Kesäharkkari – kelpo konsultti vai kaino kahvinkeittäjä?

Osaatko tyttö keittää kahvia, minulta kysyttiin aikoinaan, kun hain opiskelijana viestinnän harjoittelupaikkaa. Muistan hämmentyneeni ja sopertaneeni jotain, että kyllä osaan, mutta osaan kyllä paljon muutakin, mistä voisi olla firmalle hyötyä.

Elämme jälleen aikaa, kun harjoittelijat ja kesätyöläiset kirmaavat konttoreille. Ilmassa on innostusta, jännitystä, odotuksia, ehkä myös ennakkoluuloja – puolin ja toisin. Miten harjoittelijoihin ja kesätyöläisiin kannattaisi suhtautua?

Muistan ajatelleeni, että kesäharkkarin havainnot olivat vähintään yhtä osuvia kuin kalliin konsultin sparraus.

Harjoittelu antaa parhaimmillaan merkittävää lisäarvoa yritykselle ja opiskelijalle. Nuoret ja innokkaat untuvikot ovat kuin raikas kesätuulahdus välillä seisahtuneeseen toimistoilmaan. He tuovat mukanaan tuoreinta osaamista, raikkaita ideoita ja teräviä huomioita. Uusi silmäpari voi havaita paljon sellaista, mitä pitkään talossa olleet eivät enää näe. Muistan taannoin ajatelleeni, että kesäharkkarin havainnot olivat vähintään yhtä osuvia kuin kalliin konsultin sparraus.

YLEn mukaan kesätyöpaikkoja on tänä vuonna tarjolla aiempaa vähemmän. Esimerkiksi työnhakupalvelu Duunitorilla julkaistiin maaliskuussa noin 47 prosenttia vähemmän kesätyöilmoituksia kuin vastaavana ajankohtana viime vuonna. Ymmärrettävää kiperässä taloustilanteessa. Myös harjoittelupaikat lienevät tiukemmassa kuin aiemmin, mikä näkyi meillä ELY-keskuksella hakijavyörynä muun muassa viestinnän harjoittelupaikkoihin.

Jos tai kun tulevaisuutemme lepää näiden nuorten osaajien varassa, voimme nukkua yömme rauhassa. Toinen toistaan mukavampia ja pätevämpiä harjoittelijakokelaita, jotka osaavat vieläpä myydä osaamisensa aivan eri tavalla kuin oma kolme–nelikymppisten sukupolveni. Huhheijaa, jos joutuisi heidän kanssaan samalle lähtöviivalle. Olisin voinut palkata lähestulkoon jokaisen.

Mikä sitten on opiskelijoiden mielestä työharjoittelussa merkityksellistä? Haaga-Helia-ammattikorkeakoulun teettämän kyselyn mukaan ainakin nämä seikat: mukava ja turvallinen työilmapiiri, kannustava esihenkilö ja selkeät toimintaohjeet sekä rahallinen korvaus. Harjoittelija haluaa täysivaltaiseksi osaksi työporukkaa, perehdyttämiseen ja ohjaamiseen tulee panostaa ja palkkaakin olisi toki hyvä maksaa tulevalle ammattilaiselle.

Harjoittelijat toimivat äänitorvena ulospäin, sekä hyvässä että pahassa.

Työharjoittelu on tärkeä vaihe opiskelijan matkalla työelämään. Yrityksen näkökulmasta harjoittelijat ovat arvokkaita tulevaisuuden osaajia, joista kannattaa sitouttaa parhaimmat. Harjoittelijat toimivat myös äänitorvena ulospäin, sekä hyvässä että pahassa.

Työnantajakuvaa rakennetaan jokapäiväisessä arjessa yksinkertaisilla teoilla. Mikään ei lämmitä enemmän rekrytoijan mieltä kuin kuulla, että opiskelija haki meille hommiin sen takia, että kaverikin oli ollut ja nyt hän halusi kokea saman.

Tervetuloa töihin, arvon harkkarit, tehdään tästä ikimuistoinen kesä!

Anniina Sahi
Viestintäpäällikkö
Keski-Suomen ELY-keskus

Kirjoitus on ensimmäisen kerran julkaistu 22.4.2024 Keskisuomalaisen Yritykset ja työelämä -sivulla Vierailija-osiossa.