Sijainti, sijainti ja sijainti

Otsikon lausahdus on tuttu asuntokaupasta. Sijainnilla on myös kiinteä yhteys alueiden saavutettavuuteen. Monestakin näkökulmasta on parempi olla muiden mukana kuin kaukana kaikesta. Digitalisaatio on mullistanut maailmaa, mutta edelleenkään yhdyskunnat eivät toimi ainoastaan verkkoon kytkemällä. 

Tuoreehko Elinkeinoelämän keskusliiton kuntabarometri nosti alueiden sijainnin ja saavutettavuuden merkityksen, ellei nyt valokeilaan, niin ainakin tuloksia tutkivien mieliin. Jyväskylän seudun osalta aiempaa sijoitusta laski sijaintia ja saavutettavuutta koskeva arvio. Seudun sijaintia voi pitää annettuna, mutta saavutettavuuteen voimme vaikuttaa.

Suomi on Euroopan unionin jäsenmaana sitoutunut parantamaan Euroopan laajuisen liikenneverkon (TEN-T) ydinverkkoon kuuluvat tiet ja radat sen vaatimusten tasolle vuoteen 2030 mennessä. Suomessa ydinverkkoon kuuluvat esimerkiksi valtatie 4 ja päärata. 1990-luvulla VR mainosti 2FAST4YOU-kampanjassaan Jyväskylä - Helsinki matka-aikatavoitteeksi mieleenpainuvasti kaksi tuntia ja kaksikymmentäkaksi minuuttia. Valtatiellä 4 on edelleen satoja kilometrejä, joilla asetetut vaatimukset eivät täyty ja junan matka-aika pääkaupunkiin on reilu kolme tuntia. 

Haluamme siis parempaa saavutettavuutta, osaamme perustella miksi ja pystymme myös muodostamaan selkeitä mitattavia tavoitteita. Samaan aikaan tiedämme paljonko tavoitteiden saavuttaminen maksaa. 

Uutissuomalaisen teettämä 11.3. julkaistu galluptutkimus kysyi helmikuun lopussa tuhannelta suomalaiselta tärkeintä kohdetta, josta ainakaan ei saa leikata? Vain yksi prosentti vastaajista nimesi kohteeksi väylät ja liikenteen, mutta 30 prosenttia sosiaali- ja terveydenhuollon. Tulos ei varsinaisesti yllätä. Sairaan lapsen kuuluu saada laadukasta hoitoa ja nilkkansa murtaneen seniorin kuntoutus on tärkeää. Tärkeästä hoitotyöstä ansaitulla palkalla pitää tulla toimeen.

Liikennejärjestelmän kehittäminen ei nauti monen muun budjettimomentin tavoin sellaista lainsuojaa, joka tukisi rahoituksen ja tavoitteiden yhteensovittamista. Lainsäädäntömme ei tunne sitovaa tienhoitajamitoitusta.

Liikenneverkon kehittämispanokset tulee kohdistaa sinne, missä niistä saadaan paras hyöty - erityisesti taloudellisesti haastavina aikoina. Poliittisen päätöksenteon perustana toimivassa Valtion väyläverkon investointiohjelmassa elinkeinoelämän tarpeet priorisoidaan korkealle. Tässäkin taloustilanteessa on tärkeää, että pystymme kehittämään väyläverkkoa saavutettavuuden parantamiseksi. Investointiohjelma tarjoaa oivan tietopohjan hyvistä kohteista. Keski-Suomesta ohjelmaan on päätynyt monta hanketta, jotka parantavat paitsi alueemme, myös koko Suomen saavutettavuutta. Malliesimerkki tällaisesta hankkeesta on valtatien 4 parantaminen Vaajakosken kohdalla. Ennen kaikkea niiden avulla turvataan sitä talouskasvua, joka turvaa Suomen säilymisen pohjoismaisena hyvinvointiyhteiskuntana.

Ylijohtaja Jukka Lehtinen
Keski-Suomen ELY-keskus

Kirjoitus on ensimmäisen kerran julkaistu 20.3. Keskisuomalaisen Yritykset ja työelämä -sivulla Vierailija-osiossa.