Mistä sen tietää, milloin on syytä pudotella lumia katolta? - ja muita virkamiestarinoita lumesta
Valtion valkoinen pakettiauto starttaa ELY-keskuksen autohallista lumisena aamuna 20. päivänä helmikuuta. Autoa kuljettaa vesistötarkastaja Petteri Kemppi. Petteri on lähdössä määrittämään lumen vesiarvoja luoteiseen Keski-Suomeen. Tämän kirjoittaja hyppäsi kyytiin.
Perille päästyämme kaivamme metsäsukset ja muut varusteet esille. Sitten suuntaamme kohti ensimmäistä mittauspaikkaa.
Minkä takia olemme täällä, Petteri?
– Lumen vesiarvoa määrittelemässä eli paljonko lumi olisi vetenä, jos tämä olisi nestemäisessä olomuodossa.
Miltä tilanne näyttää tällä hetkellä hakkuuaukealla? Paljonko lunta on neliöllä ja mikä sen syvyys on?
Petteri tekee lumisena aikana mittausreissuja kerran kuukaudessa puolenkuun aikaan. Keväällä tulva-ajan tuntumassa mittauksia toteutetaan kaksi kertaa viikossa. Yleensä mittaukset toteuttaa vapaaehtoinen havaitsija.
– Mää teen nämä kaksi piiriä, Kyyjärven ja Pihtiputaan, koska näihin ei ole saatu havaitsijoita. Aiemmin oli kyllä, mutta ne lopetti. Ei ole helppoa saada uusia tilalle. Ihmiset muuttavat maalta pois, ei ole nuoria ja vanhat ihmiset ovat liian vanhoja tätä tekemään.
Kaupungistuminen vaikuttaa moneen asiaan.
Onko tämä havainnoitsijoille täysin vapaaehtoispuuhaa?
– Kyllä palkkio maksetaan. Luopuisin kiireiden takia mielelläni joko Pihtiputaan tai Kyyjärven piiristä. Jos joku nyt sattuisi innostumaan, yhteyttä minuun vaan. Olen Kyyjärvellä nähnyt kaksi kertaa saman kaverin hiihtämässä tuolla. Sen jälkeen vasta tuli mieleen, että alkaisikohan se vesiarvojen mittaajaksi. Ei sitä tiedä, jos vielä meidän tiemme kohtaavat.
Perille päästyämme kaivamme metsäsukset ja muut varusteet esille. Sitten suuntaamme kohti ensimmäistä mittauspaikkaa.
Minkä takia olemme täällä, Petteri?
– Lumen vesiarvoa määrittelemässä eli paljonko lumi olisi vetenä, jos tämä olisi nestemäisessä olomuodossa.
 |
Mittaukset aloitettiin hakkuuaukealta, jossa lumen määrä ja koostumus
eroavat usein metsämaastosta.
|
– No, tässä aukossa oli lunta 58 senttiä ja se painaa 128 kiloa neliöltä.
Miten tyypillisiä nuo lukemat ovat tälle vuodenajalle?
– Melko tyypillistä. Tuolla metsässä voi olla sitten vähän eri tilanne. Aukkopaikoillehan lunta kerääntyy enemmän.
Lumen määrää ja koostumusta mitataan useassa ympäristössä: aukoissa, mäntymetsässä, kuusimetsässä, lehtipuuvaltaisessa metsässä ja sitten vielä isommilla aukeilla.
Miten tyypillisiä nuo lukemat ovat tälle vuodenajalle?
– Melko tyypillistä. Tuolla metsässä voi olla sitten vähän eri tilanne. Aukkopaikoillehan lunta kerääntyy enemmän.
Lumen määrää ja koostumusta mitataan useassa ympäristössä: aukoissa, mäntymetsässä, kuusimetsässä, lehtipuuvaltaisessa metsässä ja sitten vielä isommilla aukeilla.
 |
| Suksisauva ilman sompaa on kätevä mittatikku lumen syvyyden mittaamiseen. |
Olemme siirtyneet metsän puolelle.
Miltä täällä näyttää?
– Lunta on suurin piirtein 40 senttiä. Eli vajaat 20 senttiä vähemmän kuin tuolla aukealla. Mutta se painaa täällä vain 66 kiloa neliöltä. Tässä on siis vettä lumena paljon vähemmän kuin hakkuuaukealla, jossa lukema oli se 128.
Eli metsässä se on höttöä pakkaslunta?
– Joo, ja tietenkin sitä oli vähempikin. Mutta näin se on vain erilaista se lumi eri paikoissa.
Miltä täällä näyttää?
– Lunta on suurin piirtein 40 senttiä. Eli vajaat 20 senttiä vähemmän kuin tuolla aukealla. Mutta se painaa täällä vain 66 kiloa neliöltä. Tässä on siis vettä lumena paljon vähemmän kuin hakkuuaukealla, jossa lukema oli se 128.
Eli metsässä se on höttöä pakkaslunta?
– Joo, ja tietenkin sitä oli vähempikin. Mutta näin se on vain erilaista se lumi eri paikoissa.
Tulevan kevään pinta- ja pohjavesien tilanne
Voitko tässä vaiheessa sanoa jotain ennusteita kevään tulvatilannetta
ajatellen?
– Tietenkin tämän vesiarvon perusteella sitä arvioin. Voi olla paljonkin lunta, mutta jos sen vesiarvoltaan vähäistä, silloin todennäköisyys tulvillekin on vähäinen. Vielä on kuitenkin liian aikaista ennustaa tulvia, koska talvi on pahasti kesken.
– Tietenkin tämän vesiarvon perusteella sitä arvioin. Voi olla paljonkin lunta, mutta jos sen vesiarvoltaan vähäistä, silloin todennäköisyys tulvillekin on vähäinen. Vielä on kuitenkin liian aikaista ennustaa tulvia, koska talvi on pahasti kesken.
Nyt pohjavedet ovat todella alhaalla, kuten ELY-keskuksen mittauksista voi havaita.
Mikä olisi parasta pohjavesien nousun kannalta?
– Pitkä kevät ja hitaasti sulava lumi. Siinä on se, että tuolla alla on yleensä kuitenkin routaa. Että se routa sulaisi pois sieltä ja sitten vielä lunta sulaisi sen jälkeen. Mutta jos lumi sulaa nopeasti pois ennen roudan sulamista, sulamisvedet vain hulahtavat vesistöihin. Se ei maaperään ehdi imeytyä.
Mikä olisi parasta pohjavesien nousun kannalta?
– Pitkä kevät ja hitaasti sulava lumi. Siinä on se, että tuolla alla on yleensä kuitenkin routaa. Että se routa sulaisi pois sieltä ja sitten vielä lunta sulaisi sen jälkeen. Mutta jos lumi sulaa nopeasti pois ennen roudan sulamista, sulamisvedet vain hulahtavat vesistöihin. Se ei maaperään ehdi imeytyä.
 |
| Tulokset merkitään vihkoon ja lähetetään Suomen ympäristökeskukselle analysointia ja koko maan kattavaa koosteen tekoa varten. |
Miten ilmastonmuutos näkyy vesiarvojen mittaamisessa?
– Lunta on vähemmän, sitä tulee myöhemmin ja se sulaa aiemmin.
Siinäpä se kiteytettynä. Mikään ei ole niin kuin ennen.
Mihin näitä tietoja syötetään ja miten niitä käytetään?
– Suomen ympäristökeskus käyttää tietoja vesistömallien ennustamiseen, lähinnä siis tulvien ennustamiseen, mutta myös sen arvioimiseen, milloin on syytä pudotella lumikuormia kattorakenteiden päältä.
– Että ei niitä lausuntoja julkisuuteen ihan hatusta vedetä. Vehviläisen Bertel näitä pääasiassa kattelee siellä, aika moni on varmaan lehdistä ja televisiosta Bertelin bongannutkin.
– Lunta on vähemmän, sitä tulee myöhemmin ja se sulaa aiemmin.
Siinäpä se kiteytettynä. Mikään ei ole niin kuin ennen.
Mihin näitä tietoja syötetään ja miten niitä käytetään?
– Suomen ympäristökeskus käyttää tietoja vesistömallien ennustamiseen, lähinnä siis tulvien ennustamiseen, mutta myös sen arvioimiseen, milloin on syytä pudotella lumikuormia kattorakenteiden päältä.
– Että ei niitä lausuntoja julkisuuteen ihan hatusta vedetä. Vehviläisen Bertel näitä pääasiassa kattelee siellä, aika moni on varmaan lehdistä ja televisiosta Bertelin bongannutkin.
Havaitsijoista on pula - kiinnostaisiko sinua?
Petteri tekee lumisena aikana mittausreissuja kerran kuukaudessa puolenkuun aikaan. Keväällä tulva-ajan tuntumassa mittauksia toteutetaan kaksi kertaa viikossa. Yleensä mittaukset toteuttaa vapaaehtoinen havaitsija.
– Mää teen nämä kaksi piiriä, Kyyjärven ja Pihtiputaan, koska näihin ei ole saatu havaitsijoita. Aiemmin oli kyllä, mutta ne lopetti. Ei ole helppoa saada uusia tilalle. Ihmiset muuttavat maalta pois, ei ole nuoria ja vanhat ihmiset ovat liian vanhoja tätä tekemään.
Kaupungistuminen vaikuttaa moneen asiaan.
Onko tämä havainnoitsijoille täysin vapaaehtoispuuhaa?
– Kyllä palkkio maksetaan. Luopuisin kiireiden takia mielelläni joko Pihtiputaan tai Kyyjärven piiristä. Jos joku nyt sattuisi innostumaan, yhteyttä minuun vaan. Olen Kyyjärvellä nähnyt kaksi kertaa saman kaverin hiihtämässä tuolla. Sen jälkeen vasta tuli mieleen, että alkaisikohan se vesiarvojen mittaajaksi. Ei sitä tiedä, jos vielä meidän tiemme kohtaavat.
 |
Käytettävä välineistö on yksinkertainen. Kantavat metsäsukset ovat kaiken A ja O.
|
Teksti ja kuvat:
Santtu Lytsy
Keski-Suomen ELY-keskus
Keski-Suomen ELY-keskus
Kommentit
Lähetä kommentti