Tekstit

Mistä sen tietää, milloin on syytä pudotella lumia katolta? - ja muita virkamiestarinoita lumesta

Kuva
Valtion valkoinen pakettiauto starttaa ELY-keskuksen autohallista lumisena aamuna 20. päivänä helmikuuta. Autoa kuljettaa vesistötarkastaja Petteri Kemppi . Petteri on lähdössä määrittämään lumen vesiarvoja luoteiseen Keski-Suomeen. Tämän kirjoittaja hyppäsi kyytiin. Perille päästyämme kaivamme metsäsukset ja muut varusteet esille. Sitten suuntaamme kohti ensimmäistä mittauspaikkaa. Minkä takia olemme täällä, Petteri?  – Lumen vesiarvoa määrittelemässä eli paljonko lumi olisi vetenä, jos tämä olisi nestemäisessä olomuodossa. Mittaukset aloitettiin hakkuuaukealta, jossa lumen määrä ja koostumus eroavat usein metsämaastosta. Miltä tilanne näyttää tällä hetkellä hakkuuaukealla? Paljonko lunta on neliöllä ja mikä sen syvyys on? – No, tässä aukossa oli lunta 58 senttiä ja se painaa 128 kiloa neliöltä. Miten tyypillisiä nuo lukemat ovat tälle vuodenajalle? – Melko tyypillistä. Tuolla metsässä voi olla sitten vähän eri tilanne. Aukkopaikoillehan lunta kerääntyy...

Varautuminen on tärkeä asia – Miten se näkyy ELYn toiminnassa?

Kuva
Yhteiskuntamme on tullut hyvin häiriöherkäksi. Lisääntyneet luonnonilmiöt aiheuttavat häiriöitä ja ulkoisessa turvallisuusympäristössämme on havaittavissa myös muutoksia. Muun muassa näihin  uhkiin pyritään ennakolta varautumaan. Mitä varautuminen on? ”Varautuminen tarkoittaa toimintaa, jolla varmistetaan tehtävien mahdollisimman häiriötön hoitaminen ja mahdollisesti tarvittavat tavanomaisesta poikkeavat toimenpiteet normaaliolojen häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa” (Yhteiskunnan turvallisuusstrategia 2017). Julkisella hallinnolla on vastuu yhteiskunnan toimivuudesta. Alueellisella tasolla ELY-keskus on merkittävä toimija lukuisine varautumiseen liittyvine tehtävineen. Vaikka ELY-keskuksen varautumistyö ei näy uutisvirrassa eikä ELY-keskuksen ulkoisessa toiminnassa niin selkeästi, todellisuudessa varautuminen on virkamiehen arkipäivää, osa omaa työtä. Verkottuminen ja verkostoituminen varautumistehtävissä on välttämätöntä. Joidenkin ELY-keskuksen varautumistehtäv...

Siltarakentamisen pitkä historia

Kuva
Julkaisemme tässä Keski-Suomen ELY-keskuksen liikenne- ja infrastuktuurivastuualueen johtajan Jukka Lehtisen puheen, jonka hän piti Valtatie 4:n parantamishankkeen juhlallisuuksissa Äänekoskella perjantaina 11.1.2019.  Arvoisa juhlayleisö! Edellinen katkelma on osa edeltäjäni, silloisen Keski-Suomen tie- ja vesirakennuspiirin piiri-insinööri Ilmari Alangon joulukuussa 1962 Tie- ja vesirakennushallituksen kanssa käymää kirjeenvaihtoa. Kirjeessä mainittu nykyinen silta on Kotakennäänsalmessa sijaitseva paikallisten Pankkisiltana tuntema nykymittapuulla mitaten pieni ristikkosilta. Nykyisin 17 tonnin painorajoituksella varustettu silta oli käymässä ahtaaksi kasvavan liikenteen vaatimuksille. Säilyneen dokumentaation mukaan nuorempi insinööri Aaro Piesala oli saanut piiri-insinööriltä tehtäväkseen selvitellä eri siltavaihtoehtoja ja niihin liittyviä tiejärjestelyjä. Marraskuulle 1962 päivätyssä suunnitelmaselostuksessa Piesala päätyy esittämään vaihtoehtoa, jossa ensivai...

Pitkin poikin perinnemaisemia

Kuva
Inventoinneilla kerättiin tietoa perinteisen maatalouden luontotyyppien tilasta Keski-Suomen ELY-keskuksen alueella jatkettiin perinnemaisemien inventointityötä kesällä 2018. Kesän aikana ehdittiin inventoimaan 52 kohdetta, joista osa oli jo pitkään hoitosopimusten piirissä olleita, osa vasta hiljattain kunnostettuja ja osan nykytilanteesta ei ollut mitään tietoa. Lisäksi käytiin myös muutamalla uusympäristökohteella. "Keski-Suomesta tuntuu löytyvän vielä paljon innokkuutta ja halua perinnemaisemien ylläpitoon sekä kunnostamiseen."  Poikkeuksellisen kuiva kesä toi mukanaan toisaalta runsaasti paahteisia maastopäiviä, mutta osaltaan myös haastetta sekä inventointeihin että alueiden hoitoon kasvillisuuden kuivumisen ja kulumisherkkyyden kautta. Nurmirehun riittävyydestä keskusteltiin paljon ja osaltaan ns. heikompituottoiset perinnebiotoopit tarjosivat mainion lisän karjan laidunalueisiin. Keski-Suomesta tuntuu löytyvän vielä paljon innokkuutta ja halua perinnemaisemien ...

Yritysrahoituksella eväitä kasvuun ja kestävään hyvinvointiin

Kuva
Teknologiateollisuus ry:n aineiston (10/2018) mukaan T&K- investoinnit ovat olleet koko toimiala huomioiden laskussa vuodesta 2008 lähtien. Vaikka kiinteät investoinnit ovat olleet kasvussa, tarvitaan panostuksia myös T&K- toimintaan, jolla voidaan kehittää ja uudistaa tuotantoa. Uudet tuotannon ratkaisut, mm. robotit, tekoäly ja erilaiset IoT- ratkaisut sekä energia- ja resurssitehokkuus parantavat yritysten tulevaisuuden kilpailukykyä.  "ELY-keskus voi tukea yritysten kasvua ja uudistumista silloin, kun yritys on käynnistämässä haasteellisia kehittämishankkeita." Lähtökohtaisesti yritystoiminnan pitäisi tuottaa tulosta niin että yritys pystyy tekemään tavanomaiset kone- ja laitehankinnat tulorahoituksen turvin. Isot investoinnit ja siirtyminen uuteen teknologiaan tai uuden tuotteen / palvelun kehittämisprosessin käynnistäminen tai kansainvälistyminen vaativat yritykseltä uskallusta ja riskinottoa. Kehitystyön tulokset realisoituvat useimmiten kassavir...

Pyöräilyn ja kävelyn edistäminen on parasta ilmasto- ja terveystyötä

Kuva
Keski-Suomen ELY-keskus, Keski-Suomen liitto ja Jyväskylän kaupunki tekevät monisyistä yhteistyötä Lihasvoimaisen liikkuminen edistäminen on järkevää niin ilmastonmuutoksen torjunnan kuin väestön terveyden ja hyvinvoinnin vuoksi. Kävelyn ja pyöräilyn merkittävä lisääminen edellyttää toimenpiteitä yhteiskunnan eri osa-alueilla ja isoja muutoksia koko liikennesektorilla. Koska liikenne ja liikkuminen liittyvät kaikkeen yhteiskunnalliseen toimintaan, muutokset vaativat pitkäjänteistä yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen on paljon muutakin kuin pelkkää infran rakentamista. Tarvitaan muun muassa liikkumisen ohjausta ja taloudellisia ohjauskeinoja. Tekemisen taustalla vaikuttaa niin valtakunnallinen , maakunnallinen kuin Jyväskylän pyöräilyn edistämisohjelma. Valtakunnalliseen edistämisohjelmaan liittyy investointiohjelma, jonka rahoitusta parhaillaan kohdennetaan. Tässä kirjoituksessa tarkastellaan sitä, mitä kaikkea Keski-Suomessa tehdään käve...

ELY-keskus valvoo, kun maaperää pitää puhdistaa

Kuva
Suomessa kuten myös muualla maailmalla maaperän pilaantuminen on suuri ongelma. Yleisimmät Suomessa maaperää pilaavat toiminnot ovat polttoaineiden jakelu ja varastointi, jätteenkäsittely, moottoriajoneuvojen huolto ja korjaus, ampumaradat, metalliteollisuus, sahat ja kyllästämöt, taimi- ja kauppapuutarhat sekä muu teollisuus. Mikäli maaperässä on sellaisina pitoisuuksina haitta-aineita, joista saattaa olla vaaraa ympäristölle, eliöstölle tai terveydelle, on maaperä pilaantunutta. Silloin se saattaa vaatia kunnostamista. Maaperän ja pohjaveden pilaantumiseen alettiin kiinnittää huomiota suuremmassa mittakaavassa vasta 1990-luvulla. Ennen puhuttiin maaperän tai pohjaveden saastumisesta, nykyisin pilaantumisesta. Käytännössä maaperä on joko pilaantunutta tai pilaantumatonta; termiä puhdas maaperä ei voida käyttää, sillä maaperässä saattaa aina olla pieninä pitoisuuksina esimerkiksi metalleja. Uudisrakennuksen maansiirtotyöt käynnissä. Ulospäin ei näy, että samalla tehdään pilaant...