Rantojen kutsumaton kesävieras
Osalla Keski-Suomen rannoista odottaa tänäkin kesänä todennäköisesti ikävä kesävieras, joka pilaa kauan odotetun kesäilon. Sinilevä ilmaantuu juuri siihen aikaan, kun sää on mitä kesäisin ja mieli halajaa vilvoittavaan veteen. Vaikka mokoma riesa jurppiikin, niin muistanet, että sinilevä on maailman vanhimpia eliöitä. Ne ovat ilmaantuneet maapallolle noin 2,7 miljardia vuotta sitten. Levät ovat luoneet vieläpä elämän edellytykset maapallolle "luomalla" meille ilmakehän, joka mahdollistaa elämän esiintymisen maapallolla.
Sinilevä eli syanobakteeri on osa vesiemme ekosysteemiä. Niitä on kaikenlaisissa vesissä – niin rehevissä ja ravinnerikkaissa kuin karuissakin. Yleensä ne esiintyvät runsaina ja näkyvät niin sanottuna kukintana rehevissä vesissä, mutta Keski-Suomessa on raportoitu sinilevien esiintymisistä vuosittain myös karummissakin ympäristöissä.
 |
| Sinilevää (Kuva: Markku Asmundela) |
Näin tunnistat sinilevän
Sinilevän tunnistaa muista levistä sillä, että se hajoaa kun siihen koskettaa. Lisäksi levä voi esiintyä vedessä silmin nähtävinä hippuina, mannaryynimäisenä esiintymä tai tikkuina. Väri voi vaihdella vihreästä turkoosiin. Yksinkertaisen levätestin voi tehdä ottamalla leväistä vettä lasiin ja katsoa kuinka levä käyttäytyy. Mikäli se nousee pintaan, on kyse mitä suurimmalla todennäköisyydellä sinilevästä.
Sinilevillä onkin tiettyjä etuja muihin leväryhmiin nähden. Sinilevä muun muassa pystyy kaasurakkuloiden avulla liikkumaan vedessä aina kulloiseenkin optimaaliseen vesikerrokseen ja se pystyy sitomaan typpeä, kun ravinnevarat vedessä ovat vähentyneet. Siksikin sinilevää usein esiintyy tyypillisesti loppukesällä juuri tyyninä aurinkoisina päivinä, kun ravinnevarat järvissä ovat muuten käyneet vähiin.
Runsaana esiintyessään sinilevät aiheuttavat haittaa vesien käytölle. Lisäksi osa sinilevistä voi muodostaa myrkyllisiä kantoja, jotka voivat aiheuttaa jopa myrkytyksen kaltaisia oireita. Myrkyllisyyttä ei voi havaita silmin. Keski-Suomen ELY-keskukselle ja sen edeltäjälle ei varsinaisia myrkytystapauksia ole raportoitu, mutta joinakin vuosina asiakkaat ovat kertoneet muun muassa pahoinvoivista lapsista ja koirista, jotka ovat uineet sinilevää sisältävässä vedessä. Muina oireina voivat olla iho-oireet ja päänsärky. Eli tietyllä varovaisuudella runsaasti sinilevää sisältävään veteen tulee suhtautua.
 |
| Näkymä ei juuri houkuttele uimaria (Kuva: Teemu Ulvi) |
Sinilevien torjunta on haastavaa, ja siksi vesiemme tilan säilyttäminen Keski-Suomessakin hyvänä on monien tahojen yhteinen urakka. Meillä vedet ovat suurelta osin vähintäänkin hyvässä tilassa ja vesiensuojeluun on panostettu eri toimijoiden taholta. Erityismaininnan ansaitsevat myös ne yksittäiset tahot, jotka ovat nostaneet yleiseen keskusteluun vesiensuojelussa vielä ilmenneitä ongelmia. Unohtaa ei sovi heitäkään, jotka ovat panostaneet vaikkapa yksittäisen järven kunnostamiseen esimerkiksi vesikasveja poistamalla.
Uusia ajatuksia ja toimia vesiensuojeluun kaivataan. Jo pelkästään muuttuva ilmasto tuo vesiensuojeluunkin uusia haasteita. Vesienhoidon tavoitteena on saavuttaa kaikkiin vesiimme vähintään hyvä tila ja samalla ylläpitää hyvälaatuisten vesien nykyinen tila. Veikkaanpa, että tässä meille riittää haastetta jokaiselle moneksi vuodeksi eteenpäinkin.
Leväaiheisia linkkejä:
- Levätilanne Keski-Suomessa: http://www.jarviwiki.fi/wiki/Lev%C3%A4tilanne/Keski-Suomen_elinkeino-,_liikenne-_ja_ymp%C3%A4rist%C3%B6keskus
- Valtakunnallinen levätilanne: http://www.jarviwiki.fi/wiki/Lev%C3%A4tilanne
- Kansalaisten levähavainnot: http://www.jarviwiki.fi/wiki/Kansalaisten_lev%C3%A4havainnot
- Havaintolähetti: https://www.jarviwiki.fi/havaintolahetti
- Sinilevän tunnistaminen: http://www.jarviwiki.fi/wiki/Lev%C3%A4vahti/Miten_tunnistan_sinilev%C3%A4n%3F
- Vesienhoito Keski-Suomessa: http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Vesi/Vesiensuojelu/Vesienhoidon_suunnittelu_ja_yhteistyo/Vesienhoito_ELYkeskuksissa/KeskiSuomi
 |
| Limnologi Arja Koistinen Keski-Suomen ELY-keskus |
Kommentit
Lähetä kommentti