Laukaan Capeenpuron kunnostushankkeesta odotetaan menestystä – ELY-keskus ollut leveällä rintamalla mukana

 

Kortelahden yksityistielle haettiin ELY-keskukselta yksityistieavustusta.

Virtavesien tutkimusalue, taimenen luontainen kutupuro ja luonnon monimuotoisuuden helmi. Siinä tavoitteita, joihin Serlachius-säätiön nykyään omistama Simunankosken alue Laukaassa tähtää. Työt ovat jo pitkällä. Aika monessa niistä ELY-keskus on ollut merkittävällä panoksella mukana joko rahoitusavustusten, toimeenpanon ohjeistusten tai molempien muodossa.

Kaikki alkoi siitä, kun entisen kalanviljelylaitoksen kiinteistöt ympäröivine vesialueineen siirtyivät R. Erik ja Bror Serlachius -säätiön omistukseen jokusia vuosia sitten. Virtavesien puolestapuhuja ja säätiön puuhamies Gösta Serlachius näki mahdollisuuden. Mitä jos vanhasta kalanviljelyslaitoksen vedenottokanavasta – Capeenpurosta – saisi rakennettua taimenille soveltuvan luontaisen kutupuron? Alueesta voisi kehittää todellisen virtavesien tutkimusalueen tutkijaresidensseineen.

Työt ovat edenneet nopeasti. Uoma on luonnonmukaistettu, tutkimustoimintaa aloitellaan ja alueen infraa on parannettu. Hanke on saanut yksityistä rahaakin, mutta juuri näissä asioissa myös ELY-keskus on ollut vahvasti mukana, joten lähdetäänpä katsomaan tarkemmin.

Silloista aloitettiin – yksityistieavustusta ELY-keskukselta

Työt lähtivät liikkeelle maaliskuussa 2023, jolloin alueella kulkevalle Kortelahden yksityistielle alettiin rakentaa kahta teräskaarisiltaa, jotta vanhaan vedenottokanavaan rakennettava purouoma saataisiin virtaamaan mahdollisimman luonnonmukaisesti molemmilla siltapaikoilla Kortelahdentien ali.

 
Yksityistiekunnan yleinen kokous oli päättänyt, että Serlachius-säätiö hoitaa siltahankkeisiin liittyvän asioiden hoidon. Niinpä säätiö haki ELY-keskukselta yksityistieavustusta, jota myönnettiin 75 % hankkeen todellisista kustannuksista. Sillat valmistuivat ripeästi, eivätkä kustannuksetkaan karanneet käsistä – ne valmistuivat 61 000 € alle budjetoidun. Nyt paikalla komeilee kaksi uutta siltaa, joiden alta kalojen ja päältä ihmisten kelpaa kulkea.

Ilmakuva toisesta rakennetusta teräskaarisillasta.

Uoman kunnostus vaelluskaloille vaatii suunnittelua ja tarkkaa toteutusta sekä rahaa

Capeenpuron uoman rakentamiseen ja kalataloudelliseen kunnostamiseen myönnettiin ELY-keskuksesta kalatalouden kunnostusavustuksia. Avustukset on käytetty aivan konkreettiseen toteutukseen, käytännössä konetyöhön ja kivimateriaaleihin.

Purouoman kunnostus alkoi huhtikuussa 2023. ELY-keskuksen puolelta töitä oli ohjeistamassa ympäristösuunnittelija Pasi Perämäki, jolla on runsaasti kokemusta virtaavien vesien ennallistamisesta. Pituutta Capeenpuron uomalla on noin 900 metriä. Vanhassa uomassa ollut pieni virtaus piti sulkea heti hankkeen alkuvaiheessa, koska kaikki työt oli tarkoitus tehdä kuivatyönä.

– Uoman yläosalla sijaitsi betonirakenteinen vanha säätöpato, johon leikattiin virtausaukko määrittämään Capeenpuroon tuleva vesimäärä. Heti padon jälkeen rakennettiin lyhyt koskialue, jonka jälkeen oli tehtävänä noin 300 metrin matka hyvin loivapiirteistä niva-suvanto-aluetta, Perämäki muistelee.

Hautomonkoski ennen ja jälkeen kunnostuksen.

Kyseinen suvantojakso oli savimaata, jossa vanhaa uomaa piti leventää ja syventää huomattavasti. Kaikki kaivetut alueet verhoiltiin soralla sekä luonnollisella ja vaihtelevan kokoisella kivimateriaalilla. Myös alueelta kaadettuja puita käytettiin melko paljon uomakunnostuksessa. Hankkeessa syntyi kaivumassoja tuhansia kuutiometrejä.

Puron keskiosan ahdasta kanjonia ei avattu paljoa, koska se olisi tarkoittanut turhan isoa muutosta kyseiselle maastonkohdalle ja samalla todella massiivista kaivuutyötä. Kanjonin pohja ja toinen sivu ovat osin lisäksi kalliota. Kanjoni rajoittaa uomaan päästettävän veden määrää, koska se on ahdas ja nostattaa yläpuoliselle peltoalueen reunalle vettä, mikäli virtaama nousee tulva-aikaan liian suureksi. Sittemmin kanjonia on avattu maltillisesti hieman lisää, jolloin uoman yläosaan saatiin lisää vetoisuutta.

Kosteikkopuro ennen ja jälkeen. Ero on melkoinen!

Capeenpuron alaosalla tehtiin useita vesitysjärjestelyitä pelto-ojien, tierumpujen, uimalammikon, sivu-uomien ja kosteikkoalueen osalta. Tekemisessä piti ottaa huomioon putkilinjoja, sähkölinjoja ja kaapelointeja. Maan alta löytyi myös vanhoja betonirakenteita, jotka liittyivät vanhaan kalanviljelytoimintaan.

– Puroa huuhdeltiin ja koevesitettiin useaan otteeseen työn aikana. Uoman tyhjennyksessä erinomainen asia oli se, että vesi pystyttiin kierrättämään kosteikolle ja sitä kautta järveen. Työaika venyi odotettua pidemmäksi, mutta kun sitä kuivatyönä pystyttiin tekemään, niin hanke saatiin helmikuussa 2024 lähes maaliin, Perämäki iloitsee.

Toukokuussa tehdään vielä joitakin viimeistelytöitä, mutta lauantaina 25.5.2024 on vuorossa Capeenpuron avajaiset.

Tekstit:
Santtu Lytsy (toim.), Jouni Kivinen, Pasi Perämäki, Olli Sivonen, Erja Vainionpää

Kirjoittajat ovat ELY-keskuksen asiantuntijoita.
Lisäksi kommentit tekstiin on pyydetty ja saatu R. Erik ja Bror Serlachius -säätiön edustajalta Gosta Serlachiukselta.
Kuvat:
Keski-Suomen ELY-keskus