Keski-Suomen ELY-keskus

Vaikka otsikko niin saattaisi antaa ymmärtää, ei vaelluskalakantojen tila ole nousussa, vaan ne ovat keskiössä maa- ja metsätalousministeriön hallinnoimassa NOUSU-vaelluskalahankkeessa . Hankkeen keskeisenä tavoitteena on uhanalaisten vaelluskalakantojen tilan parantaminen palauttamalla luontaisen elinkierron mahdollisuus – siis lisääntymis- ja syönnösalueiden välinen yhteys. "Hankkeen keskeisenä tavoitteena on uhanalaisten vaelluskalakantojen tilan parantaminen palauttamalla luontaisen elinkierron mahdollisuus...     Järvi-Suomen alueella mielenkiinto taimenessa ja järvilohessa Järvi-Suomen alueella vaelluskalojen kohdalla mielenkiinto kohdistuu erityisesti erittäin uhanalaiseen taimeneen ja äärimmäisen uhanalaiseen järviloheen. Molemmat lajit kutevat syksyisin virtavesien koskialueiden sorapohjilla. Mätimunat kehittyvät talven yli soraikkojen suojissa, poikaset kuoriutuvat keväällä ja nousevat hiukan myöhemmin soraikkojen suojista avoveteen. Pari kolme vuotta joessa tai koskessa

Uudet työpaikat vihreää siirtymää edistämään  Suomen talousennusteet povaavat hyvää: maan tilanne näyttää jopa odotettua paremmalta. Yritysten investointihalukkuus on suurta, raaka-aineiden kysyntä kovaa ja vienti vetää. Kasvavat yritykset rekrytoivat ja työllisyysastekin on jo yli 72 prosenttia. Onko kasvu kestävää vai onko kyseessä vain lyhyt kasvupyrähdys? Kuinka vauhditamme meneillään olevaa vihreää siirtymää, siirtymää kohti vähähiilisyyttä ja kiertotaloutta, luomme kasvaville tulevaisuuden aloille uusia työpaikkoja, löydämme niihin tekijöitä ja toisaalta varmistamme oikeudenmukaisuuden kaikille tässä alati nopeutuvassa prosessissa? Keski-Suomessa hyvät näkymät Keski-Suomessa mennä porskutellaan varsin mukavissa tunnelmissa; hyvät uutiset ovat seuranneet toinen toistaan. Useat yritykset ovat koronan aikana panostaneet toimintansa pitkäjänteiseen kehittämiseen. Kasvun myötä myös teollisuuskiinteistöjä on noussut vauhdilla. Esimerkkejä on useita: Äänekoskella MetsäFibren ja japanila

Tänään maanantaina 20.9. alkaa Euroopan kestävän kehityksen viikko. Siis kierrätystä, polkupyöräilyä ja kasvisruokaa? Toki, mutta myös tasa-arvoa, rauhaa, kulttuuriperintöä, säällisiä työoloja, kestäviä kaupunkeja, yhteisöllisyyttä ja globaalia vastuuta, muun muassa. Kestävä kehitys on usein jaoteltu ekologiseen, taloudelliseen, sosiaaliseen ja kulttuuriseen kestävään kehitykseen. Käsite syntyi 80-luvulla, jolloin se määriteltiin näin: ”Kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa.” Nyt maailma pyrkii kohti YK:ssa sovittuja seitsemäätoista Agenda2030-tavoitetta , joissa on edelleen mukana tämä ajatus.   Kuvan lähde: Agenda2030 -toimintaohjelma - Kestävä kehitys (kestavakehitys.fi)  Meillä Suomessa ollaan monen tavoitteen suhteen hyvässä tilanteessa. Itse asiassa viime kesäkuussa uutisoitiin , että Suomi oli napannut ykkössijan kansainvälisessä vertailussa, jossa maat laitettiin järjestykseen s