Siltarakentamisen pitkä historia
Julkaisemme tässä Keski-Suomen ELY-keskuksen liikenne- ja infrastuktuurivastuualueen johtajan Jukka Lehtisen puheen, jonka hän piti Valtatie 4:n parantamishankkeen juhlallisuuksissa Äänekoskella perjantaina 11.1.2019.
Arvoisa juhlayleisö!
Edellinen katkelma on osa edeltäjäni, silloisen Keski-Suomen tie- ja vesirakennuspiirin piiri-insinööri Ilmari Alangon joulukuussa 1962 Tie- ja vesirakennushallituksen kanssa käymää kirjeenvaihtoa. Kirjeessä mainittu nykyinen silta on Kotakennäänsalmessa sijaitseva paikallisten Pankkisiltana tuntema nykymittapuulla mitaten pieni ristikkosilta. Nykyisin 17 tonnin painorajoituksella varustettu silta oli käymässä ahtaaksi kasvavan liikenteen vaatimuksille.
Säilyneen dokumentaation mukaan nuorempi insinööri Aaro Piesala oli saanut piiri-insinööriltä tehtäväkseen selvitellä eri siltavaihtoehtoja ja niihin liittyviä tiejärjestelyjä. Marraskuulle 1962 päivätyssä suunnitelmaselostuksessa Piesala päätyy esittämään vaihtoehtoa, jossa ensivaiheessa toteutetaan uusi silta Pankkisillan viereen ja myöhemmissä vaiheissa tarpeen niin vaatiessa toinen silta muutaman sadan metrin päähän olemassa olevien siltojen pohjoispuolelle.
Piesala perustelee vaihtoehtoa kustannuksilla ja ensivaiheen nopealla toteuttamisella. Ylivoimaisena etuna Piesala mainitsee ratkaisun liikenteellisen selväpiirteisyyden ja muutoinkin hyvän lopputuloksen silloin, kun toinenkin silta myöhemmin toteutuisi. Hintaa kokonaisuudelle Piesala arvioi kertyvän 472 miljoonaa markkaa.
Piesalan suunnitelman ensimmäinen vaihe toteutui vuonna 1966, jolloin Kotakennäänsalmeen valmistui teräksinen Langerpalkkisilta.
Hyvät ystävät!
Tänään kokoonnumme juhlistamaan valmistumassa olevaa valtatien 4 parantamishanketta Äänekoskella. Nyt huomion kohteena olevan rakennushankkeen lyhyemmän historian voidaan katsoa alkaneen keskiviikkona 23.4.2014, jolloin Metsä Group tuli julkisuuteen Biotuotetehdas hankkeen suunnittelusta. Pian tämän jälkeen muodostui yhtenevä käsitys siitä, että tehtaan toteutuminen edellyttää merkittäviä parannuksia alueen tie- ja rataverkkoon. Metsä Groupin, Äänekosken kaupungin, Liikenneviraston ja ELY-keskuksen yhteistyössä muodostettiin hankekokonaisuus, jonka toteuttamisesta eduskunta päätti vuoden 2015 ensimmäisessä lisätalousarvioissa. Päätös oli ehdollinen ja sidottu yhtiön tehdasinvestointia koskevaan päätökseen. Yhtiön tehdessä investointipäätöksen huhtikuussa 2015 oli aika käynnistää nuoremman insinööri Piesalan suunnitelman viimeinen vaihe eli uuden sillan rakentaminen kokonaan uudelle paikalle.
On selvää, että ilman Biotuotetahdasta ja sen mukanaan tuomaa merkittävää liikenteen lisäystä emme nyt juhlistaisi pian avattavaa tieyhteyttä. Silti uskallan todeta, että nyt toteutuva tieyhteyden kokonaan uuteen tasoon nostava hanke on osa suurempaa suunnitelmaa, joka on ilman tehdasinvestointiakin äärimmäisen tarpeellinen. Tällä kohtaa tarpeet ja mahdollisuudet kohtasivat niin, että toteuttaminen tuli mahdolliseksi.
Erityisesti pääväyläverkon palvelutasopuutteita poistavia investointeja ei tule jättää toteutettavaksi vain yksittäisten, vaikka suurienkin teollisuusinvestointien seurannaisina. Esimerkiksi valtatiellä 4 Biotuotetehtaan kuljetukset edustavat vain joitakin prosentteja kokonaisliikennemäärästä. Pääväyläverkkoa tulee kehittää ja ylläpitää siten, että se tarjoaa elinkeinoelämän kuljetuksille hyvän palvelutason. Tämän tavoitteen toteutuessa myös muiden käyttäjien tarpeet tulevat pitkälti tyydytetyksi.
Nuoremman insinööri Piesalan suunnitelman loppuunsaattamisen aika on ollut intensiivinen, innostava ja avannut myös mielenkiintoisen kurkistusikkunan teollisuuden, tässä tapauksessa metsäteollisuuden toimintaan. Metsä Groupin, Äänekosken kaupungin, Liikenneviraston ja Keski-Suomen ELY-keskuksen yhteistyötä on kiitelty laajasti ja jopa hämmästeltykin. ELY-keskuksen puolesta haluan tässä yhteydessä kiittää edellä mainittuja tahoja ja näitä edustaneita loistavia asiantuntijoita hyvin toimineesta yhteistyöstä.
Hankkeen siirryttyä suunnittelusta toteutukseen, päävastuu hankkeesta on ollut nykyisellä Väylävirastolla. Huolimatta virastorajoista ELY-keskuksen ja Väyläviraston yhteistyö on toiminut hyvin. Tässä tilaisuudessa on läsnä useita hankkeen eteen niin sanotusti kädet savessa työtä tehneitä henkilöitä. Toiset työajalla, toiset eläkkeeltä paikalle kutsuttuina. Lämmin kiitos kaikille teille.
Väylähankkeiden suunnittelussa ja toteuttamisessa avainasemassa ovat omien alojensa ammattilaiset. Olipa sitten kysymys nuoremman insinööri Piesalan esittämän hankkeen loppuunsaattamisesta tai hankkeen ennakoitua nopeammasta valmistumisesta, kiitos myös hankkeeseen sen eri vaiheissa ja vuosikymmeninä osallistuneille suunnittelijoille ja rakentajille.
Edellinen katkelma on osa edeltäjäni, silloisen Keski-Suomen tie- ja vesirakennuspiirin piiri-insinööri Ilmari Alangon joulukuussa 1962 Tie- ja vesirakennushallituksen kanssa käymää kirjeenvaihtoa. Kirjeessä mainittu nykyinen silta on Kotakennäänsalmessa sijaitseva paikallisten Pankkisiltana tuntema nykymittapuulla mitaten pieni ristikkosilta. Nykyisin 17 tonnin painorajoituksella varustettu silta oli käymässä ahtaaksi kasvavan liikenteen vaatimuksille.
Säilyneen dokumentaation mukaan nuorempi insinööri Aaro Piesala oli saanut piiri-insinööriltä tehtäväkseen selvitellä eri siltavaihtoehtoja ja niihin liittyviä tiejärjestelyjä. Marraskuulle 1962 päivätyssä suunnitelmaselostuksessa Piesala päätyy esittämään vaihtoehtoa, jossa ensivaiheessa toteutetaan uusi silta Pankkisillan viereen ja myöhemmissä vaiheissa tarpeen niin vaatiessa toinen silta muutaman sadan metrin päähän olemassa olevien siltojen pohjoispuolelle.
Piesala perustelee vaihtoehtoa kustannuksilla ja ensivaiheen nopealla toteuttamisella. Ylivoimaisena etuna Piesala mainitsee ratkaisun liikenteellisen selväpiirteisyyden ja muutoinkin hyvän lopputuloksen silloin, kun toinenkin silta myöhemmin toteutuisi. Hintaa kokonaisuudelle Piesala arvioi kertyvän 472 miljoonaa markkaa.
Piesalan suunnitelman ensimmäinen vaihe toteutui vuonna 1966, jolloin Kotakennäänsalmeen valmistui teräksinen Langerpalkkisilta.
Hyvät ystävät!
Tänään kokoonnumme juhlistamaan valmistumassa olevaa valtatien 4 parantamishanketta Äänekoskella. Nyt huomion kohteena olevan rakennushankkeen lyhyemmän historian voidaan katsoa alkaneen keskiviikkona 23.4.2014, jolloin Metsä Group tuli julkisuuteen Biotuotetehdas hankkeen suunnittelusta. Pian tämän jälkeen muodostui yhtenevä käsitys siitä, että tehtaan toteutuminen edellyttää merkittäviä parannuksia alueen tie- ja rataverkkoon. Metsä Groupin, Äänekosken kaupungin, Liikenneviraston ja ELY-keskuksen yhteistyössä muodostettiin hankekokonaisuus, jonka toteuttamisesta eduskunta päätti vuoden 2015 ensimmäisessä lisätalousarvioissa. Päätös oli ehdollinen ja sidottu yhtiön tehdasinvestointia koskevaan päätökseen. Yhtiön tehdessä investointipäätöksen huhtikuussa 2015 oli aika käynnistää nuoremman insinööri Piesalan suunnitelman viimeinen vaihe eli uuden sillan rakentaminen kokonaan uudelle paikalle.
On selvää, että ilman Biotuotetahdasta ja sen mukanaan tuomaa merkittävää liikenteen lisäystä emme nyt juhlistaisi pian avattavaa tieyhteyttä. Silti uskallan todeta, että nyt toteutuva tieyhteyden kokonaan uuteen tasoon nostava hanke on osa suurempaa suunnitelmaa, joka on ilman tehdasinvestointiakin äärimmäisen tarpeellinen. Tällä kohtaa tarpeet ja mahdollisuudet kohtasivat niin, että toteuttaminen tuli mahdolliseksi.
Erityisesti pääväyläverkon palvelutasopuutteita poistavia investointeja ei tule jättää toteutettavaksi vain yksittäisten, vaikka suurienkin teollisuusinvestointien seurannaisina. Esimerkiksi valtatiellä 4 Biotuotetehtaan kuljetukset edustavat vain joitakin prosentteja kokonaisliikennemäärästä. Pääväyläverkkoa tulee kehittää ja ylläpitää siten, että se tarjoaa elinkeinoelämän kuljetuksille hyvän palvelutason. Tämän tavoitteen toteutuessa myös muiden käyttäjien tarpeet tulevat pitkälti tyydytetyksi.
Nuoremman insinööri Piesalan suunnitelman loppuunsaattamisen aika on ollut intensiivinen, innostava ja avannut myös mielenkiintoisen kurkistusikkunan teollisuuden, tässä tapauksessa metsäteollisuuden toimintaan. Metsä Groupin, Äänekosken kaupungin, Liikenneviraston ja Keski-Suomen ELY-keskuksen yhteistyötä on kiitelty laajasti ja jopa hämmästeltykin. ELY-keskuksen puolesta haluan tässä yhteydessä kiittää edellä mainittuja tahoja ja näitä edustaneita loistavia asiantuntijoita hyvin toimineesta yhteistyöstä.
Hankkeen siirryttyä suunnittelusta toteutukseen, päävastuu hankkeesta on ollut nykyisellä Väylävirastolla. Huolimatta virastorajoista ELY-keskuksen ja Väyläviraston yhteistyö on toiminut hyvin. Tässä tilaisuudessa on läsnä useita hankkeen eteen niin sanotusti kädet savessa työtä tehneitä henkilöitä. Toiset työajalla, toiset eläkkeeltä paikalle kutsuttuina. Lämmin kiitos kaikille teille.
Väylähankkeiden suunnittelussa ja toteuttamisessa avainasemassa ovat omien alojensa ammattilaiset. Olipa sitten kysymys nuoremman insinööri Piesalan esittämän hankkeen loppuunsaattamisesta tai hankkeen ennakoitua nopeammasta valmistumisesta, kiitos myös hankkeeseen sen eri vaiheissa ja vuosikymmeninä osallistuneille suunnittelijoille ja rakentajille.
 |
Johtaja
Jukka Lehtinen
Keski-Suomen ELY-keskus
|
Kommentit
Lähetä kommentti