Yhteistä lyhyen aikavälin ennakointia Keski-Suomessa

Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) julkaisi valtakunnallisen Työvoimabarometrin raportin 29.11.2023 alueellisten tietojen pohjalta.

Uusi Työvoimabarometri korvaa syksystä 2023 alkaen aiemmin TE-toimistojen toteuttaman Ammattibarometrin lyhyen aikavälin ennakoinnissa. Siinä tarkastellaan työpaikkojen määrän ja työttömyyden kehittymistä sekä osaamistarpeita. Työvoimabarometrin prosessia hallinnoi TEM, ja sen alueellisia toteuttajia ovat ELY-keskukset. Tavoitteena on sitouttaa alueiden sidosryhmät ja yritykset entistäkin vahvemmin mukaan lyhyen aikavälin ennakointiin.

Toteutimme Keski-Suomessa syksyllä 2023 kolme Työvoimabarometritilaisuutta:

• Alueellinen ennakointi yhdessä Alueelliset kehitysnäkymät -prosessin kanssa (3.10.2023)
• Sosiaali-, terveys- ja hyvinvointi -toimiala, joka oli valittu tarkemman tarkastelun kohteeksi (6.10.2023)
• Teknologiateollisuus ja palvelut -toimiala, joka oli valittu tarkemman tarkastelun kohteeksi (10.10.2023)

Saimme kiitettävästi prosessiin mukaan alueen sidosryhmien edustajia ja heiltä paljon hyviä huomioita ja materiaalia. Alueellisten tilaisuuksien nostot ja keskustelut raportoitiin Työvoimabarometriin. Lisäksi hyödynnettiin Alueellisten kehitysnäkymien kokoamisessa tuotettua tietoa, Keski-Suomen liiton keväällä 2023 kokoamaa alueellista osaamistarvekyselyä, joka toteutettiin osana Opetushallituksen (OPH) ja Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen (JOTPA) kanssa tehtävää ennakointiyhteistyötä.

Kaikki alueellinen aineistomme ei mahtunut varsinaiseen Työvoimabarometri-raporttiin, ja siksi tässä tarkempia huomioita ja nostoja syksyn sidosryhmäkeskusteluista.

Olemme varovaisen toiveikkaita

Talouden suunta taantumaan näkyy Keski-Suomessa jo lomautusten määrän nousuna. Jos suunta ei muutu, työttömyyden ennustetaan lähtevän kasvuun. Työvoiman osaamisesta ja saatavuudesta on kuitenkin huolehdittava, vaikka taloustilanne kääntyisikin huonompaan.

Keski-Suomen Työvoimabarometrissa olimme varovaisen toiveikkaita, että taloustilanne kuitenkin lähtisi vuoden aikana taas nousuun. Myös Yrittäjien pk-barometrin ja Kauppakamarin yrityskyselyn mukaan keskisuomalaisten pk-yritysten yleinen suhdannenäkymä on vielä varovaisen positiivinen. Yrityksistä reilusti yli puolet kuvaili toimialansa tunnelmia normaaliksi, optimistiseksi tai erittäin optimistiseksi. Keskisuomalaisten yritysten toimintaa rajoittaa tällä hetkellä eniten riittämätön kysyntä, raaka-aineiden ja komponenttien hinnannousu sekä pula ammattitaitoisesta työvoimasta.

Totesimme aluekeskusteluissa muun muassa, että isoista yrityksistä täytyy pitää huolta, jotta ne pysyvät Keski-Suomen vahvuuksina. Uusia menestyviä yrityksiä ei synny hetkessä. TKI-panostus on Keski-Suomessa alhainen. Yhteistyöhön tulee panostaa entistä vahvemmin. Ilahduttavaa on, että myös pk-yrityksissä on TKI-toimintaa koko ajan.

Kuntien ja hyvinvointialueen taloustilanne haastaa Keski-Suomen

Keski-Suomessa on työttömyyttä jo valmiiksi enemmän kuin useimmilla muilla alueilla, ja sen lisäksi heikentynyt suhdannetilanne heijastuu jo osaan toimialoja. Keski-Suomessa on myös korkea rakenteellinen työttömyys.

Ihmiset näyttävät työllistyvän keskuskaupunkialueelle. Mitä kauemmas Jyväskylästä mennään, sitä enemmän työvoimapula konkretisoituu. Peruspalvelut ja erilaiset viihtymiseen liittyvät palvelut ovat tärkeitä

myös pienillä paikkakunnilla elinkeinoelämän sekä alueen vetovoiman ja pitovoiman kannalta. Kuntien ja hyvinvointialueen taloustilanne siis haastaa koko Keski-Suomen maakunnan.

Työmarkkinoiden rakenteelliset muutokset näkyvät jo nyt

Työmarkkinoiden meneillään olevia rakenteellisia muutoksia ovat vaikkapa nuorten suhde työhön, esimerkiksi työolojen merkityksen korostuminen, eläköitymisen vaikutukset, työn aika- ja paikkariippumattomuus sekä digitalisaatio. Keski-Suomessa huolestuttaa se, että täällä on muuta maata enemmän erilaisia työkykyisyysongelmia. Jotta työvoimaa saadaan ja osaaminen on ajantasaista, tarvitaan erilaisia ja joustavia työn tekemisen tapoja.

Työperäistä maahanmuuttoa tarvitaan, ja maahanmuuttajien osaamista tulisi hyödyntää. Ongelmana on, että maahanmuuttajat suuntaavat kuitenkin työn perässä esimerkiksi pääkaupunkiseudulle.

Toimialojen näkymiä Keski-Suomessa

Alueellisissa tilaisuuksissa keskusteltiin yleisellä tasolla kehitysnäkymistä erityisesti työllisyyden ja osaamisen näkökulmasta. Fokus oli valituissa toimialoissa. Muita toimialoja koskevat huomiot on tehty tilaisuuksien nostoista ja Keski-Suomen liiton osaamistarvekyselyn vastauksista.

Sosiaali-, terveys- ja hyvinvointi -toimialan nostoja:

• Avoimien työpaikkojen määrä on laskenut jonkin verran syksystä 2022. Työttömien määrä on pysynyt melko samana.
• Alueen suurimmalla työnantajalla Keski-Suomen hyvinvointialueella on säästöpaineita.
• Kuluttajien heikentynyt taloustilanne saattaa vähentää hyvinvointipalveluiden käyttöä ja lisätä alan työttömyyttä.
• Alalla on työvoimapula, erityisesti kauempana Jyväskylästä.
• Ala tarvitsee työvoimaa moniin ammatteihin eläköitymisen ja alan vaihtojen takia.
• Alan koulutuksia keskeytetään ikävän paljon.
• Ulkomaista työvoimaa tarvitaan.
• Ongelmien juurisyitä ovat alan matala palkkaustaso, rajalliset ammatilliset kehittymismahdollisuudet ja työn kuormittavuus.
• Keski-Suomessa on mahdollista hankkia eri koulutusasteiden alan koulutusta: Gradia tarjoaa toisen asteen ammatillista koulutusta, Jamk ammattikorkeakoulutason koulutusta, ja Jyväskylän yliopisto yliopistotason koulutusta.
• Kehittämis- ja tutkimustyötä yritysten kanssa tekevät muun muassa Keski-Suomen hyvinvoinnin osaamiskeskittymä KEHO sekä Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU.
• Keski-Suomessa priorisoimme seuraavia alan osaamistarvemuutoksia: 1 tekoäly ja teknologia 2 alan kyberturvallisuusosaaminen 3 asiakaskohtaamiset ja asiakkaan kokonaistilanteen hallinnan osaaminen sekä hoidon vaikuttavuus.

Teknologiateollisuus ja palvelut -toimialan nostoja:

• Avoimien työpaikkojen ja lomautusten määrä on laskenut, mutta työttömien määrä ei.
• Ääneseudun suurin toimiala on teknologiateollisuus ja palvelut ja siinä suurimpana sektorina kone- ja metalliteollisuus. Ääneseudun näkymät ovat positiiviset.
• Toimialalla on työvoiman ylitarjontaa, mutta myös kohtaanto-ongelmaa.
• Ala on vetovoimainen, koulutusta on tarjolla, ja osaajille on kysyntää.
• Haasteena on ulkomaisen työvoiman saatavuus.
• Natoon liittyminen ja Suomen geopoliittinen asema lisäsivät puolustustarvikkeiden kysyntää ja vahvistivat alan yrityksiä.
• Tuuli- ja aurinkovoimaan sekä huoltoon liittyvä osaamiskeskittymä Äänekoskella tarvitsee työvoimaa.
• Toimialalla on tehty investointeja, ja niitä on suunnitteilla lisääkin.
• Keski-Suomen on tarjottava kehittymismahdollisuuksia, jotta yritykset pysyvät maakunnassa.
• Energia- ja materiaalitehokkuudessa on TKI-innovaatiohankkeita.
• Tuotekehityksen lisäksi tarvitaan robotiikan osaamista suorittavassa työssä.
• Keski-Suomessa priorisoimme seuraavia alan osaamistarvemuutoksia: 1 toimialan läpileikkaava digitalisaatio-osaaminen 2 tekoälyosaaminen 3 kansainvälistyminen ja työyhteisöjen monikulttuurisuus.

Muiden toimialojen nostoja

Rakennettu ympäristö -toimialalla talouden taantuma näkyy ensimmäisenä. Laskusuhdanne heijastuu jo asuntorakentamiseen, mutta teollisuuden rakentaminen on jatkunut edelleen. Rakennusalan lomautuksilla on heijastusvaikutuksensa esimerkiksi metallialan ja logistiikan yrityksiin. Kuntatalouden heikko tila on saanut julkiset toimijat lykkäämään investointeja. Toisaalta panostukset tieinfraan sekä tuuli- ja aurinkovoimaloiden rakentamiseen sekä teollisuuden investoinnit ja korjausrakentaminen tuovat positiivista vastapainoa myös Keski-Suomessa.

Luonnonvarat, elintarviketuotanto ja ympäristö -toimialalla maatalouden kannattavuus Keski-Suomessa todennäköisesti heikkenee. Erityisesti nuorten saaminen alalle olisi tärkeää jo huoltovarmuudenkin takia. Bio- ja kiertotalous ovat edelleen Keski-Suomen vahvuuksia. Uhkana kuitenkin on, että jäämme uudistuvassa energiassa muista alueista jälkeen. Keski-Suomen kasvunmahdollisuuksia ja uusia tulevaisuuden avauksia ovat esim. sähköä kuljettava sellukuitu. Kestävän kehityksen ja ekologisen murroksen tuomat uudet haasteet esimerkiksi elintarviketuotannossa ovat kasvava mahdollisuus myös Keski-Suomessa.

Prosessiteollisuus ja tuotanto -toimialalla pakkausmateriaalien heikko kysyntä on aiheuttanut poikkeuksellisen paljon lomautuksia. Äänekoskella on uskoa parempaan: uusia osaajia aletaan kouluttaa oppisopimuksella.

Majoitus-, ravitsemus- ja matkailu -toimialalla metsä ja järvet ovat Keski-Suomen vahvuuksia. Ala tekee hyvää vastuullisuustyötä esimerkiksi matkailussa. Jyvässeudulla on runsaasti tapahtumia läpi vuoden, ja ne ovat tärkeitä alueen vetovoiman kannalta, mutta työvoiman saannin haasteet näkyvät tälläkin alalla.

Liiketoiminta ja hallinto -toimialalla palvelualan odotukset ovat Keski-Suomessa edelleen paremmat kuin rakennusalalla.

Uutta osaamista ja yhteistyötä tarvitaan!

Tarvitsemme Keski-Suomessa jatkuvaa ja systemaattista eri aikavälien ennakointia, kaikkia toimialoja ja ammatteja koskevaa uutta osaamista ja yleisiä työelämätaitoja, esimerkiksi digiosaaminen, asiakaslähtöisyys, liiketoimintaosaaminen, oppimiskykyisyys, luovuus. Näitä tarvitaan erityisesti erilaisissa asiantuntija- ja korkeakoulutuksen edellyttävissä tehtävissä. Yritysten innovaatiotoiminnassa eniten kehitettävää on yhteistyö- ja verkosto-osaamisessa, liiketoimintaosaamisessa ja uusissa liiketoimintamalleissa, digitalisaatiossa ja datan hyödyntämisessä sekä luovan työn osaamisessa.

Osaavat ihmiset ovat Keski-Suomen vahvuus. Opiskelijapotentiaali alueemme yritysten kehittäjinä, jatkajina ja työntekijöinä tulee hyödyntää. Akateemisesti koulutetut tarvitsevat työelämän tarpeista nousevia työllistymismahdollisuuksia, opiskelijat puolestaan entistäkin vahvempaa yrittäjyyspainotteista koulutusta. Työnantajien tulisi nähdä opiskelijoiden työharjoittelujaksot investointina tulevaisuuteen. Kansainvälisten opiskelijoiden potentiaali tuoda uusia ja erilaisia näkemyksiä tulisi nähdä. He voisivat auttaa esimerkiksi keskisuomalaisten yritysten vientiponnisteluissa. Eri keskisuomalaiset toimijat tekevät hyvää yhteistyötä, mutta haasteenamme on kehittämistyön konkretisoituminen tuloksiksi.

Lämpimät kiitokset kaikille syksyn Työvoimabarometrin osallistujille ja sidosryhmille yhteistyöstä! Ensimmäisen Työvoimabarometri-prosessin aikana muotoilimme Keski-Suomelle toiveikkaan ”Nykäs-vision”: ”Keski-Suomessa asuu maailman onnellisimman maan hyvinvoivimmat ja osaavimmat asukkaat –hypätään pitkälle!”

Keski-Suomen ELY-keskus toteutti prosessin yhteistyössä Keski-Suomen TE-toimiston kanssa.

Kirjoittajat:

Marianna Raivio, erityisasiantuntija, Keski-Suomen ELY-keskus
Päivi Hamarus, johtava asiantuntija, Keski-Suomen ELY-keskus
Valtteri Nivala, ennakoinnin asiantuntija, Keski-Suomen TE-toimisto

Lisätietoa:

Työvoimabarometri (tyovoimabarometri.fi)
Työvoimabarometri - Työ- ja elinkeinoministeriön verkkopalvelu (tem.fi)