Kestävän tulevaisuuden taidot – kunta oppimisen ytimessä

Kestävä kehitys liittyy kaikkeen muttei kuitenkaan toteudu itsestään. Kasvatuksen ja koulutuksen – osaamisen kehittämisen – merkitys kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa on aivan keskeinen.

ELY-keskukset, AVIt ja alueelliset ympäristökasvatuksen yhteistyöryhmät ovat viritelleet valtakunnallista yhteistyötä kestävän kehityksen edistämiseksi. Yhteistyö konkretisoitui 5.5.2021 järjestettynä yhteisenä koulutuspäivänä Kestävän tulevaisuuden taidot – kunta oppimisen ytimessä. Tilaisuuteen ilmoittautui n. 250 kasvatusalan ammattilaista: mukana oli käytännön kasvatustyön toteuttajia, hallinnollissa tehtävissä toimivia sekä kestävän kehityksen edistämistyötä tekeviä henkilöitä. Koulutuspäivän aikana nostimme esiin hyviä ja toimivia esimerkkejä siitä, kuinka voisimme itse kukin vaikuttaa kuntastrategioiden kestävän kehityksen kirjauksiin sekä erityisesti siihen, kuinka ne voisivat siirtyä käytännön arkeen varhaiskasvatuksessa, kouluissa ja oppilaitoksissa.

Kunnat tulevaisuuden asialla

Päivän avasi dosentti, apulaisprofessori Arto O. Salonen. Salonen on ollut keskeinen henkilö siinä, että ymmärryksemme ekososiaalisen sivistyksen käsitteestä on kirkastunut. Tilaisuudessa Salonen kertoi kuulijoille, kuinka kestävä tulevaisuus tehdään todeksi. Salonen nosti esiin kuusi teesiä:

1. Älä allekirjoita ajopuuteoriaa

2. Pidä katse ratkaisuissa

3. Huomaa murroksen merkit

4. Kiinnity, liity, kuulu

5. Luo olosuhteet yhteiskuntaa uudistavalle oppimiselle ja

6. Vahvista sitä hyvää, joka jo toteutuu.

Salosen puheenvuorosta välittyi tulevaisuuden usko suurista haasteista huolimatta. Lisäksi puheesta kävi ilmi se, että jokaisella on ratkaisun avaimet tulevaisuuden osalta - voimme aidosti edistää kestävän tulevaisuuden rakentamista. Meidän pitää rakentaa lapsillemme ja nuorillemme olosuhteet tehdä tulevaisuuden tekoja ja tuoda esille vielä vahvemmin sitä kaikkea hyvää, jota jo tehdään ja jokaisessa on. Hyvän vahvistaminen on keino rakentaa hyvää tulevaisuutta.

Yhdessä tehty on kestävää, kuten esimerkit Iin kunnan kestävää kehitystä edistäneistä toimenpiteistä kertovat. Tavoittelemalla kestävää tulevaisuutta voi pienikin kunta nousta maailmanlaajuisesti tunnetuksi. Toimitusjohtaja Leena Vuotovesi painotti Iin kunnan ajattelutapaa: kestävää kehitystä edistäviä tekoja ei ole mahdollisuutta jättää tekemättä. Kuten Iissä, yhteiset tavoitteet on asetettava riittävän korkealle ja niitä kohti mentäessä on tehtävä oikeita asioita. Tilanteita ja haasteita täytyy joskus osata katsoa uudesta näkökulmasta ja kokeilla jotain aivan uutta.

Vesa Raasumaa ja Laura Jouhkimo kertoivat LUT-yliopiston ja Lappeenrannan kaupungin laajasta ja systemaattisesta tiedekasvatuksen Uniori-mallista, joka mahdollistaa jokaisen lapsen ja nuoren osallisuuden kestävän tulevaisuuden opintokokonaisuuksiin. Toiminta ei ole kiinni siitä, miten innostunut opettaja sattuu olemaan asian suhteen. Kaikille oppilaille taataan toimintamallissa mahdollisuus päästä osalliseksi erittäin laajoihin ja syvällisiin tiedekasvatuksen kokonaisuuksiin koulupolkunsa aikana. Muutaman vuoden päästä Lappeenrannassa on todella iso joukko tämän mallin käyneitä kestävän tulevaisuuden rakentajia. Toiminnan taustalla ovat kaupungin ja yliopiston strategiset linjaukset ja vahva tuki sekä kasvatushenkilöstön sitouttaminen toimintaan.

Filosofian tohtori, toiminnanjohtaja Niina Mykrältä saimme aivan uutta tutkittua tietoa liittyen koulujen toimintaan. Mykrä kertoi juuri julkaistun väitöstutkimuksensa pohjalta, kuinka ekologisen kestävyyden edistämisessä tärkeää on antaa asialle aikaa ja näkyvyyttä kaikissa koulun prosesseissa, kehittää käytäntöjä yhdessä koko kouluyhteisön kesken sekä siirtyä pienistä ekologisista valinnoista kohti kokonaisuuksia ja koko yhteisön muutosta. Ohjaavien dokumenttien jääminen abstraktille tasolle on harmittavan yleistä. Meidän tulisikin jokaisen varmistaa se, että suunnitelmat ja ohjelmat aidosti konkretisoituisivat yhteisesti sovituiksi ja toteutetuiksi teoiksi.

Tilaisuudessa oli esillä kuitenkin onnistuneita esimerkkejä siitä, kuinka ohjaavat dokumentit on saatu eläväksi. Siitä esimerkkinä kuulimme Hyvinkään kaupungin Hyvis-toiminnasta varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa. Kestävän kehityksen toiminta on organisoitu eri toimialoilla kaupungin ympäristöohjelmaan pohjautuen. Esityksestä ilmeni selkeä strateginen ohjaus ja johdon tuki toiminnalle. Toiminnalle on tehty selkeät rakenteet, jotka velvoittavat ja sitouttavat kaikkia. Erityisopettaja Susanna Jussila ja palveluohjauksen koordinaattori Marjukka Laakso kertoivat meille esimerkin, kuinka kestävän kehityksen edistämisen tavoitteet on kytketty osaksi jokaisen lapsen varhaiskasvatuksen suunnitelmaa ja kuinka ohjelma etenee systemaattisesti lapsen ja nuoren koulupolun aikana.

Päivän lopuksi kuultu Oulun Suomalaisen yhteiskoulun lukion keke-toiminta loi uskoa nuorten taitoon, haluun ja osaamiseen viedä kestävää kehitystä aivan uudelle tasolle. Nuorten mallissa on lähdetty etsimään ratkaisuja ja toimimaan vahvasti niiden suuntaan. Nuorten äänen kuuleminen ja nuorten ottaminen keskeiseksi jäseneksi tulevaisuuden suuntaviivojen linjaamisessa ja tulevaisuuden tekemisessä on tärkeää. Tätä emme saa unohtaa. Nuoret ovat toiminnallaan luoneet näitä Arto O. Salosen aiemmin peräänkuuluttamia ratkaisuja. Nuoret korostivat esityksessään yhteistyön merkitystä. Oulun toiminnasta tilaisuudessa kertoivat Jussi Tomberg, Saaga Bruun ja Kanerva Murtovaara.

Kuva: Koulutuksen osallistujien näkemys kestävän tulevaisuuden avaimista.

Kestävä kehitys osaksi nuorten arkea

Oli ilahduttavaa, että useissa päivän aikana kuulluissa kuntien esimerkeissä korostuivat myös kuntastrategian kirjaukset, jotka kannustavat ja ohjaavat toimintaa. Totesimmekin lopuksi yhdessä, että kuntavaalien jälkeen tämä asia on erittäin ajankohtainen. Kun uudet valtuutetut yhdessä virkamiesten ja kuntalaisten kanssa työstävät kuntastrategioita seuraavaksi vaalikaudeksi, tulisi huolehtia siitä, että kuntastrategioiden kestävän kehityksen kirjaukset muotoillaan konkreettisiksi ja systemaattisiksi toiminnoiksi jokaiseen varhaiskasvatuspaikkaan, kouluun, toisen asteen oppilaitokseen sekä nuorisotyön toimintaan. On varmistettava, että jokainen lapsi ja nuori pääsee osalliseksi ja saa kestävän kehityksen edistämiseen tarvittavat tiedot ja taidot.

Strategisten linjausten ja tavoitteiden siirtymisen koulun arkeen tulisi tapahtua siten, että asia ei jää vain yhden tai muutaman innokkaan opettajan varaan. Johdon tuki on tärkeä, systemaattisuus auttaa toiminnan suunnittelua ja varmistaa toteutumisen. Systemaattisuutta toiminnalle luodaan myös sillä, että kaikki ohjaus- ja kasvatustyössä olevat yhdessä suunnittelevat toimintaa ja yhteisesti sovitut tavoitteet ja toimintamallit kirjataan paikallisiin varhaiskasvatus- ja opetussuunnitelmiin.

Koulutuksen osallistujat kävivät aktiivista keskustelua esitysten aikana. Osallistujat nostivat yhteistyön merkityksen kestävän tulevaisuuden tärkeimmäksi avaintekijäksi. Osallistujat peräänkuuluttivat myös, että jatkossa tarvitaan myös ammatillisen koulutuksen sekä nuorisotoimen hyviä kestävän kehityksen esimerkkejä esille. Totesimme yhdessä, että webinaarissamme esillä olleet kestävän kehityksen helmet on hiottu ajan kanssa. Vaikka kunnassa oltaisiin vasta hiekanjyvän äärellä, kannattaa kestävän kehityksen kasvatuksen työ aloittaa. Yksin ei tarvitse ponnistella: kaikenkokoisille kunnille löytyy vertaisapua vaikkapa ympäristökasvatuksen yhteistyöryhmien verkostojen kautta, ja myös me AVIen ja ELY-keskusten väki olemme valmiina auttamaan eteenpäin.

 

Kirjoittajat:

Johtaja Anu Liljeström, Itä-Suomen aluehallintovirasto, opetus- ja kulttuuritoimi -vastuualue

Ympäristökasvatusasiantuntija Tanja Tuulinen, Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ympäristökeskus, ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue