Keski-Suomen ELY-keskus

Ajankohtaisia tarinoita Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen toiminnasta

maanantai 21. joulukuuta 2020

ELY-keskus mukana vesihuollon toiminnan varmistamisessa korona-aikana


"Tavoitteena on noin 20 henkilön perehdyttäminen toimimaan omalla osaamisalueellaan mahdollisen epidemian kohdalle sattuessa. 


Muuramen Rannankylän ja Isolahden vesiosuuskunnan puheenjohtaja Jukka Salila opastaa Eero Grönvallia Tikkalan puhtaanveden paineenkorotusaseman toimintaan ja tekniikkaan maanpinnan alapuolella.

Valtion 2020 II lisätalousarviossa on varattu määrärahaa vesihuollon toimintaedellytysten turvaamiseksi myönnettäviin avustuksiin. Rahoituksella voidaan tukea vesihuoltolaitosten ennakolta varautumista koronatilanteen aiheuttamien riskien hallinnassa sekä koronatilanteen vuoksi resurssipulassa olevan vesihuoltolaitoksen toiminnan järjestämistä.

"Rahoituksella voidaan tukea vesihuoltolaitosten ennakolta varautumista koronatilanteen aiheuttamien riskien hallinnassa sekä koronatilanteen vuoksi resurssipulassa olevan vesihuoltolaitoksen toiminnan järjestämistä.

Yksi tätä tukea Etelä-Savon ELY-keskuksen myöntämänä saanut kohde on Vesi-Kylät -hanke. Keski-Suomen ELY-keskus oli myös osaltaan kannustamassa ja opastamassa vesihuoltolaitoksia hakuprosessiin, sekä mukana hakuvaiheessa arvioimassa hankkeen mahdollisuutta saada tukea. 

Hankkeeseen osallistuvat Muuramen Rannankylän ja Isolahden vesiosuuskunta, Etelä-Korpilahden vesiosuuskunta ja Oittilan vesiosuuskunta. Hankkeessa vesiosuuskuntien henkilöstöä perehdytetään ja koulutetaan oman vesiosuuskunnan toimintojen varmistamiseksi, sekä myös auttamaan tarvittaessa toista vesiosuuskuntaa.

 Lisäksi tavoitteena on järjestää päivän mittainen yleiskoulutus alan ammattilaisten johdolla, sekä jatkaa jo aloitettua vesiverkostojen desinfiointiin opastavaa perehdytystä asiantuntijoiden avustuksella. Päämääränä on myös vesityökortti-koulutuksen saaminen mahdollisimman monelle alalla työskentelevälle henkilölle, Vesi-Kylät -hankevetäjänä toimiva Etelä-Korpilahden vesiosuuskunnan toimitusjohtaja Raimo Järvinen lisää.

Koulutuksen omassa hankkeen yhteydessä on päästy myös tositoimiin. Kuvassa Mauri Levaniemi, Etelä-Korpilahden vesiosuuskunnan puheenjohtaja Markku Levaniemi ja Sakari Suokas vesijohdon korjaustyössä Päijänteellä.


Hankkeen piirissä erilaista koulutusta ja perehdytystä on tähän mennessä saanut 14 henkilöä, mutta hankkeen koulutustavoitteen mukainen toiminta on vasta aluillaan. Kuusi uutta henkilöä on opastettu eri tehtäviin, muut ovat saaneet kohdennettua perehdytystä ja kokeneemmat henkilöt ovat tutustuneet myös toisten vesiosuuskuntien vedenottamoiden ja suurempien jätevesipumppaamoiden sijaintiin ja toimintaan.

 Tavoitteena on noin 20 henkilön perehdyttäminen toimimaan omalla osaamisalueellaan mahdollisen epidemian kohdalle sattuessa. Isommat yhteiset koulutukset on päätetty siirtää tammi- helmikuulle Keski-Suomen pahentuneen koronavirustilanteen takia, Järvinen kertoo.

Tällä hetkellä hankkeessa on kuitenkin menossa etäopetuksena vedenottamon kaukovalvonnan avulla kulutuksen ja vedenlaadun-seurannan koulutus sekä jätevesivirtaamien ja sähkönkulutuksen seuranta jätevesivesiverkoston osalta.

 Lisäksi paneudutaan häiriötilanteiden kriisiviestintään, jotta tilanteen tullen sekin myös toimii, Järvinen toteaa.

Hanke on saanut Järvisen mukaan saanut hyvän vastaanoton vesiosuuskunnissa. Vesiosuuskunnat kokevat myönteiseksi, että valtion taholta koetaan maaseudun vesihuollon toimivuus tärkeäksi.

"Vesiosuuskunnat kokevat myönteiseksi, että valtion taholta koetaan maaseudun vesihuollon toimivuus tärkeäksi. 

 Oli helpottava tunne, kun ELY-keskuksesta soitettiin jo ennen varsinaista hanketta, että ollaan valmiudessa auttamaan, jos koronaepidemia alkaa vähentämään vesilaitosten henkilöstön mahdollisuutta tehtäviensä hoitamisessa. Myös terveystarkastajan yhteydenotto oli kannustavaa ja loi tunnetta, että yhdessä selviämme, jos tilanne käy pahaksi, Järvinen toteaa. 

ELY-keskukselta hankkeeseen saatava tuki onkin Järvisen mukaan merkittävää, sillä vesiosuuskunnilla ei useinkaan ole taloudellisia mahdollisuuksia koulutusten laajamittaiseen järjestämiseen. 

Oittilan vesiosuuskunnan puheenjohtaja Helena Kirjavainen ja Etelä-Korpilahden vesiosuuskunnan puheenjohtaja Markku Levaniemi seuraavat opastusta maanpinnan tasolla Tikkalan paineenkorotusasemalla.


 Toiminnassa mukana olevat ovat muissa ammateissa, tai eläkkeellä olevia henkilöitä, jotka lähinnä vapaa-aikanaan hoitavat tehtäviä, joten vain näin taloudellisesti varmistamalla voidaan varautua mahdollisen koronatilanteen yllättäessä, Järvinen selventää.

Järvisen mukaan hanke on jo luonut yhteistyömahdollisuuksia vesiosuuskunnille jatkossakin. Hän uskookin, että hankkeen innoittamana saadaan entistä ammattimaisempaa vesiosuuskuntien tehtävien hoitoa, joka heijastuu myös taloudellisesti ja laadullisesti vesiosuuskuntien osakkaiden palveluiden varmistuksena.

Teksti: Viestintäharjoittelija Jesse Sironen, Keski-Suomen ELY-keskus
Kuvat: Etelä-Korpilahden vesiosuuskunta 

torstai 3. joulukuuta 2020

Ihmishenkiä pelastamassa ELY-keskuksen tuella

"Hanke sai Keski-Suomen ELY-keskuksen maaseuturahaston varoista tukea niin hankkeen toteuttamiseen kuin yleishyödyllisiin investointeihin eli iskureiden hankintaan.

Eri yhdistykset ja toimijat keräsivät varoja sydäniskurin hankintaan.
Kuvassa projektipäällikkö Pia Flink-Liimatainen (vasemmalla takana) 
ja Ala-Keiteleen Sydänyhdistyksen hallituksen jäseniä lahjoittamassa 
sydäniskuria Kartano Kievarille.


Keski-Suomen Sydänpiiri ry:n toteuttama KanDee - Kansalaisen elvytystaidot ja defibrillaattorit maaseudun kartalle -hanke lisäsi alueellista tasa-arvoa vahvistamalla maaseudun asukkaiden elvytystietoutta ja -osaamista sekä lisäämällä sydäniskureiden määrää maaseudulla. Hankkeessa valmennettiin kylien asukkaita tunnistamaan eloton ihminen ja aloittamaan painelupuhalluselvytys sekä käyttämään sydäniskuria.


ELY-keskukselta saadulla rahoituksella oli ratkaiseva merkitys KanDee -hankkeen toteutumisen mahdollistamisessa ja toimintamallin käynnistämisessä Keski-Suomessa. Hanke sai Keski-Suomen ELY-keskuksen maaseuturahaston varoista tukea niin hankkeen toteuttamiseen kuin yleishyödyllisiin investointeihin eli iskureiden hankintaan.

– Hankkeen aikana elvytys- ja sydäniskurin käytön valmennuksiin osallistui Keski-Suomessa lähes 900 henkilöä. Lisäksi hankkeen muissa tapahtumissa tavoitettiin noin 10 000 ihmistä. Keski-Suomeen tuli hankkeen tuloksena 63 sydäniskuria ja sydäniskureiden määrä defi.fi-palvelussa kasvoi Keski-Suomessa 133 iskuriin, projektiasiantuntija Kristiina Pigg Keski-Suomen Sydänpiiri ry:stä kertoo.

Hanke jalkautui kauppakeskuksiin, erilaisiin tapahtumiin
ja järjesti yleisötilaisuuksia. Kuvassa projektikouluttaja Kaisu Paalanen.

Hankeen sisällöt ja toiminta herättivät laajasti kiinnostusta niin kylillä kuin paikallisessa ja maakunnallisessa mediassa. Osallistujat olivat tyytyväisiä saadessaan valmennusta omalla paikkakunnallaan, jolloin he pystyivät selkeämmin miettimään elottomuustilanteisiin paikalliset toimintamallit. Valmennusten jälkeen 94,3 prosenttia vastaajista koki osaavansa elvyttää ja käyttää sydäniskuria.

– Sydäniskureiden käytön tärkeys ja oman toiminnan merkitys ymmärrettiin elottoman potilaan auttamisessa. Hanke lisäsi rohkeutta ja poisti pelkoja elottoman auttamiseksi, kertoo hankkeen projektikouluttaja Kaisu Paalanen Jyväskylän ammattikorkeakoulusta.

Käytännön hyöty on jo osoitettu


Hankkeen myötä on pelastettu jo ainakin yksi ihmishenki maallikkoelvytyksen ja hankeaikana hankitun sydäniskurin avulla. Karstulassa henkilö sai äkillisen sydänpysähdyksen ja häntä elvytti sydäniskurin avulla paikallinen yrittäjä. Hänen toimintansa myötä sydänpysähdyksen saanut henkilö pelastui ja sai asiaan kuuluvan jatkohoidon.

– Yrittäjä oli muutamaa kuukautta aikaisemmin käynyt hankkeen järjestämän elvytys- ja sydäniskurikoulutuksen. Koulutuksesta rohkaistuneena hän uskalsi ja osasi toimia kyseisessä elvytystilanteessa, yhdessä muiden maallikoiden kanssa, Paalanen selventää tapauksen taustoja.

Hankkeen tuloksena syntyi maallikkoiskuri-toimintamalli, joka oli hyödynnettävissä myös muualla Suomessa. Hankkeen mukaiset toimintamallit lähtivätkin leviämään myös muihin maakuntiin.

MAASEUDUN KEHITTÄMINEN 

ELY-keskukset myöntävät maaseuturahaston tukia muun muassa:

  • Elinkeinojen toimintamahdollisuuksia edistäviin ja maaseudun elinvoimaisuutta lisääviin hankkeisiin

  • Maaseudulla sijaitsevien eri alojen mikro- ja pienyritysten investointeihin ja kehittämiseen

  • Elintarvikkeiden jalostusta harjoittavien pk-yritysten investointeihin ja kehittämiseen

  • Maatilojen investointeihin ja kehittämiseen


Lisätietoja: https://www.ely-keskus.fi/maaseudun-kehittaminen



Teksti: Viestintäharjoittelija Jesse Sironen, Keski-Suomen ELY-keskus
Kuvat: Projektikouluttaja Kaisu Paalanen, JAMK