Keski-Suomen ELY-keskus

Harjoittelu on olennainen osa varautumista Vesihuollon häiriötilanne – se tapahtuu ennalta arvaamatta. Vaikka ennakointia olisi tehty huolella, arvioitu riskit ja etsitty niille hyviä hallintakeinoja, voi epäonninen häiriötilanne silti tapahtua.  Yksi esimerkki tällaisesta tilanteesta, jota olen useammankin kerran urani aikana ollut todistamassa, on talousveden mikrobiologinen saastuminen. Kun tilanne on niin sanotusti päällä, ei joudeta etsimään toimintaohjeita, kemikaaleja tai sopivia välineitä, vaan näitä tilanteita varten on pitänyt etukäteen varautua. Varautuminen pitää sisällään: Ennakolta opiskelua Ohjeiden laatimista Hankintoja Perehdytystä ja Käytännön harjoittelua Vaikka taustaosaaminen, dokumentaatio, materiaalihankinnat ja perehdytyskin ovat usein kunnossa, ei aina voida paukuttaa henkseleitä suunnitelmallisella ja säännöllisellä harjoittelulla. Harjoittelu on kuitenkin olennainen osa kyvykkyyttä, jolla vesihuoltolaitos kohtaa häiriötilanteen. Kun tilannetta on norm...

  Koronan myötä monet yritykset ovat tehneet digiloikan ja sopeuttaneet toimintaansa uuteen toimintaympäristöön. Niinpä useimmilla yrityksillä onkin jo oma verkkosivu ja -kauppa tuotteiden markkinointia ja myyntiä varten. Digiloikan tuloksena on syntynyt verkkosivujen suunnaton määrä ja kirjo. On valtava määrä pienten ja suurempien yritysten verkkosivuja ja -kauppoja, joissa kukin tuo omat tuotteensa ja palvelunsa näkyviksi ja myyntiin. On siis huipputuotteita omilla verkkosivuilla. Mutta uutena haasteena on, miten kuluttaja löytää juuri sen huikean tuotteen yhdeltä verkkosivulta monien, monien joukosta?   "...uutena haasteena on, miten kuluttaja löytää juuri sen huikean tuotteen yhdeltä verkkosivulta monien, monien joukosta? Syksyllä verkkokauppa-alusta Amazon rantautui naapurimaahan Ruotsiin, ja pälyilee jo muita pohjoismaita, myös Suomea. Euroopassa se on suurin verkkokauppa, Yhdysvalloissa puolet ostoista tehdään Amazonissa. Amazonin valikoimassa pieni tuote hukkuu helpos...

Kestävä kehitys liittyy kaikkeen muttei kuitenkaan toteudu itsestään. Kasvatuksen ja koulutuksen – osaamisen kehittämisen – merkitys kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa on aivan keskeinen. ELY-keskukset, AVIt ja alueelliset ympäristökasvatuksen yhteistyöryhmät ovat viritelleet valtakunnallista yhteistyötä kestävän kehityksen edistämiseksi. Yhteistyö konkretisoitui 5.5.2021 järjestettynä yhteisenä koulutuspäivänä Kestävän tulevaisuuden taidot – kunta oppimisen ytimessä . Tilaisuuteen ilmoittautui n. 250 kasvatusalan ammattilaista: mukana oli käytännön kasvatustyön toteuttajia, hallinnollissa tehtävissä toimivia sekä kestävän kehityksen edistämistyötä tekeviä henkilöitä. Koulutuspäivän aikana nostimme esiin hyviä ja toimivia esimerkkejä siitä, kuinka voisimme itse kukin vaikuttaa kuntastrategioiden kestävän kehityksen kirjauksiin sekä erityisesti siihen, kuinka ne voisivat siirtyä käytännön arkeen varhaiskasvatuksessa, kouluissa ja oppilaitoksissa. Kunnat tulevaisuuden asi...

Korona-aika on saanut ihmiset liikkumaan yhä enemmän luonnossa. Pienellä kävelyretkellä joen rantaan kesken etätyöpäivän voi olla merkittävä vaikutus jaksamisen kannalta. Hiljalleen lipuva vedenpinta tai purossa soliseva vesi saa mielen rentoutumaan. Myös padon yli kuohuna syöksyvä vesi voi olla mahtava näky. Niin, tuon luonnottoman ihmisrakennelman yli syöksyvä vesi… Keski-Suomen virtavesissä on noin 160 erilaista käytössä olevaa patorakennelmaa. Suurin osa muodostaa osittaisen tai totaalisen vaellusesteen. Totaalinen este estää kaikkien vesieliöiden liikkumisen uomassa, ainakin ylävirtaan. Osittaisista vaellusesteistä saattavat vain vahvimmat taimenet onnistua hyppäämään yli. Jos siis näitä vahvoja taimenia meidän vesissämme vielä olisi. Kun taimen syntyy esimerkiksi pienen puron soraikkopohjalla, lähtee se kahden kolmen vuoden jälkeen kohti järveä paremmat ruokapöydät mielessään. Toiset pari vuotta järvellä, ja sen jälkeen alkaa paluu lisääntymisvietin ohjaamana kohti synnyinalueita...

Varmennuksista suosituksia ja hyviä käytäntöjä ESR-hankkeille Keski-Suomen ELY-keskus koordinoi rakennerahastotehtäviä Länsi-Suomen alueella. Osa tätä työtä on hankkeiden paikan päällä varmentaminen. Tarkastelen varmennuksia ja niiden tuloksia Euroopan sosiaalirahaston (ESR) näkökulmasta. Euroopan sosiaali- ja aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeilla on hieman erilainen varmennuspohja, joka vaikuttaa siihen, että hyvät käytännöt ja suositukset ovat helpommin raportoitavissa ESR-hankkeista. Lisäksi suuri osa EAKR-hankkeista varmennettiin ns. hallinnollisina varmennuksia ilman tuensaajan luona käyntiä. Rakennerahastohankkeiden (Euroopan aluekehitys- ja sosiaalirahasto) varmentamisen tavoitteena on varmistaa menojen ja toiminnan tosiasiallisuus. Varmennuksissa käydään läpi mm. hankkeen hankesuunnitelman ja rahoituspäätöksen mukainen toteutus. Paikan päällä varmennukset ovat myös keino hallita hanketoimintaan liittyviä riskejä. Hankkeet valitaan varmennettavaksi otannan perusteella. (Työ-...

Ympäristövaikutusten arvioinnista eväitä hankkeen suunnitteluun Ilmastoystävällistä energiaa! Päästötöntä energiaa! Uusiutuvaa energiaa! Vihreää energiaa? Viimeisen vuoden-kahden aikana Keski-Suomikin on noussut puhurien keskipisteeseen, niinpä tuulivoimala-alueilla on kysyntää meilläkin. Aiempina vuosina Keski-Suomi on kiinnostanut lähinnä pienempiä hanketoimijoita, ja alle 10 voimalan hankkeille on ahkerasti haettu ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain (YVA-laki 252/2017) mukaisia, ns. yksittäistapauspäätöksiä.  Vuonna 2020 edellä mainittuja pieniä hankkeita oli selvästi vähemmän, mutta sen sijaan käynnistyi kolme YVA-lain mukaista menettelyä, joista kaksi hanketta on Keski-Suomen ja valtakunnankin mittakaavassa kohtuullisen suuria, usean kymmenen voimalan hankkeita. Hankkeiden vastustus on kova. YVA-lain tavoitteena on edistää niin tuulivoimahankkeiden kuin muidenkin ympäristövaikutuksiltaan merkittävien hankkeiden ympäristövaikutusten arviointia ja arvioinnin yhten...

Kuluva vuosi on käynnistynyt liikenteen näkökulmasta odottavissa oloissa. Covid-19 -epidemia vaikuttaa liikkumiseen ja kuljettamiseen voimakkaasti. Keski-Suomen pääteillä ajoneuvoliikenteen määrä laski vuonna 2020 liki 10 % edelliseen vuoteen nähden. Muutos mukailee koko maan tilannetta. Elinkeinoelämän tilannetta heijasteleva raskaan liikenteen määrän muutos oli Keski-Suomessa koko maan keskiarvoa suurempi, mikä kuvaa alueemme tieverkon merkitystä koko maan kannalta. Joukkoliikenteen matkustajamäärien jyrkkä lasku, siitä seurannut vuorojen vähentäminen ja joukkoliikenneyritysten talousvaikeudet muodostivat kehän, josta ulospääsy vaatii määrätietoisia toimia. Vielä osin on arvoitus miten epidemia muuttaa liikennettä ja millä aikajänteellä erilaisissa ympäristöissä. Samanaikainen pyrkimys fossiilittomaan liikenteeseen, ilmeinen epidemiasta seuraava talouden elvytystarve ja harvaan asutun maan laajan liikenneverkon jatkuva ylläpidon tarve luovat kysyntää liikennejärjestelmän pitkäjän...