Keski-Suomen liikenneturvallisuusfoorumi järjestettiin 8.10.2024 Jyväskylässä

Jälleen tuli se aika vuodesta, kun Jyväskylässä järjestettiin liikenneturvallisuuden ajankohtaisaiheisiin keskittyvä Keski-Suomen liikenneturvallisuusfoorumi. Tilaisuus toteutettiin tänä vuonna hybridinä ja päivässä mukana oli yhteensä noin 50 hengen osallistujajoukko kuulemassa mielenkiintoisista aiheista alojensa huippuasiantuntijoilta.

Tänä vuonna foorumin kattoteemoiksi valikoituivat ajoterveys, työikäisten onnettomuudet sekä ajonopeudet. Aiheet ovat puhuttelevia ja koskettavat suurta osaa väestöstä, joten ne sopivat hyvin tämän kaltaiseen tilaisuuteen, jossa oli paikalla kuntien liikenneturvallisuustyötä tekeviä henkilöitä sekä muita liikenneturvallisuuden kanssa vahvasti tekemisissä olevia sidosryhmäläisiä. Uskon, että moni sai foorumista hyviä eväitä omaan työhönsä liikenneturvallisuuden parissa työskennellessään. Toisaalta aiheet herättelivät varmasti jokaista meistä myös ihan yksilöinä, ja teemojen kautta pystyi pohtimaan omaa liikennekäyttäytymistään ja rooliaan tienkäyttäjänä. 

Saimme foorumiin mukaan puhujiksi viisi upeaa asiantuntijaa, joista jokaisella oli hieno ja vaikuttava puheenvuoro päivän teemoihin liittyen. Esittelin seuraavaksi lyhyesti kunkin puhujan esityksen sisällön sekä nostan muutaman pääpointin kustakin esityksestä.

Päivän ensimmäisenä puhujana oli Väyläviraston johtava tieturvallisuuden asiantuntija Noora Airaksinen, joka piti esityksen liittyen ajonopeuksiin, nollavisioon sekä Safe System -periaatteeseen. Nooran esitys oli hyvin vaikuttava katsaus mitattuihin ajonopeuksiin maanteillä, tienkäyttäjien suhtautumiseen ajonopeuksiin ja nopeusrajoituksiin Suomessa ja muissa maissa sekä nopeuksien hallinnan eri toimenpiteisiin. Lisäksi Noora nosti esiin Safe System -ajattelutavan turvallisten ajonopeuksien näkökulmasta.

Puheenvuorosta voisi tehdä paljonkin hyviä nostoja, mutta yksi itselle erityisesti mieleen jäänyt nosto liittyy nopeusrajoitusten noudattamiseen ja asenteisiin. Erään tutkimushankkeen mukaan 44 % henkilö- ja pakettiautoista noudatti tien nopeusrajoitusta. Toisin sanoen tämä tarkoittaa, että yli puolet eivät noudattaneet olemassa olevaa rajoitusta, mikä kuulostaa omaan korvaan isolta joukolta. Suomi onkin muihin EU-maihin verrattuna häntäpäässä, kun vertaillaan haja-asutusalueen maanteiden nopeusrajoitusten noudattamista. Ja kaikista huolestuttavinta tässä on suomalaisten asenteet nopeusrajoituksiin ja niiden noudattamiseen.

Liikennekäyttäytymistä ja -asenteita selvittäneen tutkimuksen mukaan selvisi, että suomalaiset ovat toisiksi sallivimpia EU-maista nopeusrajoitusten ylityksiin taajamissa ja moottoriteillä ja kaikista sallivimpia, kun ajetaan taajaman ulkopuolella. Tämä, jos jokin, on hälyttävää! Kun tarkastellaan kuolemaan johtaneita onnettomuuksia, niin Onnettomuustietoinstituutin tekemän tutkimuksen mukaan vuonna 2022 esimerkiksi yksittäisonnettomuuksissa 75 %:a kuljettajista ajoi vähintään 10 km/h ylinopeutta. Ylinopeuksien ja onnettomuuksien välillä on siis selkeä syy-seuraussuhde, ja ajonopeuksien hillitsemiseen olisikin jatkossa löydettävä entistä järeämpiä keinoja.

Foorumin toisena puhujana oli Liikenneturvan suunnittelija Laura Loikkanen, joka on perehtynyt työssään erityisesti työmatkaliikenteeseen, kävelyyn, päihteisiin ja liikenteeseen. Hänen aiheensa keskittyi kuvailemaan, mikä on tyypillistä työikäisten liikkumisessa sekä keinoihin, joita työpaikat voivat hyödyntää turvallisemman työliikenteen hyväksi.

Itselleni mieleen jäi se, että työikäisiin vaikuttaminen ja heidän tavoittamisensa voi olla haastavaa, vaikka työikäiset ovatkin lukumääräisesti iso ryhmä ja valtaosa heistä on työelämässä. Kohderyhmällä on usein pinttyneitä tapoja ja asenteita, joista ei useinkaan edes haluta oppia pois. Liikenteessä olemisesta tällä ryhmällä on suuri määrä kokemusta, mikä aiheuttaa sen, että liikkuminen liikenteessä on rutiininomaista ja usein huomio saattaa herpaantua epäolennaisiin asioihin. Lisäksi ennakointia ei juurikaan tehdä ja liikennesääntöjen osaamisessakin on puutteita, sillä autokouluajoista on saattanut vierähtää jo vuosikymmeniä.

Lauran esityksestä nostaisin esiin myös sen, että usein työpaikoilla on korkealla tasolla oleva turvallisuuskulttuuri, mutta työmatkojen turvallisuuteen ei ole kiinnitetty huomiota laisinkaan. Tämä on harmillista, sillä työmatkatapaturmat voivat tulla työnantajille kalliiksi sairauspoissalojen ja niihin liittyvien järjestelyiden myötä. Kaatuminen, liukastuminen ja kompastuminen ovat merkittävimmät tapaturmat, joita työmatkoilla tapahtuu ja nämä aiheuttivatkin Tapaturmavakuutuskeskuksen tilastojen mukaan vuonna 2022 noin 2000 tapaturmaa, joista seurasi jopa yli kuukauden mittainen työkyvyttömyys. On siis selvää, että työliikenteeseen panostaminen lisäisi monissa paikoissa työntekijöiden työssäolopäiviä ja yrityksille syntyisi selkeitä kustannussäästöjä.

Päivän kolmas puhuja saatiin foorumiin mukaan etäyhteyksien päästä. Oikeuskemisti Pirkko Kriikku Terveyden- ja hyvinvoinnin laitokselta piti puheenvuoronsa liittyen päihteiden ja lääkkeiden vaikutuksesta ajokuntoon ja liikennekuolemiin. Pirkon esitys oli vaikuttava läpileikkaus alkoholin, huumausaineiden ja lääkkeiden ominaisuuksista ja niiden vaikutuksista liikenteeseen ja psykomotoriseen toimintakykyyn. Esityksessä käytiin läpi tilastoja tapaturmaisista liikennekuolemista ja päihteiden merkityksestä näissä kuolemissa. Lisäksi esityksessä tuotiin esiin esimerkkejä tapauksista, joissa alkoholin tai huumeiden aiheuttama päihtymys on merkittävästi vaikuttanut kuolemaan johtaneeseen liikennetapaturmaan.

Tämä puheenvuoro oli tosi vaikuttava ja Pirkko nosti hyvin esiin olennaisia ja tärkeitä pointteja. Mieleen jäi erityisesti se, että vuosien 2016–2020 välisenä aikana tapahtuneista tapaturmaisista liikennekuolemista 89 %:ssa osallisena oli mies ja 32 % oli jonkin päihdyttävän aineen vaikutuksen alaisena. Päihteiden osuuden olisin voinut arvioida jopa suuremmaksi. Yllättävää tilastoissa oli se, että ikäryhmittäin tarkasteltuna tapaturmaisissa liikennekuolemissa ei mikään ikäryhmä nouse ylitse muiden, vaan aikuisille ko. liikennekuolemia tapahtuu tasaisesti kaikissa ikäluokissa. Sen sijaan, kun vertaillaan eri päihteitä liikennekuolemissa, syntyy ikäryhmissä eroja. Huumeiden vaikutuksen alaisena olleiden määrä on selkeästi yleisempää nuorilla aikuisilla ja noin 30–40-vuotiailla, kun taas yli 65-vuotiaista kuolleista kenelläkään ei ollut todettu olevan huumeita elimistössään. Alkoholin vaikutuksen alaisena olleiden henkilöiden määrä näissä tapaturmaisissa liikennekuolemissa oli sen sijaan paljon tasaisempaa ikäryhmittäin tarkasteltuna – joskin mitä vanhemmaksi tullaan, sitä harvinaisempaa on, että edes alkoholia olisi kehossa tapaturman aikana. Pirkon esitys laittoi pohtimaan, mitä voitaisiin tehdä, jotta päihdyttävien aineiden alaisena ajavien kuskien määrää saataisiin vähennettyä.

Neljäntenä asiantuntijapuheenvuorona foorumissa oli Traficomin ajoterveyden asiantuntija ja erikoislääkäri Petteri Harjuvaaran esitys, joka käsitteli ajo-oikeuksia ja ajoterveyden valvontajärjestelmää. Esitys piti sisällään katsauksen ajo-oikeuden historiakehitykseen ja ajo-oikeuksien määrään sekä ajoterveyden arviointiin, seurantaan ja valvontaan.

Puheenvuorosta nostaisin esiin mielenkiintoisena tilastotietona sen, että kun vertaillaan sukupuolia, niin naisten ja miesten ajokorttien määrissä ei ole paljoa eroa 60 ikävuoteen asti. Tämän rajapyykin jälkeen on huomattavasti yleisempää, että miehet säilyttävät ajokorttinsa ja suhteellisesti mitattuna ajokortillisia miehiä on omaan ikäluokkaansa verrattuna runsaasti enemmän kuin mitä heitä on ennen 60 ikävuotta.

Kiinnostava huomio Petterin esityksessä oli myös se, että ajoterveyttä valvotaan vain poliisin toimesta, mutta terveydenhuollon on kuitenkin mahdollista puuttua kuljettajan ajokuntoon. Terveydenhuollossa lääkärin on mahdollista todeta tilapäinen ajokielto, mutta tällöin kuljettaja on itse vastuussa ajamisestaan, sillä se ei ole ajokorttilain tarkoittama ajokielto eikä tieto mene poliisille asti. Sen sijaan varsinaisen ajokiellon voi määrätä vain poliisi joko lääkärin lausuntoon tai poliisin omiin valvontahavaintoihin vedoten. Tästä herää pieni huoli, että kuinkahan hyvin lääkärin määräämää tilapäistä ajokieltoa noudatetaan, kun näitä ajokieltoja ei sen kummemmin valvota.

Foorumin viimeisenä, muttei missään nimessä vähäisimpänä, saimme kuulla hankepäällikkö Virve Kärkkäiseltä KYS ajopolin toiminnasta sekä Ajopoli osaamiskeskukseksi -hankkeesta. Virve esitteli kattavasti KYS ajopoliklinikan toimintaa ja hoitopolkua. Toisena kokonaisuutena Virve tutustutti kuulijat KYS Ajopoli osaamiskeskukseksi -hankkeeseen ja mm. ajoterveyden kuntoutusohjelmaan.

Nostaisin esityksestä esiin sen, että Ajopolin toimintamalli perustuu ”yhden luukun periaatteeseen” eli kaikki ajoterveyteen liittyvät testit, tutkimukset ja arvioinnit hoidetaan yhdessä paikassa moniammatillisen työryhmän toimesta, jolloin koko prosessista saadaan tehokas ja myös asiakasta hyvin palveleva kokonaisuus.

Ajopoli osaamiskeskukseksi -hankkeen osuudesta mieleeni jäi Virven esittelemä kuntoutusohjelma, joka toteutettiin ammattikuljettajille. Pilotin tuloksena saatiin selville, että ammattikuljettajat ovat usein monisairaita, heille on kertynyt ylipainoa ja he painivat uniongelmien kanssa. Kiinnostavaa oli, että ennen testejä kuljettajista 27 %:lla oli diagnosoitu aiemmin uniapnea tai he arvelivat kärsivänsä siitä. Testien jälkeen 67 %:lla todettiin eri uniapnean tasoja. Lopulta siis uniapnea nousi kaikista yleisimmäksi sairaudeksi testiryhmän osallistujien kesken. Luku on huolestuttava, sillä väsymys ja heikko vireystila ovat suuria riskitekijöitä liikenteessä ja onnettomuuksien synnyssä. Positiivista oli kuitenkin se, että tutkimusryhmään kuuluneiden ammattikuljettajien unen laatu parantui pilotin aikana ravitsemus-, liikunta- ja leponeuvonnan myötä. Tämänkaltaisille piloteille ja kuntoutusohjelmille olisi varmasti jatkossakin tarvetta, sillä nämä ovat yksi keino parantaa liikenneturvallisuutta pitkällä aikavälillä.

Jotta kukaan puhujista ei jäisi toisen varjoon, niin nostan tähän vielä foorumin avaus- ja lopetuspuheenvuorojen pitäjät. Keski-Suomen ELY-keskuksen ylijohtaja Jukka Lehtinen lausui foorumin avaussanat ja toivotti osallistujat tervetulleiksi päivän tilaisuuteen. Keski-Suomen liiton Hanna Kunttu sai kunnian vetää päivän esityksen yhteen ja lausua foorumin päätössanat.

Huh, aikamoinen asiantuntijapläjäys saatiin kuulla liikenneturvallisuusfoorumissa, vai mitä olette mieltä! Itse koin, että foorumi oli erittäin antoisa oman työni kannalta ja lähdin foorumista repullinen uutta ja mielenkiintoista tietoa mukanani. Jos haluat tutustua puhujien aineistoihin tarkemmin, pääset kurkkaamaan esityksiä tämän linkin kautta.

Tähän loppuun haluan vielä esittää kiitokset muutamille henkilöille. Liikenneturvallisuusfoorumihan on osa Keski-Suomen liikenneturvallisuustyötä ja se järjestettiin aikaisempien vuosien tapaan yhteistyössä Keski-Suomen ELY-keskuksen ja Keski-Suomen liiton kanssa. Kiitokset siis yhteistyökumppanille Hanna Kuntulle Keski-Suomen liitosta. Tänäkin vuonna järjestelyissä isona apuna toimi maakunnassa liikenneturvallisuustoimijatyötä toteuttava konsultti, Linea Konsultit Oy, joten iso kiitos Linean Outi Vartiaiselle sekä Atte Mantilalle, jotka hoitivat käytännön järjestelyt mallikkaasti ja asiantuntevasti. Tilaisuuden etäyhteyksien järjestämisen mahdollisti Liikenneturva, jonka toimesta foorumi pystyttiin järjestämään laadukkaasti myös heille, joilla ei ollut mahdollisuutta saapua seuraamaan tilaisuutta paikan päälle. Erityiskiitos Liikenneturvan Tomi Rossille hienosti koordinoidusta ja vedetystä hybriditilaisuudesta.

Lopuksi haluan kiittää kaikkia foorumissa mukana olleita puhujia sekä osallistujia! Oli hienoa nähdä, kuinka suuri osallistujajoukko koki tärkeäksi tulla kuuntelemaan liikenneturvallisuuden ajankohtaisista teemoista sekä verkostoitumaan muiden alan parissa työskentelevien kanssa.

Teksti:
Liikenneturvallisuusasiantuntija Johanna Savolainen,
Keski-Suomen ELY-keskus

Kuvat: Saara Sonninen/Keski-Suomen ELY-keskus