Tietoa on – miten se saadaan käyttöön?

Alueiden ominaispiirteitä kuvaamaan ja tilannekuvien luomiseen on nykyään yhä enemmän avoimia tietojärjestelmiä ja -aineistoja. Tilannekuva voi kertoa muun muassa väestössä, rakennetussa ympäristössä tai luonnonympäristössä tapahtuvista ilmiöistä ja muutoksista. Samoin tilannekuva voi paljastaa yrityksiin ja työvoimaan liittyvien indikaattoreiden suhdanteista eri kuntien ja maakuntien välillä.

ELY-keskuksella on roolia tiedon tuottajana yhteistyössä taustaorganisaatioiden (mm. Suomen
ympäristökeskus, Liikennevirasto, Maaseutuvirasto) kanssa kuin myös tiedon käyttäjänä sekä hyödyntäjänä, mutta myös osin sen jakajana.

Tiedon jalostaminen keskiössä
Ongelmaksi onkin syntynyt – ei niinkään tiedon määrä ja olemassa olo – vaan se, kuinka tieto saadaan helposti ja kansantajuisesti käyttöön sekä koottua eri tietolähteistä. Tietoa on nykyään paljon saatavilla vapaaseen käyttöön eri organisaatioiden tietopalveluiden ja rajapintojen kautta. Ja tietoa syntyy koko ajan lisää. Usein tämä tieto on ns. raakadataa, mikä ei tavalliselle kansalaiselle tai päätöksentekijälle avaudu kovinkaan helposti ja kansantajuisesti. Tai tietoa on niin paljon, että sen sisäistäminen ei tunnu kovinkaan helpolta, varsinkin kun aletaan puhumaan esimerkiksi big datan kaltaisista tietomassoista.

Wikipedia: Big data on erittäin suurten, järjestelemättömien, jatkuvasti lisääntyvien tietomassojen keräämistä, säilyttämistä, jakamista, etsimistä, analysointia sekä esittämistä tilastotiedettä ja tietotekniikkaa hyödyntäen.

Useissa organisaatioissa on tehty valmiita informatiivisia tieto- ja karttapalveluita tiedon jakamista ja julkaisemista varten. Hyvänä esimerkkinä tällaisesta voidaan pitää Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tekemiä eri teemoihin liittyviä karttapalveluja (http://www.syke.fi/fi-FI/Avoin_tieto/Karttapalvelut) tai vastaava Liikenneviraston palvelua (http://liikennevirasto.maps.arcgis.com/home/index.html ). Näissä edellä mainituissa palveluissa on paljon sellaista tietoa, minkä kokoamiseen ja keräämiseen ELY-keskuksetkin ovat osallistuneet ja vaikuttaneet.  

Tiedon merkitys ja jalostaminen maakunnissa

Tulevien maakuntien tehtäväkenttä tulee olemaan hyvin laaja, ja sitä kautta myös tietotarpeet sen mukaiset. Maakunta syntyy usean eri organisaation yhteenliittymisen kautta, mikä taas mahdollistaa laaja-alaisemman tietomäärän käytettävyyttä. Uutta maakuntaa luotaessa ja tulevia maakunnan prosesseja mietittäessä on tiedolla ja sen käytöllä suuri rooli. Maakunnan toiminta ja tehtävät vaativat alueellisen tilannekuvan selkeää hahmottamista sekä ymmärrystä siitä, mitä maakunnan toimintaympäristössä tapahtuu ja miltä tulevaisuus näyttää eri indikaattoreilla mitattuna.

Yksi tapa käsitellä ja visualisoida suuria tietomassoja on hyödyntää paikkatiedon luomia mahdollisuuksia. Nykyisiin kuntarajoihin sitoutumaton tietoa avaa mahdollisuuksia suunnitella mahdollisia uusia aluejakoja sekä tarkastella asioita uudesta näkökulmasta. Paikkatiedon avulla tapahtuva tiedon visualisointi ja analysointi tekee suurista tietomassoista kansantajuisia sekä helposti ymmärrettäviä kuvia verrattuna isoihin excel-taulukoihin tai luetteloihin.

Esimerkki 1:

Maatilojen keskittyminen (v. 2016) ilman kuntarajoja

Yksi tapa tehdä tietoa näkyväksi ja helposti ymmärrettävään muotoon on tehdä erilaisia karttapalveluita tai dynaamisia karttalinkkejä, myös tulevassa maakunnassa. Yksinkertaisuudessaan kartta voi olla dynaaminen kartta, jonka voi linkittää tai upottaa verkkosivuille. Esimerkkinä tällaisesta voidaan käyttää vaikka väestön sijoittumista tai väestönmuutoksen tarkastelua tietyn ajankohdan mukaan Keski-Suomen maakunnassa sitoutumatta kuntarajoihin.
Esimerkki 2: http://arcg.is/1uTyHf (väestön sijoittuminen Keski-Suomessa)
Esimerkki 3: http://arcg.is/1qmHS5 (väestönmuutos vv. 2000-2015 Keski-Suomessa)          

Paikkatiedolla on suuri potentiaali
Paikkatiedot avaavat mahdollisuuden myös eri tietojen yhdistelyyn sekä päällekkäiseen tarkasteluun, jolloin syntyy aivan uudenlaisia tietokombinaatioita ja tarkastelutasoja tietoaineistojen kanssa. Oikeastaan mielikuvitus on rajana, mitä kaikkea tietoja ja asioita voidaan yhdistää ja analysoida sekä visualisoida mm. kartoiksi ja graafeiksi.
 
Yllämainitut esimerkit ovat vain "näytekappaleita" siitä miten paikkatiedolla voidaan muokata suuria datamassoja kansantajuisemmaksi tiedoksi. Maakunnilla tulee olemaan merkittävä rooli analysoidun tiedon jakamisessa niin kansalaisille kuin alueen toimijoille ja päätöksentekijöille sekä sen hyödyntämisessä sen omiin prosesseihin. Tiedon, joka on helppotajuista ja missä asiantuntijat antavat "tilannekuvalle" selityksen siitä mitä jokin ilmiö tarkoittaa maakunnan kannalta, voidaan pitää maakunnan toiminnan kannalta oleellisena työkaluna. 



Ylitarkastaja Juha Romula
Keski-Suomen ELY-keskus

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Rauhoitettujen eläinten hallussapito, myynti ja vaihtaminen on kielletty

Uusi tieliikennelaki alkaa näkyä konkreettisesti myös Keski-Suomessa

Mikä juuri sinua innostaa?