Pitkin poikin perinnemaisemia

Inventoinneilla kerättiin tietoa perinteisen maatalouden luontotyyppien tilasta

Keski-Suomen ELY-keskuksen alueella jatkettiin perinnemaisemien inventointityötä kesällä 2018. Kesän aikana ehdittiin inventoimaan 52 kohdetta, joista osa oli jo pitkään hoitosopimusten piirissä olleita, osa vasta hiljattain kunnostettuja ja osan nykytilanteesta ei ollut mitään tietoa. Lisäksi käytiin myös muutamalla uusympäristökohteella.
"Keski-Suomesta tuntuu löytyvän vielä paljon innokkuutta ja halua perinnemaisemien ylläpitoon sekä kunnostamiseen." 
Poikkeuksellisen kuiva kesä toi mukanaan toisaalta runsaasti paahteisia maastopäiviä, mutta osaltaan myös haastetta sekä inventointeihin että alueiden hoitoon kasvillisuuden kuivumisen ja kulumisherkkyyden kautta. Nurmirehun riittävyydestä keskusteltiin paljon ja osaltaan ns. heikompituottoiset perinnebiotoopit tarjosivat mainion lisän karjan laidunalueisiin.

Keski-Suomesta tuntuu löytyvän vielä paljon innokkuutta ja halua perinnemaisemien ylläpitoon sekä kunnostamiseen. Aina tarjolla oleva tieto, saatavissa olevat tukijärjestelmät ja maanomistajat eivät kuitenkaan kohtaa. Näin ollen osa inventoiduista kohteista olikin pitkään hoidettuja alueita, joilla ei kuitenkaan ollut voimassa olevia maatalouden ympäristösopimuksia. Maanomistajat tuntuivatkin kaipaavan tietoa hoidon tukimahdollisuuksista ja hoitovaihtoehdoista.

Laiduntajia työssään
Perinnemaisemien arvot säilyvät hoidolla

Perinnemaisemien ylläpito vaatii työtä alueiden säilyttämiseksi, ja näiden uhanalaisten luontotyyppien säilyminen vaatii hoidon jatkumista säilyäkseen. Perinnemaisemien säilyttämisen tärkeyden ovat havainneet myös tutkijat. Kaisa Raatikainen ym. (2018) havaitsivat tutkimuksessaan, että perinnebiotooppien lajistoon vaikuttaa paitsi hoitotilanne, myös alueiden yleisyys jopa 60-vuoden takaa. Näin ollen nykyinen tilanne alueiden hoidossa vaikuttaa vielä pitkään tämän jälkeenkin.

Perinnebiotooppien ylläpito ja säilyttäminen vaalivat monenlaisia arvoja. Niityt, hakamaat, kaski- ja metsälaitumet lisäävät hoidettuina mm. alueiden maisemallisia arvoja. Usein perinnemaisemiin liittyy myös kulttuurihistoriallisia arvoja, joista merkkeinä alueilla voi olla esim. vanhoja asumusten pohjia, kiviaitoja ja kaskiraunioita. Lisäksi arvoa voidaan nähdä myös eläinten hyvinvoinnin lisäämisen kautta, sillä alueet tarjoavat mahdollisuuden monipuoliseen ravintoon ja liikkumiseen.

Tärkeänä on syytä nähdä myös biologiset ja suojelulliset arvot, sillä perinnebiotoopit ovat elinympäristöinä vähentyneet merkittävästi kuten juuri julkaistussa Luontotyyppien viimeisimmässä uhanalaisuusarvioinnissa todettiin. Tilanne on huolestuttava, eikä meillä olisi varaa menettää enää yhtään tällaista elinympäristöä. Nykyisten perinnemaisemien hoitajien työtä tulisikin kunnioittaa ja tukea yhteiskunnan taholta eri tavoin.

Perinnebiotoopin ja -maiseman määritelmä
Ukkosta odottelemassa Joutsan Kotimäen niityllä

Perinnebiotooppi on elinympäristö, joka on syntynyt pitkän ajan kuluessa perinteisen maatalouden toimesta. Tällaisia kulttuurivaikutteisia luontotyyppejä ovat mm. usein asutuksen lähellä olevat harvapuustoiset hakamaat, avoimet niityt ja karjan laiduntamat metsälaitumet. Alueille on kehittynyt pitkän hoidon tuloksena erityislaatuiset ominaispiirteet ja lajisto.

Perinnemaisema on perinnebiotooppi ja siihen liittyvä rakennettu ympäristö, johon kuuluvat perinteisen maatalouden synnyttämät rakennukset ja rakennelmat.

Entäpä tulevaisuudessa?

Suurimpana riskinä perinnebiotooppien säilymiselle on hoidon loppuminen joko tilanpidon loputtua tai keskityttyä suurempiin yksiköihin. Toisaalta alueita kannattaisi nimenomaan säilyttää ja ottaa uudelleenkin hoidettavaksi.

Arvostus lähellä tuotetulle, vapaasti liikkumaan päässeelle lihalle ja maidolle on kasvanut. Eläinten laiduntaminen perinteisillä laitumilla ylläpitää maisemaa ja niiden monipuolista lajistoa, samalla kun tuotetaan ilmastoystävällisempää ruokaa. Joillakin tiloilla on myös ymmärretty maatilojen kasvatuksellinen, kuntouttava ja virkistyksellinen arvo. Toiminta voi olla kannattavuutta parantavaa ja erilaisia palveluja tarjoavia maatiloja löytyy jo useampia Keski-Suomenkin alueelta. Ehkäpä jatkossa voimme useammin hyödyntää vierailumahdollisuutta tilojen lähimyyntipäivillä, tarjolla olevia majoitusmahdollisuuksia, perinnetalkoita ja erilaisia harrasteleirejä?

Kesämuistoissa haaveillen,
Suunnittelija
Marjaana Hassani
Keski-Suomen ELY-keskus
















Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Rauhoitettujen eläinten hallussapito, myynti ja vaihtaminen on kielletty

Kuva
Kuva: Eeva-Maria Tidenberg, Jyu luontomuseo Keskisuomalaisessa oli 9.10. artikkeli Sisä-Suomen poliisilaitoksen Jyväskylän poliisiasemalla edellisenä päivänä järjestämästä huutokaupasta. Tapahtuman yhteydessä poliisi oli myynyt täytetyn huuhkajan. Artikkelissa ei mainittu sitä, että rauhoitettujen eläinten hallussapito, myynti, vaihtaminen sekä tarjoaminen myytäväksi ja vaihdettavaksi on kielletty. Suomen luonnonvaraiset nisäkkäät ja linnut, lukuun ottamatta riistaeläimiä ja joitakin rauhoittamattomia lajeja, ovat luonnonsuojelulailla rauhoitettuja. Muiden eläinryhmien osalta rauhoitetut lajit luetellaan luonnonsuojeluasetuksessa. Rauhoitettuihin eläinlajeihin kuuluvien yksilöiden haltuun ottaminen on kielletty. Kielto koskee myös pesien, munien ja yksilöiden muiden kehitysasteiden haltuun ottamista. Kaikkien rauhoitettujen lintulajien ja monen nisäkäslajin osalta kielletään myös yksilön, sen osan tai johdannaisen hallussapito ja kuljetus. Näihin kieltoihin voi hakea poikkeamista
Lue lisää

Uusi tieliikennelaki alkaa näkyä konkreettisesti myös Keski-Suomessa

Kuva
Suomessa astui kesäkuun alussa voimaan uusi tieliikennelaki, joka näkyy tien päällä selvimmin uusina liikennemerkkeinä ja keltaisen tiemerkintävärin poistumisena. Meilläkin Keski-Suomessa muutostyöt on aloitettu. Kerromme tässä blogissa siitä, mitä kaikkea on luvassa. Uuden tieliikennelain myötä keltainen sulkuviiva muuttuu valkoiseksi ja teiden varteen tulee useita uusia liikennemerkkejä. Monia merkkejä on myös selkeytetty. Muuttuneet liikennemerkit korvataan pääosin 10 vuoden siirtymäajan puitteissa. Lue lisää uudesta tieliikennelaista Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin sivuilta . Jos muutoksen haluaa tiivistää esimerkiksi pyöräilyväylien osalta mahdollisimman lyhyesti, virke voisi kuulua seuraavasti: tulee enemmän ja yksinkertaistettuja liikennemerkkejä, jotta jäisi mahdollisimman vähän epäselvää siitä, kenellä on väistämisvelvollisuus. Kaiken takana on siis turvallisuus.                      ”Tulee enemmän ja yksinkertaistettuja liikennemerkkejä, jotta jäisi                  
Lue lisää

ELY-keskus valvoo, kun maaperää pitää puhdistaa

Kuva
Suomessa kuten myös muualla maailmalla maaperän pilaantuminen on suuri ongelma. Yleisimmät Suomessa maaperää pilaavat toiminnot ovat polttoaineiden jakelu ja varastointi, jätteenkäsittely, moottoriajoneuvojen huolto ja korjaus, ampumaradat, metalliteollisuus, sahat ja kyllästämöt, taimi- ja kauppapuutarhat sekä muu teollisuus. Mikäli maaperässä on sellaisina pitoisuuksina haitta-aineita, joista saattaa olla vaaraa ympäristölle, eliöstölle tai terveydelle, on maaperä pilaantunutta. Silloin se saattaa vaatia kunnostamista. Maaperän ja pohjaveden pilaantumiseen alettiin kiinnittää huomiota suuremmassa mittakaavassa vasta 1990-luvulla. Ennen puhuttiin maaperän tai pohjaveden saastumisesta, nykyisin pilaantumisesta. Käytännössä maaperä on joko pilaantunutta tai pilaantumatonta; termiä puhdas maaperä ei voida käyttää, sillä maaperässä saattaa aina olla pieninä pitoisuuksina esimerkiksi metalleja. Uudisrakennuksen maansiirtotyöt käynnissä. Ulospäin ei näy, että samalla tehdään pilaant
Lue lisää