tällaisia kulttuurivaikutteisia luontotyyppejä ovat mm. usein asutuksen lähellä olevat harvapuustoiset hakamaat, avoimet niityt ja karjan laiduntamat metsälaitumet. Alueille on kehittynyt pitkän hoidon tuloksena erityislaatuiset ominaispiirteet ja lajisto.

Perinnemaisema on perinnebiotooppi ja siihen liittyvä rakennettu ympäristö, johon kuuluvat perinteisen maatalouden synnyttämät rakennukset ja rakennelmat.

Entäpä tulevaisuudessa?

Suurimpana riskinä perinnebiotooppien säilymiselle on hoidon loppuminen joko tilanpidon loputtua tai keskityttyä suurempiin yksiköihin. Toisaalta alueita kannattaisi nimenomaan säilyttää ja ottaa uudelleenkin hoidettavaksi.

Arvostus lähellä tuotetulle, vapaasti liikkumaan päässeelle lihalle ja maidolle on kasvanut. Eläinten laiduntaminen perinteisillä laitumilla ylläpitää maisemaa ja niiden monipuolista lajistoa, samalla kun tuotetaan ilmastoystävällisempää ruokaa. Joillakin tiloilla on myös ymmärretty maatilojen kasvatuksellinen, kuntouttava ja virkistyksellinen arvo. Toiminta voi olla kannattavuutta parantavaa ja erilaisia palveluja tarjoavia maatiloja löytyy jo useampia Keski-Suomenkin alueelta. Ehkäpä jatkossa voimme useammin hyödyntää vierailumahdollisuutta tilojen lähimyyntipäivillä, tarjolla olevia majoitusmahdollisuuksia, perinnetalkoita ja erilaisia harrasteleirejä?

Kesämuistoissa haaveillen,
Suunnittelija
Marjaana Hassani
Keski-Suomen ELY-keskus
















maanantai 17. joulukuuta 2018

Yritysrahoituksella eväitä kasvuun ja kestävään hyvinvointiin


Teknologiateollisuus ry:n aineiston (10/2018) mukaan T&K- investoinnit ovat olleet koko toimiala huomioiden laskussa vuodesta 2008 lähtien. Vaikka kiinteät investoinnit ovat olleet kasvussa, tarvitaan panostuksia myös T&K- toimintaan, jolla voidaan kehittää ja uudistaa tuotantoa. Uudet tuotannon ratkaisut, mm. robotit, tekoäly ja erilaiset IoT- ratkaisut sekä energia- ja resurssitehokkuus parantavat yritysten tulevaisuuden kilpailukykyä. 



"ELY-keskus voi tukea yritysten kasvua ja uudistumista silloin, kun yritys on käynnistämässä haasteellisia kehittämishankkeita."



Lähtökohtaisesti yritystoiminnan pitäisi tuottaa tulosta niin että yritys pystyy tekemään tavanomaiset kone- ja laitehankinnat tulorahoituksen turvin. Isot investoinnit ja siirtyminen uuteen teknologiaan tai uuden tuotteen / palvelun kehittämisprosessin käynnistäminen tai kansainvälistyminen vaativat yritykseltä uskallusta ja riskinottoa. Kehitystyön tulokset realisoituvat useimmiten kassavirraksi vasta pidemmällä aikavälillä.


Uudet innovaatiot parantavat pitkän aikavälin kilpailukykyä


Suomi toteuttaa Euroopan unionin jäsenenä "Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020" -rakennerahasto-ohjelmaa. Ohjelman toteutuksen keskiössä on pk-yritysten kilpailukyvyn, kansainvälistymisen ja innovaatiotoiminnan edistäminen sekä vähähiiliseen talouteen liittyvien uusien tuotteiden ja palveluiden kehittäminen. EAKR- ohjelman rahoituksesta vähähiiliseen talouteen kohdistuvan osuuden tulee ohjelmakauden aikana olla vähintään 25 %.

Rahoituksen painopiste on Länsi-Suomessa ollut eri tyyppisissä kehittämishankkeissa kuten kansainvälistymisessä ja tuotteiden ja palveluiden kehittämisessä.




Yrityksen halu uudistua ratkaisee onnistumisen

ELY-keskus voi tukea yritysten kasvua ja uudistumista silloin, kun yritys on käynnistämässä haasteellisia kehittämishankkeita. Kaikki perustuu tietysti aina yritysten omaan haluun uudistua, kasvaa ja kehittää uusia tuotteita ja palveluita markkinoille ja sitä kautta luoda uusia työpaikkoja. Kehitystyö vaatii yritykseltä aina myös merkittäviä omia ponnistuksia. Tarvitaan rahaa sekä aineellisia ja aineettomia resursseja että osaamista. Ilman panostuksia kehitystyöhön yrityksen kilpailukyky pikkuhiljaa vääjäämättä rapautuu, koska tekninen kehitys menee koko ajan kovaa vauhtia eteenpäin.

Tällaisessa tilanteessa pk- yrityksen kannattaa tulla keskustelemaan ELY- keskuksen kehittämisrahoituksen mahdollisuuksista olla mukana jakamassa riskiä. Rahoituksen lisäksi yritys saa käyttöönsä myös muut Team Finland- toimijaverkoston kontaktit, joista on apua esimerkiksi kansainvälistymisessä. Omia mahdollisuuksia voi kartoittaa aluksi myös vaikkapa kehittämispalveluiden avulla, joilla voidaan hakea potentiaalisimmat kehityssuunnat yrityksen kehittymiselle ja kasvulle.




Liiketoimintaympäristön muutokset tarjoavat aina avautuvia mahdollisuuksia jollekin uuden liiketoiminnan luomiselle ja yrittäjyydelle samalla kun vanhaa poistuu. Resursseja ja energiaa pitäisi kaikissa toiminnoissa säästää etenkin ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, ja tilaa markkinoilla on varmasti uusille innovaatioille. Pk-yritysten panostukset vähähiilisyyteen kytkeytyvän uuden liiketoiminnan kehittämiseen ovat kasvaneet merkittävästi Länsi-Suomessa viime vuosina.





Lisätietoa rahoituksesta sekä alueelliset rahoitusasiantuntijoiden yhteystiedot löydät Länsi-Suomen yritysrahoitusstrategiasta.


Rahoituspäällikkö
Jaakko Ryymin
Keski-Suomen ELY-keskus


tiistai 4. joulukuuta 2018

Pyöräilyn ja kävelyn edistäminen on parasta ilmasto- ja terveystyötä


Keski-Suomen ELY-keskus, Keski-Suomen liitto ja Jyväskylän kaupunki tekevät monisyistä yhteistyötä

Lihasvoimaisen liikkuminen edistäminen on järkevää niin ilmastonmuutoksen torjunnan kuin väestön terveyden ja hyvinvoinnin vuoksi. Kävelyn ja pyöräilyn merkittävä lisääminen edellyttää toimenpiteitä yhteiskunnan eri osa-alueilla ja isoja muutoksia koko liikennesektorilla.

Koska liikenne ja liikkuminen liittyvät kaikkeen yhteiskunnalliseen toimintaan, muutokset vaativat pitkäjänteistä yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen on paljon muutakin kuin pelkkää infran rakentamista. Tarvitaan muun muassa liikkumisen ohjausta ja taloudellisia ohjauskeinoja.

Tekemisen taustalla vaikuttaa niin valtakunnallinen, maakunnallinen kuin Jyväskylän pyöräilyn edistämisohjelma. Valtakunnalliseen edistämisohjelmaan liittyy investointiohjelma, jonka rahoitusta parhaillaan kohdennetaan.

Tässä kirjoituksessa tarkastellaan sitä, mitä kaikkea Keski-Suomessa tehdään kävelyn ja pyöräilyn edistämiseksi.




Uudistettu liikennemalli jalankulun, pyöräilyn ja joukkoliikenteen suunnittelun apuna

Keski-Suomen ELY-keskuksella, Keski-Suomen liitolla ja Jyväskylän kaupungilla on käytössä liikennemalli, jota voidaan käyttää apuna maankäyttö- ja liikennehankkeiden liikenteellisiä vaikutuksia arvioitaessa. Tänä vuonna mallia laajennettiin siten, että sillä voidaan tutkia liikenteen ilmiöitä koko Keski-Suomen alueella.

– Malli on hyödynnettävissä kaikkien Keski-Suomen kuntien maankäytön ja infran suunnittelussa, suunnittelupäällikkö Hanna Kunttu Keski-Suomen liitosta toteaa.

Uutena sisältönä malliin rakennettiin myös kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen matkojen mallinnus. Vastaavaa on käytetty pyöräilyn suunnittelussa muun muassa Hollannissa. Mallia voidaan käyttää apuna arvioitaessa esimerkiksi miten uusi joukkoliikenneyhteys ja pyörätie muuttavat vaikutusalueen asukkaiden kulkutapavalintoja ja miten uusi yhteys vaikuttaa ajoneuvoliikenteen määrään läheisillä teillä. Mallia ylläpitää Strafica Oy.


Laskentapisteet mittaavat liikennettä

Pyöräilymatkojen määrän kehitystä voidaan seurata erillisillä liikkumistutkimuksilla sekä laskureilla, joiden määrää on lisätty Jyväskylän kaupungin vilkkaimmilla pyöräilyväylillä. Myös ELY-keskuksella on oma laskentapiste Laukaantien varressa. Nämä pisteet antavat tietoa pyöräilijöiden määristä vuosi-, viikko-, päivä- ja tuntitasolla.

– Vuodenajat ja säätilat näkyvät pyöräilijämäärissä. Pyöräilijöitä on eniten liikkeellä sulan maan aikaan ja poutasäällä, mutta moni jatkaa pyöräilyä läpi vuoden, liikenteenohjausinsinööri Heikki Vikki Jyväskylän kaupungilta kertoo.

Tuntivaihtelussa on tunnistettavissa selvästi arkipäivinä työmatkaliikenteen piikit aamu- ja iltapäivätuntien aikana. Viikonloppuisin liikkujapiikki alkaa noin puolenpäivän aikaan ja laskee tasaisesti kohti iltaa.

– Kaupungin verkkosivuilta kuka tahansa pääsee katsomaan laskureiden keräämiä tietoja liikkujien määristä. Jatkossa tietoja kerätään entistä monipuolisemmin, uutena keinona kokeilussa on wifi-antureilla kerättävän tiedon hyödyntäminen liikkujamäärien arvioinnissa, sanoo Vikki.

Liikennetilastoja: www.jyvaskyla.fi/jyvaskyla-tietoa/tilastotietoa/liikennetilastot


Pyöräilyinfran ja -olosuhteiden konkreettinen parantaminen

Edellä mainittuja tietojenkeruumenetelmiä sekä tietojen analysointia hyödynnetään infraratkaisujen suunnittelussa ja toteutuksessa.

Nykyisen jalankulun ja pyöräilyn väyläverkon laajuuden voidaan katsoa olevan varsin hyvä, mutta kaupungilla ja valtiolla on tiedossa myös lukuisa määrä tarpeita uusista jalankulun ja pyöräilyn väylistä sekä nykyisten väylien parantamisesta. Rahoituksen vähäisyydestä johtuen kaikkia tarpeita ei voida kuitenkaan toteuttaa. Usein uusia väyliä toteutetaankin yhteistyönä valtion ja kunnan kesken. Näin on menetelty muun muassa Palokkaan johtavan Pohjoisbaanan (Ritopohjantie) ensimmäisen osuuden toteuttamisessa.



– Meneillään oleva Kirri - Tikkakoski hanke on myös merkittävä jalankulun ja pyöräilyn olosuhteiden parantamisessa. Hankkeen yhteydessä tullaan rakentamaan noin 25 kilometriä uusia jalankulun ja pyöräilyn yhteyksiä, liikennejärjestelmäasiantuntija Soili Katko Keski-Suomen ELY-keskuksesta kertoo.

– ELY-keskus on toteuttanut viime vuosien aikana uusia jalankulun ja pyöräilyn yhteyksiä myös muualla Keski-Suomessa, kuten Uuraisilla, jonne valmistui noin 2,5 kilometriä uutta väylää. Hankasalmelle toteutetaan vuoden 2019 aikana noin 7 kilometriä uutta väylää jalankululle ja pyöräilylle ELY:n maaseuturahaston ja kunnan rahoituksella, Katko jatkaa.

Uusien väylien rakentamisen ja nykyisten väylien parantamisen lisäksi on tärkeää kehittää pyöräväylien hoidon tasoa, millä parannetaan jokapäiväistä liikkumista. Kävelyn ja pyöräilyn väylillä kiinnitetäänkin entistä tarkemmin huomiota toimenpiteiden oikea-aikaisuuteen ja asetettujen laatukriteerien täyttymiseen.


Liikkumisen ohjauksella vaikutetaan kulkutapavalintoihin

Yksi keskeinen keino kestävien liikkumismuotojen edistämisessä on myös liikkumisen ohjaus, jolla pyritään neuvonnan, viestinnän ja erilaisten kannustimien tai taloudellisten ohjauskeinojen avulla vaikuttamaan ihmisten kulkutapavalintoihin.

Jyväskylässä on saatu hyviä tuloksia erityisesti työnantajien kanssa tehtävästä liikkumisen ohjauksen yhteistyöstä. Kävelyn ja pyöräilyn lisääminen erityisesti liikkumisen ohjauksen keinoin onkin Jyväskylän kaupungissa koettu niin tärkeäksi, että kaupunki on palkannut vakituisen kestävän liikkumisen koordinaattorin ja aloittanut fiksun liikkumisen brändäystyön.


Keski-Suomen liiton käynnistämä kestävän liikkumisen ohjaushanke edistää kestävää liikkumista myös muissa Keski-Suomen kaupungeissa. Työllä pyritään erityisesti vaikuttamaan ihmisten liikkumistottumuksiin ja -valintoihin kannustamalla valitsemaan liikkumistavat tilanteeseen ja tarpeeseen nähden kestävällä ja fiksulla tavalla. Lisäksi Keski-Suomen Liikunta jalkautuu kuntiin ensi vuonna maakunnallisen pyöräilyohjelman edistämiseksi.

Myös monet muut toimijat, kuten Jyväskylän Pyöräilyseura JYPS ry ja Jyväskylän kestävä kehitys JAPA ry, ovat tehneet näkyvää monivuotista työtä Jyväskylän seudun kestävän liikkumisen edistämisessä ja asenteisiin vaikuttamisessa.


Lisätietoja:

Liikennejärjestelmäasiantuntija Soili Katko
p. 0295 024 010
Keski-Suomen ELY-keskus

Liikenteenohjausinsinööri Heikki Vikki
p. 014 266 0547
Jyväskylän kaupunki

Suunnittelupäällikkö Hanna Kunttu
p. 040 591 5901
Keski-Suomen liitto