Tietoa on – miten se saadaan käyttöön?
Alueiden ominaispiirteitä kuvaamaan ja tilannekuvien
luomiseen on nykyään yhä enemmän avoimia tietojärjestelmiä ja -aineistoja. Tilannekuva
voi kertoa muun muassa väestössä, rakennetussa ympäristössä tai
luonnonympäristössä tapahtuvista ilmiöistä ja muutoksista. Samoin tilannekuva
voi paljastaa yrityksiin ja työvoimaan liittyvien indikaattoreiden suhdanteista
eri kuntien ja maakuntien välillä.
ELY-keskuksella on roolia tiedon tuottajana yhteistyössä taustaorganisaatioiden (mm. Suomen
ympäristökeskus, Liikennevirasto, Maaseutuvirasto) kanssa kuin myös tiedon käyttäjänä sekä hyödyntäjänä, mutta myös osin sen jakajana.
Wikipedia: Big data on erittäin suurten, järjestelemättömien, jatkuvasti lisääntyvien tietomassojen keräämistä, säilyttämistä, jakamista, etsimistä, analysointia sekä esittämistä tilastotiedettä ja tietotekniikkaa hyödyntäen.
Useissa organisaatioissa on tehty valmiita informatiivisia tieto-
ja karttapalveluita tiedon jakamista ja julkaisemista varten. Hyvänä
esimerkkinä tällaisesta voidaan pitää Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tekemiä eri
teemoihin liittyviä karttapalveluja (http://www.syke.fi/fi-FI/Avoin_tieto/Karttapalvelut)
tai vastaava Liikenneviraston palvelua (http://liikennevirasto.maps.arcgis.com/home/index.html
). Näissä edellä mainituissa palveluissa on paljon sellaista tietoa, minkä
kokoamiseen ja keräämiseen ELY-keskuksetkin ovat osallistuneet ja vaikuttaneet.
Tiedon merkitys ja
jalostaminen maakunnissa
Tulevien maakuntien tehtäväkenttä tulee olemaan hyvin laaja, ja sitä kautta myös tietotarpeet sen mukaiset. Maakunta syntyy usean eri organisaation yhteenliittymisen kautta, mikä taas mahdollistaa laaja-alaisemman tietomäärän käytettävyyttä. Uutta maakuntaa luotaessa ja tulevia maakunnan prosesseja mietittäessä on tiedolla ja sen käytöllä suuri rooli. Maakunnan toiminta ja tehtävät vaativat alueellisen tilannekuvan selkeää hahmottamista sekä ymmärrystä siitä, mitä maakunnan toimintaympäristössä tapahtuu ja miltä tulevaisuus näyttää eri indikaattoreilla mitattuna.
Yksi tapa käsitellä ja visualisoida suuria tietomassoja on hyödyntää paikkatiedon luomia mahdollisuuksia. Nykyisiin kuntarajoihin sitoutumaton tietoa avaa mahdollisuuksia suunnitella mahdollisia uusia aluejakoja sekä tarkastella asioita uudesta näkökulmasta. Paikkatiedon avulla tapahtuva tiedon visualisointi ja analysointi tekee suurista tietomassoista kansantajuisia sekä helposti ymmärrettäviä kuvia verrattuna isoihin excel-taulukoihin tai luetteloihin.
Esimerkki 1:
ELY-keskuksella on roolia tiedon tuottajana yhteistyössä taustaorganisaatioiden (mm. Suomen
ympäristökeskus, Liikennevirasto, Maaseutuvirasto) kanssa kuin myös tiedon käyttäjänä sekä hyödyntäjänä, mutta myös osin sen jakajana.
Tiedon jalostaminen
keskiössä
Ongelmaksi onkin syntynyt – ei niinkään tiedon määrä ja
olemassa olo – vaan se, kuinka tieto saadaan helposti ja kansantajuisesti
käyttöön sekä koottua eri tietolähteistä. Tietoa on nykyään paljon saatavilla
vapaaseen käyttöön eri organisaatioiden tietopalveluiden ja rajapintojen
kautta. Ja tietoa syntyy koko ajan lisää. Usein tämä tieto on ns. raakadataa,
mikä ei tavalliselle kansalaiselle tai päätöksentekijälle avaudu kovinkaan
helposti ja kansantajuisesti. Tai tietoa on niin paljon, että sen sisäistäminen
ei tunnu kovinkaan helpolta, varsinkin kun aletaan puhumaan esimerkiksi big datan
kaltaisista tietomassoista.Wikipedia: Big data on erittäin suurten, järjestelemättömien, jatkuvasti lisääntyvien tietomassojen keräämistä, säilyttämistä, jakamista, etsimistä, analysointia sekä esittämistä tilastotiedettä ja tietotekniikkaa hyödyntäen.
Tulevien maakuntien tehtäväkenttä tulee olemaan hyvin laaja, ja sitä kautta myös tietotarpeet sen mukaiset. Maakunta syntyy usean eri organisaation yhteenliittymisen kautta, mikä taas mahdollistaa laaja-alaisemman tietomäärän käytettävyyttä. Uutta maakuntaa luotaessa ja tulevia maakunnan prosesseja mietittäessä on tiedolla ja sen käytöllä suuri rooli. Maakunnan toiminta ja tehtävät vaativat alueellisen tilannekuvan selkeää hahmottamista sekä ymmärrystä siitä, mitä maakunnan toimintaympäristössä tapahtuu ja miltä tulevaisuus näyttää eri indikaattoreilla mitattuna.
Yksi tapa käsitellä ja visualisoida suuria tietomassoja on hyödyntää paikkatiedon luomia mahdollisuuksia. Nykyisiin kuntarajoihin sitoutumaton tietoa avaa mahdollisuuksia suunnitella mahdollisia uusia aluejakoja sekä tarkastella asioita uudesta näkökulmasta. Paikkatiedon avulla tapahtuva tiedon visualisointi ja analysointi tekee suurista tietomassoista kansantajuisia sekä helposti ymmärrettäviä kuvia verrattuna isoihin excel-taulukoihin tai luetteloihin.
Esimerkki 1:
Ylitarkastaja Juha Romula Keski-Suomen ELY-keskus |
Kommentit
Lähetä kommentti