Vihreän siirtymän putkessa myös jarrumiehen rooli on tärkeä
Vihreä siirtymä herättää tunteita, kuumentaa keskustelua ja pöhisee puhtaamman ja paremman huomisen tarinaa. Mutta mistä oikeastaan on kyse, kun puhutaan vihreästä siirtymästä? Miten valvotaan ja varmistetaan hankkeiden puhtautta, vihreyttä ja ympäristöystävällisyyttä?
Vihreän siirtymän hankkeet ovat hankkeita, jotka edistävät ekologisesti kestävää taloutta ja kasvua, ja jotka eivät perustu luonnonvarojen ylikulutukseen ja fossiilisiin polttoaineisiin. Hankkeet perustuvat vähähiilisiin sekä kiertotaloutta ja luonnon monimuotoisuutta edistäviin ratkaisuihin.
Vihreän siirtymän hankkeita arvioidaan “Ei merkittävää haittaa”-periaatteen (Do No Significant Harm= DNSH) mukaisesti. DNSH sisältää kuusi ympäristötavoitetta, joiden mukaan hankkeet eivät saa heikentää ilmastonmuutoksen hillintää tai sopeutumista, vesivarojen tai merten kestävää käyttöä ja suojelua, siirtymistä kiertotalouteen, ympäristön pilaantumisen ehkäisyä tai vähenemistä sekä luonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemien tilaa tai suojelua. Tämä perustuu EU:n taksonomia-asetukseen, eli kestävän rahoituksen luokittelujärjestelmään, jonka tavoitteena on ohjata pääoma ilmaston ja ympäristön kannalta kestäviin hankkeisiin.
Kansallisella tasolla tarkasteltuna, jo edellinen hallitus laittoi alulle vihreän siirtymän investointien sujuvoittamisen mm. etusijamenettelyllä. Vuoden 2023 alusta voimaan tullut laki mahdollistaa etusijan vihreän siirtymän kannalta tärkeiden hankkeiden lupahakemuksille vuosina 2023–2026 ympäristönsuojelulain ja vesilain mukaisissa lupakäsittelyissä aluehallintovirastoissa. Myös ELY-keskukset pyrkivät omalla toiminnallaan sujuvoittamaan hankkeiden lupamenettelyä ollen proaktiivisesti mukana mm. ympäristövaikutusten arviointiin tai ympäristölupaan liittyvissä ennakkoneuvotteluissa.
Nykyisen Petteri Orpon hallituksen hallitusohjelman kirjauksien mukaan Suomi sitoutuu myös jatkossa hiilineutraaliustavoitteeseen vuoteen 2035 mennessä. Lupamenettelyä tullaan vauhdittamaan entisestään mm. aluehallintoviraston käsittelyaikoja kiristämällä ja kompensoimalla mahdollisia viivästyksiä toiminnanharjoittajille. Suurimpana muutoksena koko ympäristölupakäsittely (lupa-, valvonta- ja ohjaustehtävät) tullaan kokoamaan juridisesti yhtenä viranomaisena toimivaan valtakunnalliseen kokonaisuuteen. Ajavaksi voimaksi tähänkin muutokseen on kuvattu teollisuuden puhtaan siirtymän edistäminen lupakäsittelyä sujuvoittamalla, kuitenkin valvontatehtävien riippumattomuudesta huolehtien.
Suurin pöhinä vihreän siirtymän hankkeissa osuu Etelä- ja Länsi-Suomeen. Suurimpina toimialoina mainittakoon akku- ja vetyteollisuus sekä merituulivoima.
Linkkejä:
Kirjoittaja:
Ylitarkastaja Tiina Heinonen
Keski-Suomen ELY-keskus
Vihreän siirtymän hankkeet ovat hankkeita, jotka edistävät ekologisesti kestävää taloutta ja kasvua, ja jotka eivät perustu luonnonvarojen ylikulutukseen ja fossiilisiin polttoaineisiin. Hankkeet perustuvat vähähiilisiin sekä kiertotaloutta ja luonnon monimuotoisuutta edistäviin ratkaisuihin.
"Hankkeet perustuvat vähähiilisiin sekä kiertotaloutta ja luonnon monimuotoisuutta edistäviin ratkaisuihin.
EU:n elpymis- ja palautumistukivälineen (Recovery and Recilience Faculity= RRF) kautta rahoitusta näille hankkeille on tarjolla mm. Business Finlandin (BF) sekä työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) rahoitushakujen kautta. Myös ympäristöministeriö (YM) tarjoaa rahoitusta kunnille ja maakuntaliitoille mm. investointihankkeiden kaavoitukseen, lupamenettelyihin ja erilaisiin vihreän siirtymän hankkeiden vaatimiin selvityksiin.
Vihreän siirtymän hankkeiden arviointi
Vihreän siirtymän hankkeita arvioidaan “Ei merkittävää haittaa”-periaatteen (Do No Significant Harm= DNSH) mukaisesti. DNSH sisältää kuusi ympäristötavoitetta, joiden mukaan hankkeet eivät saa heikentää ilmastonmuutoksen hillintää tai sopeutumista, vesivarojen tai merten kestävää käyttöä ja suojelua, siirtymistä kiertotalouteen, ympäristön pilaantumisen ehkäisyä tai vähenemistä sekä luonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemien tilaa tai suojelua. Tämä perustuu EU:n taksonomia-asetukseen, eli kestävän rahoituksen luokittelujärjestelmään, jonka tavoitteena on ohjata pääoma ilmaston ja ympäristön kannalta kestäviin hankkeisiin.
Kansallisella tasolla tarkasteltuna, jo edellinen hallitus laittoi alulle vihreän siirtymän investointien sujuvoittamisen mm. etusijamenettelyllä. Vuoden 2023 alusta voimaan tullut laki mahdollistaa etusijan vihreän siirtymän kannalta tärkeiden hankkeiden lupahakemuksille vuosina 2023–2026 ympäristönsuojelulain ja vesilain mukaisissa lupakäsittelyissä aluehallintovirastoissa. Myös ELY-keskukset pyrkivät omalla toiminnallaan sujuvoittamaan hankkeiden lupamenettelyä ollen proaktiivisesti mukana mm. ympäristövaikutusten arviointiin tai ympäristölupaan liittyvissä ennakkoneuvotteluissa.
Nykyisen Petteri Orpon hallituksen hallitusohjelman kirjauksien mukaan Suomi sitoutuu myös jatkossa hiilineutraaliustavoitteeseen vuoteen 2035 mennessä. Lupamenettelyä tullaan vauhdittamaan entisestään mm. aluehallintoviraston käsittelyaikoja kiristämällä ja kompensoimalla mahdollisia viivästyksiä toiminnanharjoittajille. Suurimpana muutoksena koko ympäristölupakäsittely (lupa-, valvonta- ja ohjaustehtävät) tullaan kokoamaan juridisesti yhtenä viranomaisena toimivaan valtakunnalliseen kokonaisuuteen. Ajavaksi voimaksi tähänkin muutokseen on kuvattu teollisuuden puhtaan siirtymän edistäminen lupakäsittelyä sujuvoittamalla, kuitenkin valvontatehtävien riippumattomuudesta huolehtien.
Akku- ja vetyteollisuus sekä merituulivoima vetureina - myös Keski-Suomessa tapahtuu
Suurin pöhinä vihreän siirtymän hankkeissa osuu Etelä- ja Länsi-Suomeen. Suurimpina toimialoina mainittakoon akku- ja vetyteollisuus sekä merituulivoima.
Vihreä siirtymä etenee kuitenkin myös täällä Keski-Suomessa. Vuoden 2022 loppuun mennessä BF:n myöntämää vihreän siirtymän rahoitusta on Keski-Suomessa myönnetty kahdelle hankkeelle. TEM:n myöntämää rahoitusta on myönnetty kahdelle hankkeelle. Myönnetyt avustussummat ovat sadoista tuhansista miljooniin. Tämän vuoden osalta kesäkuun loppuun mennessä TEM:ssä on vireillä yksi vihreän siirtymän hankehakemus (ei vielä päätöstä).
Lisäksi ympäristöministeriö on vuonna 2023 myöntänyt Keski-Suomen liitolle kahteen otteeseen kansallista rahaa tuulivoiman sekä energianmurroksen kaavoitukseen liittyen. Etusijamenettelyä ei sen sijaan Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupaprosesseissa Keski-Suomen osalta ole toteutettu vielä yhdenkään hankkeen kohdalla.
Vaikka yllä kuvatut EU- tai kansallisia rahoituksia saaneet hankkeet jäävät Etelä- ja Länsi-Suomeen verrattuna määrällisesti vähäisiksi, on Keski-Suomessakin vireillä lukuisia vihreän siirtymän hankkeita. Tuulivoimaan liittyen muutaman viime vuoden aikana on Keski-Suomen ELY-keskuksessa pelkästään alueidenkäytössä ollut vireillä yli 40 tuulivoimahanketta. Kaikki hankkeet eivät ole edenneet tai eivät etene kansalaisten havaitsemiksi energiaa tuottaviksi myllyiksi asti. Luvusta voi kuitenkin päätellä, että täälläkin tapahtuu.
Vaikka yllä kuvatut EU- tai kansallisia rahoituksia saaneet hankkeet jäävät Etelä- ja Länsi-Suomeen verrattuna määrällisesti vähäisiksi, on Keski-Suomessakin vireillä lukuisia vihreän siirtymän hankkeita. Tuulivoimaan liittyen muutaman viime vuoden aikana on Keski-Suomen ELY-keskuksessa pelkästään alueidenkäytössä ollut vireillä yli 40 tuulivoimahanketta. Kaikki hankkeet eivät ole edenneet tai eivät etene kansalaisten havaitsemiksi energiaa tuottaviksi myllyiksi asti. Luvusta voi kuitenkin päätellä, että täälläkin tapahtuu.
Pelkän tuulivoiman lisäksi alueellamme on vireillä myös esimerkiksi joitain hybridihankkeita (tuuli- + aurinkovoima), useita aurinkovoimahankkeita sekä muita yksittäisiä vihreän siirtymän kriteerit täyttäviä hankkeita. Keski-Suomi on siis myös osaltaan kiinni vihreässä siirtymässä.
"Tuulivoimaan liittyen muutaman viime vuoden aikana on Keski-Suomen ELY-keskuksessa pelkästään alueidenkäytössä ollut vireillä yli 40 tuulivoimahanketta.
Mitä ja miten vihreää siirtymää?
Vihreä siirtymä tai Orpon hallituksen käyttämä termi "puhdas siirtymä" on hyvä asia. On selvää, että nykyisen kaltainen luonnonvarojen käyttö ei ole kestävää ja energiamurrosta tarvitaan. Vihreän siirtymän hankkeet ovat antaneet meille lyhyessä ajassa paljon vaihtoehtoja ja vastauksia. Vihreän siirtymän putkessa on kuitenkin tärkeää pysähtyä miettimään myös oikeita kysymyksiä.
Helsingin Sanomat ottaa 29.8.2023 asiaan kantaa kirjoituksessaan "Vihreä siirtymä ei aina ole vihreää eikä edes "puhdasta", mutta näinkään ei voi jatkua". Toimittaja Petja Pelli nostaa keskiöön tärkeitä kysymyksiä: Mikä on realistinen aikataulu? Mikä ylipäänsä on mahdollista? Mitä kaikkea saa vihreäksi kutsua? Yritetäänkö vähentää myös kulutusta vai luotetaanko vain teknologian armahtavaan voimaan?
Erityisesti viimeinen kysymys on elintärkeä. Suunniteltaessa ja toteutettaessa vihreän siirtymän hankkeita, kirkkaana mielessä tulee pitää ajatus siitä, että vihreän siirtymän hankkeiden tulee olla aito keino vähentää päästöjä. Ei keino mahdollistaa ylikuluttavaa elämäntapaa, vaikkakin “vihreästi”.
Erityisesti viimeinen kysymys on elintärkeä. Suunniteltaessa ja toteutettaessa vihreän siirtymän hankkeita, kirkkaana mielessä tulee pitää ajatus siitä, että vihreän siirtymän hankkeiden tulee olla aito keino vähentää päästöjä. Ei keino mahdollistaa ylikuluttavaa elämäntapaa, vaikkakin “vihreästi”.
Vihreän siirtymän lisäksi tarvitsemme kokonaiskestävän yhteiskunnan, jossa kulutus on yhden maapallon tarjoamien resurssien mukaista ja luonnon monimuotoisuutta sekä sosiaalista kestävyyttä vaalitaan ilmastovaikutusten kanssa käsikädessä. Pysyäksemme Pariisin ilmastosopimuksessa asetetussa maksimissaan 1,5 asteen lämpenemistavoitteessa, viivyttelyyn ei ole aikaa.
Kestävän ja pitkälle tulevaisuuteen kantavan energiamurroksen varmistamiseksi tulee kuitenkin uskaltaa myös pysähtyä tärkeiden kysymysten äärelle ja arvioida hankkeiden yhteis- ja kokonaisvaikutuksia riittävän kattavasti.
- Mitä on vihreä siirtymä? (ym.fi)
- Uusiutuvan energian lupaneuvonta (ely-keskus.fi)
- Vihreä siirtymä 2023-2026 (avi.fi)
- Vihreiden investointien dataikkuna (ek.fi)
- Vihreä siirtymä ei aina ole vihreää eikä edes "puhdasta", mutta näinkään ei voi jatkua (hs.fi)
- Ei merkittävää haittaa -periaate Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelman hankkeissa (ymparisto.fi)
Kirjoittaja:
Ylitarkastaja Tiina Heinonen
Keski-Suomen ELY-keskus
Kommentit
Lähetä kommentti