Millaisella johtamisella menestyy tulevaisuuden haasteissa?


Sitran mukaan tulevaisuuden työelämässä välttämättömiä ajureita ovat nopea teknologinen kehitys ja kyky vaalia korkeaa ajanmukaista osaamista. Samaan aikaan verkostojen rooli ja ekosysteeminen toimintatapa muuttavat koko toimintakulttuuria. Nämä haastavat tulevaisuuden johtamisen aivan uudella tavalla.

Johtamisen ismit ovat loputtomia. Google antaa johtamistyylit -hakusanalla liki 35 00 ja hakusanalla johtaminen yli 6,5 miljoonaa hakutulosta. Puhutaan leadershipistä ja managementistä. Sodan käynnistä on alkujaan strateginen johtaminen, prosessiteollisuudesta prosessien johtaminen, tiimien aikakaudella syntyi tiimijohtaminen, digitalisaation myötä digijohtaminen, verkostojen mukana verkostojohtaminen, itsensä johtamisen aikakaudella fasilitoiva johtaminen.

On valmentavaa johtamista, strategista johtamista, designjohtamista, tulosjohtamista, digijohtamista, arvojohtamista, muutosjohtamista, tiimijohtamista, verkostojohtamista jne. Näyttää siltä, että kun jokin ilmiö rantautuu organisaatioihin, sen johtamisesta tulee uusi ismi.

Kukin ismi kuvaa aikakautensa ilmiöitä ja avaa johtajuuteen uuden näkökulman ilmiöstä lähtien. Siispä johtajuuden uusia ismejä tulee jatkossakin, eivätkä ne sulje välttämättä pois toisiaan.

Johtamisessa tulos, tavoitteet ja niiden saavuttaminen ovat ratkaisevia, loput ovat mausteita. Se miten tavoitteet saavutetaan, tapahtuu paljon johtamisen kautta: kuinka hyvin johtaminen onnistuu mahdollistamaan tuloksen tekemisen?

Organisaatioiden toimintakulttuuri muuttuu mahdollistavan johtamisen kautta


Tässä esitellään johtamisen yksi näkökulma, joka muuttaa koko organisaation toimintakulttuuria. Se on mahdollistava johtaminen, mahdollistava johtaja ja mahdollistava kollega.

Joku voi ajatella, että kyseessä on valmentava johtaminen, mutta lähdetäänpä liikkeelle määrittelystä. Maailmaa luodaan sanoilla. Semantiikalla rakennetaan merkityksiä. Semanttisesti valmentaminen tarkoittaa ´ohjaamista ja harjoittamista´. Jotakuta ohjataan ulkoapäin tavoitteellisesti. Käsite tulee urheilusta: urheilijoita valmennetaan parempaan urheilusuoritukseen. Taustalla on oletus, että valmentaja tietää, miten urheilijan tulee treenata, mitä hänen pitää syödä, miten paljon nukkua ja millaisen päivärytmin ja harjoituskalenterin avulla saavutetaan paras tulos. Valmentaja tietää paremmin, hänellä on kokemusta ja usein hän on menestynyt ex-urheilija.

Tämän päivän organisaatioissa, joissa muutos on nopeaa, puhutaan itsensä johtamisesta. Jokainen vastaa tavoitteiden saavuttamisesta itsenäisesti tai tiiminsä kanssa. Trendi onkin kohti työntekijöiden laajenevaa omaa vastuuta työstä ja sen tuloksista. Mahdollistava johtaminen menee valmentavasta johtamisesta jättiloikan eteenpäin.

"Mahdollista johtaminen menee valmentavasta johtamisesta jättiloikan eteenpäin." 


Mahdollistavassa johtamisessa on kysymys parhaan tuloksen tekemisen mahdollistamisesta. Se ei tarkoita valmennusta siihen, vaan asioiden tekemistä mahdolliseksi. Tällöin idea siitä, mitä tai miten pitäisi tehdä voi tulla keneltä tahansa. Johtaminen on näiden asioiden mahdollistamista, yhdessä ajattelemista, dialogia. Se tarkoittaa myös erilaisten yhdyspintojen innovatiivista yhdistämistä, rohkeita kokeiluja ja epäonnistumisten pitämistä kokeilukulttuuriin kuuluviksi oppimisprosesseiksi.

Monessa organisaatiossa on otettu käyttöön kokeilukulttuuri, mutta vain nimellisesti. Silloin kokeillaan vain sellaisia asioita, joiden tiedetään varmasti onnistuvan. Tämä voi estää organisaatiota saavuttamasta ehkä juuri sitä parasta huippujuttua, minkä rohkea kokeilu voisi avata. Tällainen organisaatio uskaltaa kokeilla vasta sitten, kun joku muu on jo kokeillut. 
 

Varman päälle pelaaminen uhkaa jähmettää organisaation paikoilleen

 

Organisaatiot koostuvat työyhteisöistä, työyhteisöt ihmisistä, ja ihmistä ohjaavat hänen arvonsa, ajattelutapansa, tunteet ja asenteet. Niinpä tulemme lopulta häpeän käsitteeseen. Pelkäämmekö ulkoisen kuvan tai kasvojen menetystä epäonnistuneen kokeilun myötä? Tämä johtaa kaikessa varman päälle pelaamiseen. Tämän seurauksena organisaatio ajautuu toistamaan sitä, mitä on ennenkin tehty. 

Muuttuvassa maailmassa vanhaa toistava organisaatio jämähtää pian paikoilleen. Sen sijaan ne, joiden organisatorinen itsetunto ”kestää” epäonnistumiset ja jotka näkevät ne osana normaalia toimintakulttuuria, uskaltavat mennä eteenpäin. Tällaiset organisaatiot surffaavat tulevaisuuden aallon harjalla. Ne anturoivat tulevaisuutta ja haistavat menestymisen aihiot, testaavat, poimivat onnistuneet ja hylkäävät toimimattomat kokeilut. 
 
Verkostot ja ekosysteemit ovat tulevaisuudessa entistä vahvemmassa roolissa. Niissä menestyminen edellyttää mahdollistavaa johtamista ja toimijuutta. 
 
Mahdollistava johtaja luo ilmapiirin ja olosuhteet, jossa asiantuntijoiden paras osaaminen pääsee esille. Hän mahdollistaa sen, että työntekijät kehittävät työtään, oppivat, oivaltavat ja soveltavat oppimaansa jatkuvasti. Johtaja mahdollistaa näiden huippusuoritustavoitteiden saavuttamisen luomalla innostavat olosuhteet, yhteistyömahdollisuudet, verkostojen ja ekosysteemien luomisen, riittävät resurssit, tarvittavan tuen, ajan ja kulloinkin parhaat toimintatavat. Mahdollistava johtaminen voi tarkoittaa myös kuuntelemista ja tavoitteiden uudelleen suuntaamista.
 

"Mahdollistava johtaja luo ilmapiirin ja olosuhteet, jossa asiantuntijoiden paras osaaminen pääsee esille."


Mahdollistava johtajalla on vahva itsetunto, ja siksi hän voi luottaa työntekijöiden osaamisiin, minkä myötä organisaatio saa käyttöönsä parhaiden osaajien parhaat näkemykset ja osaamisen. Tällainen vaatii johtajalta isosti ajattelua, ennakointiosaamista ja kokonaisnäkemystä. 

Tulevaisuus on täynnä mahdollisuuksia. Mahdollistammeko niiden löytymisen?
 
Erikoissuunnittelija
Päivi Hamarus
Keski-Suomen ELY-keskus

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Rauhoitettujen eläinten hallussapito, myynti ja vaihtaminen on kielletty

Uusi tieliikennelaki alkaa näkyä konkreettisesti myös Keski-Suomessa

Mikä juuri sinua innostaa?