Keski-Suomen ELY-keskus

Ajankohtaisia tarinoita Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen toiminnasta

torstai 27. joulukuuta 2018

Pitkin poikin perinnemaisemia

Inventoinneilla kerättiin tietoa perinteisen maatalouden luontotyyppien tilasta

Keski-Suomen ELY-keskuksen alueella jatkettiin perinnemaisemien inventointityötä kesällä 2018. Kesän aikana ehdittiin inventoimaan 52 kohdetta, joista osa oli jo pitkään hoitosopimusten piirissä olleita, osa vasta hiljattain kunnostettuja ja osan nykytilanteesta ei ollut mitään tietoa. Lisäksi käytiin myös muutamalla uusympäristökohteella.
"Keski-Suomesta tuntuu löytyvän vielä paljon innokkuutta ja halua perinnemaisemien ylläpitoon sekä kunnostamiseen." 
Poikkeuksellisen kuiva kesä toi mukanaan toisaalta runsaasti paahteisia maastopäiviä, mutta osaltaan myös haastetta sekä inventointeihin että alueiden hoitoon kasvillisuuden kuivumisen ja kulumisherkkyyden kautta. Nurmirehun riittävyydestä keskusteltiin paljon ja osaltaan ns. heikompituottoiset perinnebiotoopit tarjosivat mainion lisän karjan laidunalueisiin.

Keski-Suomesta tuntuu löytyvän vielä paljon innokkuutta ja halua perinnemaisemien ylläpitoon sekä kunnostamiseen. Aina tarjolla oleva tieto, saatavissa olevat tukijärjestelmät ja maanomistajat eivät kuitenkaan kohtaa. Näin ollen osa inventoiduista kohteista olikin pitkään hoidettuja alueita, joilla ei kuitenkaan ollut voimassa olevia maatalouden ympäristösopimuksia. Maanomistajat tuntuivatkin kaipaavan tietoa hoidon tukimahdollisuuksista ja hoitovaihtoehdoista.

Laiduntajia työssään
Perinnemaisemien arvot säilyvät hoidolla

Perinnemaisemien ylläpito vaatii työtä alueiden säilyttämiseksi, ja näiden uhanalaisten luontotyyppien säilyminen vaatii hoidon jatkumista säilyäkseen. Perinnemaisemien säilyttämisen tärkeyden ovat havainneet myös tutkijat. Kaisa Raatikainen ym. (2018) havaitsivat tutkimuksessaan, että perinnebiotooppien lajistoon vaikuttaa paitsi hoitotilanne, myös alueiden yleisyys jopa 60-vuoden takaa. Näin ollen nykyinen tilanne alueiden hoidossa vaikuttaa vielä pitkään tämän jälkeenkin.

Perinnebiotooppien ylläpito ja säilyttäminen vaalivat monenlaisia arvoja. Niityt, hakamaat, kaski- ja metsälaitumet lisäävät hoidettuina mm. alueiden maisemallisia arvoja. Usein perinnemaisemiin liittyy myös kulttuurihistoriallisia arvoja, joista merkkeinä alueilla voi olla esim. vanhoja asumusten pohjia, kiviaitoja ja kaskiraunioita. Lisäksi arvoa voidaan nähdä myös eläinten hyvinvoinnin lisäämisen kautta, sillä alueet tarjoavat mahdollisuuden monipuoliseen ravintoon ja liikkumiseen.

Tärkeänä on syytä nähdä myös biologiset ja suojelulliset arvot, sillä perinnebiotoopit ovat elinympäristöinä vähentyneet merkittävästi kuten juuri julkaistussa Luontotyyppien viimeisimmässä uhanalaisuusarvioinnissa todettiin. Tilanne on huolestuttava, eikä meillä olisi varaa menettää enää yhtään tällaista elinympäristöä. Nykyisten perinnemaisemien hoitajien työtä tulisikin kunnioittaa ja tukea yhteiskunnan taholta eri tavoin.

Perinnebiotoopin ja -maiseman määritelmä
Ukkosta odottelemassa Joutsan Kotimäen niityllä

Perinnebiotooppi on elinympäristö, joka on syntynyt pitkän ajan kuluessa perinteisen maatalouden toimesta. Tällaisia kulttuurivaikutteisia luontotyyppejä ovat mm. usein asutuksen lähellä olevat harvapuustoiset hakamaat, avoimet niityt ja karjan laiduntamat metsälaitumet. Alueille on kehittynyt pitkän hoidon tuloksena erityislaatuiset ominaispiirteet ja lajisto.

Perinnemaisema on perinnebiotooppi ja siihen liittyvä rakennettu ympäristö, johon kuuluvat perinteisen maatalouden synnyttämät rakennukset ja rakennelmat.

Entäpä tulevaisuudessa?

Suurimpana riskinä perinnebiotooppien säilymiselle on hoidon loppuminen joko tilanpidon loputtua tai keskityttyä suurempiin yksiköihin. Toisaalta alueita kannattaisi nimenomaan säilyttää ja ottaa uudelleenkin hoidettavaksi.

Arvostus lähellä tuotetulle, vapaasti liikkumaan päässeelle lihalle ja maidolle on kasvanut. Eläinten laiduntaminen perinteisillä laitumilla ylläpitää maisemaa ja niiden monipuolista lajistoa, samalla kun tuotetaan ilmastoystävällisempää ruokaa. Joillakin tiloilla on myös ymmärretty maatilojen kasvatuksellinen, kuntouttava ja virkistyksellinen arvo. Toiminta voi olla kannattavuutta parantavaa ja erilaisia palveluja tarjoavia maatiloja löytyy jo useampia Keski-Suomenkin alueelta. Ehkäpä jatkossa voimme useammin hyödyntää vierailumahdollisuutta tilojen lähimyyntipäivillä, tarjolla olevia majoitusmahdollisuuksia, perinnetalkoita ja erilaisia harrasteleirejä?

Kesämuistoissa haaveillen,
Suunnittelija
Marjaana Hassani
Keski-Suomen ELY-keskus
















maanantai 17. joulukuuta 2018

Yritysrahoituksella eväitä kasvuun ja kestävään hyvinvointiin


Teknologiateollisuus ry:n aineiston (10/2018) mukaan T&K- investoinnit ovat olleet koko toimiala huomioiden laskussa vuodesta 2008 lähtien. Vaikka kiinteät investoinnit ovat olleet kasvussa, tarvitaan panostuksia myös T&K- toimintaan, jolla voidaan kehittää ja uudistaa tuotantoa. Uudet tuotannon ratkaisut, mm. robotit, tekoäly ja erilaiset IoT- ratkaisut sekä energia- ja resurssitehokkuus parantavat yritysten tulevaisuuden kilpailukykyä. 



"ELY-keskus voi tukea yritysten kasvua ja uudistumista silloin, kun yritys on käynnistämässä haasteellisia kehittämishankkeita."



Lähtökohtaisesti yritystoiminnan pitäisi tuottaa tulosta niin että yritys pystyy tekemään tavanomaiset kone- ja laitehankinnat tulorahoituksen turvin. Isot investoinnit ja siirtyminen uuteen teknologiaan tai uuden tuotteen / palvelun kehittämisprosessin käynnistäminen tai kansainvälistyminen vaativat yritykseltä uskallusta ja riskinottoa. Kehitystyön tulokset realisoituvat useimmiten kassavirraksi vasta pidemmällä aikavälillä.


Uudet innovaatiot parantavat pitkän aikavälin kilpailukykyä


Suomi toteuttaa Euroopan unionin jäsenenä "Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020" -rakennerahasto-ohjelmaa. Ohjelman toteutuksen keskiössä on pk-yritysten kilpailukyvyn, kansainvälistymisen ja innovaatiotoiminnan edistäminen sekä vähähiiliseen talouteen liittyvien uusien tuotteiden ja palveluiden kehittäminen. EAKR- ohjelman rahoituksesta vähähiiliseen talouteen kohdistuvan osuuden tulee ohjelmakauden aikana olla vähintään 25 %.

Rahoituksen painopiste on Länsi-Suomessa ollut eri tyyppisissä kehittämishankkeissa kuten kansainvälistymisessä ja tuotteiden ja palveluiden kehittämisessä.




Yrityksen halu uudistua ratkaisee onnistumisen

ELY-keskus voi tukea yritysten kasvua ja uudistumista silloin, kun yritys on käynnistämässä haasteellisia kehittämishankkeita. Kaikki perustuu tietysti aina yritysten omaan haluun uudistua, kasvaa ja kehittää uusia tuotteita ja palveluita markkinoille ja sitä kautta luoda uusia työpaikkoja. Kehitystyö vaatii yritykseltä aina myös merkittäviä omia ponnistuksia. Tarvitaan rahaa sekä aineellisia ja aineettomia resursseja että osaamista. Ilman panostuksia kehitystyöhön yrityksen kilpailukyky pikkuhiljaa vääjäämättä rapautuu, koska tekninen kehitys menee koko ajan kovaa vauhtia eteenpäin.

Tällaisessa tilanteessa pk- yrityksen kannattaa tulla keskustelemaan ELY- keskuksen kehittämisrahoituksen mahdollisuuksista olla mukana jakamassa riskiä. Rahoituksen lisäksi yritys saa käyttöönsä myös muut Team Finland- toimijaverkoston kontaktit, joista on apua esimerkiksi kansainvälistymisessä. Omia mahdollisuuksia voi kartoittaa aluksi myös vaikkapa kehittämispalveluiden avulla, joilla voidaan hakea potentiaalisimmat kehityssuunnat yrityksen kehittymiselle ja kasvulle.




Liiketoimintaympäristön muutokset tarjoavat aina avautuvia mahdollisuuksia jollekin uuden liiketoiminnan luomiselle ja yrittäjyydelle samalla kun vanhaa poistuu. Resursseja ja energiaa pitäisi kaikissa toiminnoissa säästää etenkin ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, ja tilaa markkinoilla on varmasti uusille innovaatioille. Pk-yritysten panostukset vähähiilisyyteen kytkeytyvän uuden liiketoiminnan kehittämiseen ovat kasvaneet merkittävästi Länsi-Suomessa viime vuosina.





Lisätietoa rahoituksesta sekä alueelliset rahoitusasiantuntijoiden yhteystiedot löydät Länsi-Suomen yritysrahoitusstrategiasta.


Rahoituspäällikkö
Jaakko Ryymin
Keski-Suomen ELY-keskus


tiistai 4. joulukuuta 2018

Pyöräilyn ja kävelyn edistäminen on parasta ilmasto- ja terveystyötä


Keski-Suomen ELY-keskus, Keski-Suomen liitto ja Jyväskylän kaupunki tekevät monisyistä yhteistyötä

Lihasvoimaisen liikkuminen edistäminen on järkevää niin ilmastonmuutoksen torjunnan kuin väestön terveyden ja hyvinvoinnin vuoksi. Kävelyn ja pyöräilyn merkittävä lisääminen edellyttää toimenpiteitä yhteiskunnan eri osa-alueilla ja isoja muutoksia koko liikennesektorilla.

Koska liikenne ja liikkuminen liittyvät kaikkeen yhteiskunnalliseen toimintaan, muutokset vaativat pitkäjänteistä yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen on paljon muutakin kuin pelkkää infran rakentamista. Tarvitaan muun muassa liikkumisen ohjausta ja taloudellisia ohjauskeinoja.

Tekemisen taustalla vaikuttaa niin valtakunnallinen, maakunnallinen kuin Jyväskylän pyöräilyn edistämisohjelma. Valtakunnalliseen edistämisohjelmaan liittyy investointiohjelma, jonka rahoitusta parhaillaan kohdennetaan.

Tässä kirjoituksessa tarkastellaan sitä, mitä kaikkea Keski-Suomessa tehdään kävelyn ja pyöräilyn edistämiseksi.




Uudistettu liikennemalli jalankulun, pyöräilyn ja joukkoliikenteen suunnittelun apuna

Keski-Suomen ELY-keskuksella, Keski-Suomen liitolla ja Jyväskylän kaupungilla on käytössä liikennemalli, jota voidaan käyttää apuna maankäyttö- ja liikennehankkeiden liikenteellisiä vaikutuksia arvioitaessa. Tänä vuonna mallia laajennettiin siten, että sillä voidaan tutkia liikenteen ilmiöitä koko Keski-Suomen alueella.

– Malli on hyödynnettävissä kaikkien Keski-Suomen kuntien maankäytön ja infran suunnittelussa, suunnittelupäällikkö Hanna Kunttu Keski-Suomen liitosta toteaa.

Uutena sisältönä malliin rakennettiin myös kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen matkojen mallinnus. Vastaavaa on käytetty pyöräilyn suunnittelussa muun muassa Hollannissa. Mallia voidaan käyttää apuna arvioitaessa esimerkiksi miten uusi joukkoliikenneyhteys ja pyörätie muuttavat vaikutusalueen asukkaiden kulkutapavalintoja ja miten uusi yhteys vaikuttaa ajoneuvoliikenteen määrään läheisillä teillä. Mallia ylläpitää Strafica Oy.


Laskentapisteet mittaavat liikennettä

Pyöräilymatkojen määrän kehitystä voidaan seurata erillisillä liikkumistutkimuksilla sekä laskureilla, joiden määrää on lisätty Jyväskylän kaupungin vilkkaimmilla pyöräilyväylillä. Myös ELY-keskuksella on oma laskentapiste Laukaantien varressa. Nämä pisteet antavat tietoa pyöräilijöiden määristä vuosi-, viikko-, päivä- ja tuntitasolla.

– Vuodenajat ja säätilat näkyvät pyöräilijämäärissä. Pyöräilijöitä on eniten liikkeellä sulan maan aikaan ja poutasäällä, mutta moni jatkaa pyöräilyä läpi vuoden, liikenteenohjausinsinööri Heikki Vikki Jyväskylän kaupungilta kertoo.

Tuntivaihtelussa on tunnistettavissa selvästi arkipäivinä työmatkaliikenteen piikit aamu- ja iltapäivätuntien aikana. Viikonloppuisin liikkujapiikki alkaa noin puolenpäivän aikaan ja laskee tasaisesti kohti iltaa.

– Kaupungin verkkosivuilta kuka tahansa pääsee katsomaan laskureiden keräämiä tietoja liikkujien määristä. Jatkossa tietoja kerätään entistä monipuolisemmin, uutena keinona kokeilussa on wifi-antureilla kerättävän tiedon hyödyntäminen liikkujamäärien arvioinnissa, sanoo Vikki.

Liikennetilastoja: www.jyvaskyla.fi/jyvaskyla-tietoa/tilastotietoa/liikennetilastot


Pyöräilyinfran ja -olosuhteiden konkreettinen parantaminen

Edellä mainittuja tietojenkeruumenetelmiä sekä tietojen analysointia hyödynnetään infraratkaisujen suunnittelussa ja toteutuksessa.

Nykyisen jalankulun ja pyöräilyn väyläverkon laajuuden voidaan katsoa olevan varsin hyvä, mutta kaupungilla ja valtiolla on tiedossa myös lukuisa määrä tarpeita uusista jalankulun ja pyöräilyn väylistä sekä nykyisten väylien parantamisesta. Rahoituksen vähäisyydestä johtuen kaikkia tarpeita ei voida kuitenkaan toteuttaa. Usein uusia väyliä toteutetaankin yhteistyönä valtion ja kunnan kesken. Näin on menetelty muun muassa Palokkaan johtavan Pohjoisbaanan (Ritopohjantie) ensimmäisen osuuden toteuttamisessa.



– Meneillään oleva Kirri - Tikkakoski hanke on myös merkittävä jalankulun ja pyöräilyn olosuhteiden parantamisessa. Hankkeen yhteydessä tullaan rakentamaan noin 25 kilometriä uusia jalankulun ja pyöräilyn yhteyksiä, liikennejärjestelmäasiantuntija Soili Katko Keski-Suomen ELY-keskuksesta kertoo.

– ELY-keskus on toteuttanut viime vuosien aikana uusia jalankulun ja pyöräilyn yhteyksiä myös muualla Keski-Suomessa, kuten Uuraisilla, jonne valmistui noin 2,5 kilometriä uutta väylää. Hankasalmelle toteutetaan vuoden 2019 aikana noin 7 kilometriä uutta väylää jalankululle ja pyöräilylle ELY:n maaseuturahaston ja kunnan rahoituksella, Katko jatkaa.

Uusien väylien rakentamisen ja nykyisten väylien parantamisen lisäksi on tärkeää kehittää pyöräväylien hoidon tasoa, millä parannetaan jokapäiväistä liikkumista. Kävelyn ja pyöräilyn väylillä kiinnitetäänkin entistä tarkemmin huomiota toimenpiteiden oikea-aikaisuuteen ja asetettujen laatukriteerien täyttymiseen.


Liikkumisen ohjauksella vaikutetaan kulkutapavalintoihin

Yksi keskeinen keino kestävien liikkumismuotojen edistämisessä on myös liikkumisen ohjaus, jolla pyritään neuvonnan, viestinnän ja erilaisten kannustimien tai taloudellisten ohjauskeinojen avulla vaikuttamaan ihmisten kulkutapavalintoihin.

Jyväskylässä on saatu hyviä tuloksia erityisesti työnantajien kanssa tehtävästä liikkumisen ohjauksen yhteistyöstä. Kävelyn ja pyöräilyn lisääminen erityisesti liikkumisen ohjauksen keinoin onkin Jyväskylän kaupungissa koettu niin tärkeäksi, että kaupunki on palkannut vakituisen kestävän liikkumisen koordinaattorin ja aloittanut fiksun liikkumisen brändäystyön.


Keski-Suomen liiton käynnistämä kestävän liikkumisen ohjaushanke edistää kestävää liikkumista myös muissa Keski-Suomen kaupungeissa. Työllä pyritään erityisesti vaikuttamaan ihmisten liikkumistottumuksiin ja -valintoihin kannustamalla valitsemaan liikkumistavat tilanteeseen ja tarpeeseen nähden kestävällä ja fiksulla tavalla. Lisäksi Keski-Suomen Liikunta jalkautuu kuntiin ensi vuonna maakunnallisen pyöräilyohjelman edistämiseksi.

Myös monet muut toimijat, kuten Jyväskylän Pyöräilyseura JYPS ry ja Jyväskylän kestävä kehitys JAPA ry, ovat tehneet näkyvää monivuotista työtä Jyväskylän seudun kestävän liikkumisen edistämisessä ja asenteisiin vaikuttamisessa.


Lisätietoja:

Liikennejärjestelmäasiantuntija Soili Katko
p. 0295 024 010
Keski-Suomen ELY-keskus

Liikenteenohjausinsinööri Heikki Vikki
p. 014 266 0547
Jyväskylän kaupunki

Suunnittelupäällikkö Hanna Kunttu
p. 040 591 5901
Keski-Suomen liitto






keskiviikko 24. lokakuuta 2018

ELY-keskus valvoo, kun maaperää pitää puhdistaa

Suomessa kuten myös muualla maailmalla maaperän pilaantuminen on suuri ongelma.

Yleisimmät Suomessa maaperää pilaavat toiminnot ovat polttoaineiden jakelu ja varastointi, jätteenkäsittely, moottoriajoneuvojen huolto ja korjaus, ampumaradat, metalliteollisuus, sahat ja kyllästämöt, taimi- ja kauppapuutarhat sekä muu teollisuus. Mikäli maaperässä on sellaisina pitoisuuksina haitta-aineita, joista saattaa olla vaaraa ympäristölle, eliöstölle tai terveydelle, on maaperä pilaantunutta. Silloin se saattaa vaatia kunnostamista.

Maaperän ja pohjaveden pilaantumiseen alettiin kiinnittää huomiota suuremmassa mittakaavassa vasta 1990-luvulla. Ennen puhuttiin maaperän tai pohjaveden saastumisesta, nykyisin pilaantumisesta. Käytännössä maaperä on joko pilaantunutta tai pilaantumatonta; termiä puhdas maaperä ei voida käyttää, sillä maaperässä saattaa aina olla pieninä pitoisuuksina esimerkiksi metalleja.


Uudisrakennuksen maansiirtotyöt käynnissä. Ulospäin ei näy, että
samalla tehdään pilaantuneen maaperän puhdistamistoimenpiteitä.

Usealla pilaantuneella maa-alueella, esimerkiksi teollisuusalueilla, toiminta voi vielä jatkua, vaikka alue tiedetään pilaantuneeksi. Pilaantuneen maa-alueen kunnostamiseen tulee kuitenkin ajankohtaiseksi, kun alueen maankäyttö muuttuu herkemmäksi. Esimerkiksi kaupunkien kasvaessa vanhoja teollisuustontteja tai jakeluasema-alueita halutaan kaavoittaa asuinkäyttöön tai vaikka entinen saha-alue halutaan ottaa käyttöön puistoalueeksi tai päiväkotitontiksi.



Pilaantuneen maaperän puhdistamisen prosessi


Vastuu pilaantuneen maaperän puhdistamistarpeen selvittämisestä ja puhdistamisesta on ensisijaisesti pilaantumisen aiheuttajalla. Mutta pilaantuneen alueen kiinteistönomistaja tai -haltija tai kunta voivat joutua kunnostamaan pilaantuneen alueen, mikäli aiheuttajaa ei saada vastuuseen.

"Vastuu pilaantuneen maaperän puhdistamistarpeen selvittämisestä ja puhdistamisesta on ensisijaisesti pilaantumisen aiheuttajalla."

Pilaantuneiden maa-alueiden kunnostus on usein kallis ja aikaa vievä projekti. Hyvässä kunnostuksen suunnittelussa tehdään riskinarvio mm. maaperässä olevien haitta-aineiden kulkeutumisesta ympäristöön, ja arvioidaan miltä osin ja kuinka laajalti maaperää on syytä puhdistaa ilman jatkossa ympäristölle aiheutuvaa vaaraa. Tällöin voidaan rajata alueelta poiskuljetettavien maamassojen määrää ja siten vähentää esimerkiksi kuljetuksista koituvia kaatopaikkamaksuja.

Käytännön töihin voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus ELY-keskukselle. Ilmoitus on tehtävä hyvissä ajoin, kuitenkin viimeistään 45 vuorokautta ennen puhdistamisen kannalta olennaisen työvaiheen aloittamista. Toisinaan maaperän pilaantuneisuus tai sen laajuus havaitaan kuitenkin vasta maarakennustöiden alettua, jolloin ilmoituksesta tehtävälle ELY-keskuksen päätökselle jää vain vähän aikaa, mikäli on tarkoituksenmukaista olla pitkittämättä rakennustöiden aloittamista.


Entistä huoltoasemapohjaa

ELY-keskus tarkastaa ilmoituksen ja antaa siitä päätöksen, jossa on maaperän puhdistamista koskevia määräyksiä puhdistamistavoitteineen. Lisäksi voidaan antaa määräyksiä pois kuljetettavista maamassoista ja jätteistä tai kaivantoihin kertyvien vesien käsittelystä tai pohja- tai pintavesien kunnostusaikaisista tai sen jälkeisistä tarkkailuista.


"ELY-keskus tarkastaa ilmoituksen ja antaa siitä päätöksen, jossa on maaperän puhdistamista koskevia määräyksiä puhdistamistavoitteineen."

Maaperän puhdistaminen tulee tehdä ulkopuolisen ympäristökonsultin valvonnassa ja kunnostuksesta tulee laatia loppuraportti, joka on toimitettava ELY-keskukselle. ELY-keskus hyväksyy loppuraportin tai antaa puhdistamista koskevia lisämääräyksiä.

Osana toimenkuvaani on käsitellä pilaantuneen maaperän kunnostamistehtävät ja esitellä päätökset esimiehelleni. Geologina toimiva kollegani valvoo ELY-keskuksen taholta kunnostamistöitä.

Maaperän pilaantumista aiheuttavat useimmiten pienimuotoisemmat päästöt maaperään, kuten työkoneiden polttoaine- tai öljypäästöt onnettomuustilanteissa tai kiinteistöjen öljysäiliöiden vuodoissa. Tällöin voi riittää ulkopuolisen ympäristökonsultin ELY-keskukselle antama tieto vahingosta, ja maaperän puhdistus voidaan aloittaa ELY-keskuksen luvalla ilman erillistä selvitystä ja siitä tehtävää ilmoitusta. Kunnostustyöstä on kuitenkin tehtävä loppuraportti kunnostustöiden valmistuttua ja toimitettava se ELY-keskukselle.

Pilaantunutta maata keskellä kaupunkia


Jyväskylän keskustassa sijaitsee vanha ns. Reimarin huoltoasemakiinteistö, jolle ryhdytään rakentamaan uudisrakennusta loppuvuodesta 2018. Aiemmasta huoltoasematoiminnasta on aiheutunut polttoainepäästöjä maaperään. Maaperää on ennenkin kunnostettu. Kun alueelle tulee uudisrakennus, on maaperän kuntoa tutkittu uudelleen. Koska siinä on edelleen havaittu olevan haitta-aineita, mm. bensiiniä ja dieseliä, on maaperää kunnostettava lisää.

Maaperän puhdistamisesta tehtiin ilmoitus ELY-keskukselle, joka antoi asiasta päätöksen elokuussa 2017. Päätöksessä määrättiin puhdistustavoitteiden lisäksi mm. että maaperään on asennettava huokoskaasuputkisto, jolla maaperästä ”tuuletetaan” pois haihtuvia orgaanisia hiilivetyjä siten, etteivät ne kulkeudu rakennettavan uudisrakennuksen rakenteisiin.

Aiheesta lisää (ymparisto.fi)

Ylitarkastaja
Petri Poikonen
Keski-Suomen ELY-keskus


perjantai 12. lokakuuta 2018

Näin syntyy kotimaista energiaa, paikallisia tuotteita ja uusia työpaikkoja

Case Bika-hanke (= Biokaasuliiketoiminta ja -verkostot Keski-Suomessa)

Tiesitkö, että

· Saarijärvelle suunnitellaan uutta biokaasulaitosta,
· Viitasarella Ecolan suunnittelee yhteistyöhanketta kiertolannoitteista,
· Muuramessa aletaan kehittää biokaasuliiketoimintaa Bikasu Oy:ssa,
· Laukaan Tarvaalaan ekokoulun läheisyyteen suunnitellaan sekä yritys- ja asuinaluetta, joka mahdollisesti käyttäisi biokaasua energialähteenä ja
· Keuruulla kehitetään biometaanintankkauskonseptia?

Näiden saavutusten taustalla on ELY-keskuksen koordinoima Bika-hanke. Oleellista on se, että ravinteet kiertävät ja jalostuvat paikallisesti syntyneistä biomassoista. Syntyy kotimaista energiaa, paikallisia tuotteita ja uusia työpaikkoja.

Ja näin kaikki alkoi..

Elettiin vuotta 2016. Keski-Suomi eli keskellä syvintä lamaa. Ajatuksia biokaasusta oli ilmassa. Biokaasun tuotantoa oli kehitetty maakunnassa ja biokaasua liikennepolttoaineeksi oli jo tarjolla sekä Laukaassa että Joutsassa. Kiertotalous, vähähiilisyys, ilmastonmuutos ja hallituksen linjaukset vähäfossiilisten polttoaineiden edistämiseksi vauhdittivat hanketoimintaa alkuun.

Jyväskylän ammattikorkeakoulu ja Luonnonvarakeskus yhteistyössä hakivat biokaasun liiketoiminnan kehittämishankkeelle rahoitusta ELY-keskuksesta ja maaseuturahastosta. Hanketta lähdettiin edistämään aivan uudella otteella: hyödynnettiin liiketoimintaekosysteemiä Bika-hankkeessa.

Maaseudun biomassaa
Hanketoiminnalla vaikuttavuutta liiketoimintaekosysteemillä

Ekosysteemisessä hanketoiminnassa on oleellista tunnistaa innovatiivisen liiketoimintaekosysteemin tilaus ja kysyntä. Ekosysteemiliiketoiminta soveltuu hyvin uuden liiketoiminnan käynnistämiseen silloin kun bisnes on tuntematon eikä oikein tiedetä, mistä tulovirrat muodostuvat – kuten biokaasuliiketoiminnan osalta tilanne oli. Tuntematon toiminta on tehtävä tunnetuksi yrityksille, virkamiehille, tutkijoille ja kuluttajille.


Uuden liiketoiminnan alkuvaiheessa ELY-keskuksen tehtävä on tärkeä. Tehtävänä on huolehtia siitä, että uusi liiketoiminta saa vauhtia rattaisiin. ELY:llä on laaja-alainen näkemys hanketoiminnasta, investointien rahoituksesta ja kehittämispalveluista, rekrytointiosaamista, luvituksesta ja liikennejärjestelmistä.

”Uuden liiketoiminnan alkuvaiheessa ELY-keskuksen tehtävä on tärkeä" 

ELY:n on oltava mukana auttamassa ja löytämässä oikeat asiantuntijat orastavan liiketoiminnan tueksi. Liiketoimintaa voidaan edistää aktivointihankkeella, jossa ELY-keskuksen on syytä edelleen olla mukana seurantaryhmässä tai ohjausryhmässä jakamassa moniosaamistaan uuden liiketoiminnan tueksi. Rahoittajan vastuulla on huolehtia, että julkisilla verorahoilla saadaan tuloksia aikaan.

Tämä Keski-Suomen ELY-keskuksen auto käy biopolttoaineella
Onnistuneella hankkeella on aina selkeät, konkreettiset tavoitteet. Bika-hankkeen tavoitteena oli, että hanke saa aikaan 4-6 uutta yritysryhmää. Selkeät tavoitteet ja tavoitteisiin tähtäävät toimenpiteet ovat hankesuunnittelun kulmakiviä. Rahoittajan on vaadittava välitavoitteita sekä seurattava aikataulutettujen toimenpiteiden etenemistä. Hankkeen seurantaryhmän on pystyttävä tukemaan hanketta tavoitteiden saavuttamiseksi ja etsittävä keinoja hankeaikataulussa pysymiseen.

Päätösseminaari kutsuu mukaan aiheesta kiinnostuneet

ELY:n BiKa-hanke esittelee tuloksiaan avoimessa päätösseminaarissa. Hankkeen avulla on muodostettu yritysryhmiä biokaasun tuotanto- ja käyttömahdollisuuksien eteenpäinviemiseksi. Yritysten työpajoissa on käsitelty biokaasun liiketoimintamalleja ja energian sekä ravinteiden hajautettua tuotantoa. Tervetuloa seminaariin mukaan keskustelemaan ja tapaamaan alan toimijoita!

”Hankkeen avulla on muodostettu yritysryhmiä biokaasun tuotanto- ja käyttömahdollisuuksien eteenpäinviemiseksi.”


Asiantuntija
Merja Lehtinen
Keski-Suomen ELY-keskus



keskiviikko 19. syyskuuta 2018

Kansainvälisty Keski-Suomesta – esimerkkinä Venäjä

Team Finland kokoaa yhteen kaikki valtiorahoitteiset kansainvälistymispalvelut yrityksiä palvelevaksi verkostoksi ”maakunnasta maailmalle”-hengessä. Kävimme kollegojen kanssa tutustumassa Pietarin vientimahdollisuuksiin ja kuuntelemassa erityisesti Stockmannin herkkuosaston toiveita meidän maakunnillemme.

Stockmannilla oli sattumalta meneillään Suomi-päivät. Meikäläiset elintarvikkeet saivat hienosti näkyvyyttä. Tarjolla oli muun muassa Pandan Suomi-konvehteja maistiaisiksi ja uutuustuotteita oli esillä parhailla paikoilla, kuten esimerkiksi minun suosikkini Spelttimuro. Paikalla oli myös Venäjän TV5. Oli kiva katsoa heidän uutiskatsaus netistä jälkikäteen. Minä en edes vilahda kuvassa, koska kuvasin omaa videota sinua varten. Miltä näyttää, sopisiko sinunkin tuotteesi tänne?


Vientiä Venäjälle pakotteista huolimatta – maaseudun pienet yritykset, teitä kaivataan!


Vienti Venäjälle kärsii tällä hetkellä pakotteista ja muista rajoituksista. Mutta tämä koskee pääasiassa eläinperäisiä tuotteita. Stockmannilta esitettiin toive saada myyntiin esimerkiksi marjamehuja, myslejä, hilloja ja vettä sekä hunajaa (onkohan se eläinperäistä…?). Myös pienet sarjat ja sesonkituotteet sopivat heille, kaiken ei tarvitse heti olla suurta. Ja vielä yksi hyvä uutinen. Tuotekehitystä ei sinun tarvitse viedä ”kotona” kovin pitkälle vaan keskustelut voit aloittaa maahantuojan kanssa heti kun vienti alkaa sinua kiinnostaa.

Tässä on mahdollisuus maaseudun pienille yrityksille. Jos vain kapasiteettia on, markkinoita näyttäisi löytyvän varsin kätevästi. Ja jos tuntuu siltä, että omat resurssisi ovat liian rajalliset, saattaisitte yhteistyöllä saada kasaan sen verran, että kuorma kannattaa viedä. Laitapa minulle viestiä omista mahdollisuuksistasi, niin jutellaan lisää.

Lisää keinoja Venäjän markkinoille


Yksi keino vientiin on oman tuotantolaitoksen perustaminen Venäjälle. Tämä poistaa osan pakotteiden asettamista rajoituksista ja tuotteelle saattaa saada ”made in Russia” –leiman, joka antaa huomattavaa kilpailuetua. Kuvassa Skaala Oy:n edustaja Lauri Hautanen. Katso hänen haastattelunsa ja tehdasvierailu videoltani. Tämä viennin vaihtoehto voisi sopia yritykselle, jonka teknologiaa hyödynnetään eläinperäisten tuotteiden jalostukseen.




Eikä tässä vielä kaikki. Samalla reissulla tapasin Suomen Pietarin instituutin uuden johtajan Sani Kontula-Webbin. Olipa kiva ojentaa hänelle uunituore taidekirja, keskisuomalaisen Maria Kuparin Mosaiikkia! Ei, tästä ei ole videota – tällä kertaa. Mutta selfie on tässä sentään. 



No niin, tämmöistä tällä erää. Maakunnasta maailmalle on monta tapaa. Otathan yhteyttä niin katsotaan miten sinun tuotteesi, palvelusi tai teknologiasi saadaan sinne. Hyödynnä ruplan edullinen kurssi ja käy itse tutustumassa Pietarin kulttuuritarjoomaan ja siinä sivussa Stockmannin
herkkuosastoon.


Team Finland-koordinaattori
Jouni Hynynen
Keski-Suomen ELY-keskus










keskiviikko 5. syyskuuta 2018

Harjoittelijana Keski-Suomen ELY-keskuksessa

Kesä alkaa olla lopuillaan ja niin myös harjoitteluni Keski-Suomen ELY-keskuksen Ympäristö- ja luonnonvaravastuualueen tehtävissä. Kolme kuukautta on kulunut vauhdilla, ja olen ollut harjoittelujaksooni erittäin tyytyväinen. Takana on paljon mielenkiintoisia työtehtäviä, asiakaskohtaamisia ja hämmentävällä tavalla karvaisia orvokkeja.

Kun viime keväänä hain harjoittelijan paikkaa Keski-Suomen ELY-keskuksesta, innostuin työpaikkailmoituksessa annetusta monipuolisesta kuvauksesta. Harjoittelussa pääsisi tekemään töitä sekä ympäristön- että luonnonsuojelun parissa monissa eri tehtävissä. Juuri monipuolisuus on opintojeni aikana ollut minua kiehtova juttu, joten tämä harjoittelu vaikutti sopivan minulle paremmin kuin hyvin. Hain paikkaa, sain kuin sainkin kutsun haastatteluun ja minut valittiin! Niinpä pakkasin tavarani Joensuussa pahvilaatikoihin ja minusta tuli kolmeksi kuukaudeksi keskisuomalainen.
Monipuoliset työtehtävät vastasivat ennakko-odotuksia
Odotukseni harjoittelun suhteen olivat melko kovat, enkä ole onnekseni joutunut pettymään. Olen ollut mukana muun muassa METSO-inventoinneissa, perinnebiotooppien inventoinnissa, ympäristölupavalvontatehtävissä ja leväseurannassa. Inventointitöissä olen päässyt näkemään hienoja erilaisia elinympäristöjä vanhoista metsistä perinneniittyihin. Perinneympäristöissä työpäiviä kasvilajien kartoituksen parissa on ilahduttanut erityisesti kaikenkarvaiset laiduntajat ja uhanalaisten kasvilajien löytyminen muun kasvillisuuden joukosta.
Nämä ponit avustivat omalla tavallaan kasvilajien kartoitusta
Harjoittelu on tarjonnut mielestäni sopivan määrän vastuuta ja haasteita. Suurimman osan päivistä olen viettänyt työparin kanssa, mutta olen myös saanut mahdollisuuden työskennellä itsenäisesti ja ottaa vastuuta omien töideni etenemisestä. Haasteellista on ollut töiden aikatauluttaminen ja sen ymmärtäminen, että kolmessa kuukaudessa ei ehdi tehdä aivan kaikkea mitä ehkä haluaisi. Ensimmäisen sijan haasteellisten työtehtävien joukossa saa sinilevien määrittäminen. Lämpimän kesän johdosta sain mikroskopoida monia mielenkiintoisia näytteitä ja yrittää tulkita sinilevärihmojen moninaisia kiemuroita.

Hellevaroitus!
Koska tiesin työskenteleväni paljon maastossa, olin varautunut kesään monin erilaisin sadetta kestävin varustein. Suomen kesä osoittautui tällä kertaa kuitenkin aivan erilaiseksi kuin ennakkoluuloni olivat. Vietimme valtaosan maastopäivistä ennätyshelteissä ja pääsin kuivin jaloin kotiin lähes poikkeuksetta. Riittävä nesteytys, hyvät eväät ja taukopaikat sekä mukavat työkaverit (mukaan luettuna naudat, lampaat ja ponit) pitivät mielen virkeänä ja näin helteetkin olivat voitettavissa.
Näkymä mikroskoopin läpi

ELY-keskus opettaa...vähän sitä kuuluisaa valtion byrokratiaakin :)
Mitä kaikkea tulin oppineeksi? Työelämästä opin ainakin sen, että kaikkia vastauksia ei ole kenelläkään valmiina. Luonnonsuojelutöissä opin paljon uutta erilaisista elinympäristöistä ja kasvilajeista. Ympäristövalvontatyöt taas opettivat minulle järjestelmällisyyttä sekä erilaisten ihmisten kohtaamista tasavertaisina. Matkalaskun tekeminen opetti minulle kärsivällisyyttä (tässä on kyllä vielä selkeästi petrattavaa).
Ja niin tosiaan, ne orvokin karvat. Kaiheorvokki on se, jonka lehti on päältä harvakarvainen, lehto-orvokilla karvat ovat lehden alapinnalla ja metsäorvokin lehdillä ei karvoja pitäisi olla. Vaan ei taida tämä karva-asia olla aivan näin yksinkertainen.
Kiitos vielä kaikille työkavereille ja minua opastaneille.

Korkeakouluharjoittelija
Emma Thitz
Keski-Suomen ELY-keskus



torstai 23. elokuuta 2018

Tarvitseeko nuoria enää ympäristökasvattaa?

Hiljattain kerrottiin, että Suomen nuoret ovat entistä vakavammin huolissaan ilmastonmuutoksesta. Mediassa ympäristöaiheista on tullut jokapäiväisiä, ja alakoululainenkin tietää jo sulavista jäätiköistä - tästä on ehkä kertonut seurattu youtubettaja. Tarvitaanko varsinaista ympäristökasvatusta oikeastaan enää? Tietoa on saatavilla paljon, huoli nousee. Eikös tämä jo riitä?

No ei ihan. Ilmasto- ja ympäristöhuoli voi nuorilla - niin kuin aikuisillakin - aiheuttaa lamauttavaa ahdistusta. Eikä ihme: maapallon tilaa ja kuormitustamme kuvaavat faktat eivät ole kovinkaan innostavia. Media vyöryttää eteen katastrofeja. Elämme lisäksi esim. vaatehankintojen osalta aikamoisten ristipaineiden keskellä. On ihan tavallista ostaa uusia vaatteita, mutta tuleeko siinä samalla tehneeksi ympäristörikoksen? Mopo saastuttaa enemmän kuin pyörä, mutta kun pyörällä ei pysy kavereiden perässä. Kääks. Ei ole kovin helppoa muuttaa edes omaa arkeaan kestävän kehityksen mukaiseksi, vaikka halua olisikin.

Huolet ympäristöön liittyen voivat olla kovin ahdistavia

Monet taidot tarpeen


Ympäristökasvattajan taitoja tarvitaan tässä tilanteessa toivon herättämiseen ja ylläpitoon sekä käytännön ratkaisujen etsimiseen yhdessä. Esimerkiksi koulussa voidaan tutustua kestävän kehityksen pyrkimyksiin eri puolilla maailmaa ja harjoitella yhteiskunnallista osallistumista jonkin konkreettisen projektin äärellä. Nuorille on hyvä antaa tilaa suunnitella ja toteuttaa. Tärkeää on myös medialukutaidon ja kriittisen ajattelun taitojen opettaminen. Perusprosessien ja peukalosääntöjen kaivaminen monimutkaisista kehityskuluista auttaa ottamaan asiaa haltuun. Eikä onnellisuuden pohtiminenkaan liene pahasta.
"Tärkeintä on se, että kestävän kehityksen haasteista ei vaieta, vaikka ne ovatkin vaikeita ja mutkikkaita."

Ammattitaitoiset ympäristökasvattajat ovat siis edelleen kullan arvoisia. Ympäristökasvattajan tai kestävän kehityksen kasvattajan rooli sopii koulussa monen aineen opettajalle, ja oikeastaan kuuluukin kaikille. Monenlaisesta osaamisesta ja lähestymistavasta on hyötyä. Tärkeintä on se, että kestävän kehityksen haasteista ei vaieta, vaikka ne ovatkin vaikeita ja mutkikkaita. Emme voi jättää nuoria yksin huolensa kanssa. Parhaimmillaan koko koulun henkilökunta on yhdessä miettinyt, miten kestävyys näkyy toimintakulttuurissa ja opetuksessa. Viesti nuorille: me teemme parhaamme, tämä on tärkeää!

Irti latistuksen mankelista


Koulut ovat erityisen tärkeitä, koska siellä oppia on hakemassa koko ikäluokka, mutta myös harrastusryhmien vetäjät, nuorisotoimen väki, vanhemmat, kummit ja mummit ja muut ovat tärkeitä vaikuttajia.
Kaikkien aikuisten tehtävänä on vähintäänkin suhtautua kunnioittavasti ja kiinnostuksella nuortemme - planeetan tulevien aikuisten - huoleen. Ei siis tokaista, että ei sinun kannata yrittää, kun ne kiinalaisetkin…, vaikka itsestä joskus siltä tuntuisikin. Nuorelle on ehkä oikeasti tärkeää olla mieluummin ratkaisun kuin ongelman puolella. Tehokkaimmat vaikuttamisen tavat eivät välttämättä löydy ensiyrittämällä, mutta jos ei yritä, ei mitään saa aikaiseksikaan.
"Nuorelle on ehkä oikeasti tärkeää olla mieluummin ratkaisun kuin ongelman puolella."

Ei myöskään ujostella kertoa, jos olemme itse onnistuneet tekemään jotain vähän kestävämmin. Täydelliseksi on vaikea ryhtyä, mutta jokainen hiilidioksidikilo vähemmän on kilo vähemmän! Naapurille tai työkaverille, tai ympäristöahdistuneelle nuorelle tai lapselle, voi olla tärkeää kuulla, että joku muukin yrittää. Ja ne isotkin pyörät saadaan pyörimään, kun yhdessä tuupataan.

Keski-Suomen ELY-keskus edistää kestävää kehitystä monin tavoin. Ympäristökasvatusta tuemme mm. hankeavustuksin. Ilmastoon liittyen avustuksellamme on hiljattain valmistunut yläkoululaisille tarkoitettu digitaalinen Mahdollinen maailma -ilmastoseikkailupeli.


Ympäristökasvatusasiantuntija
Tanja Tuulinen
Keski-Suomen ELY-keskus

tiistai 14. elokuuta 2018

Töitä työllisyyden eteen

Keski-Suomen työllisyystilanne on parantunut vuonna 2017 ja vuoden 2018 alkupuoliskolla nopeammin kuin monella muulla alueella Suomessa. Tämä on hyvä uutinen, koska maakunnassa on kärsitty korkeasta työttömyydestä 1990-luvun lamasta lähtien. Työttömyys on silti edelleen korkealla tasolla.

Työllisyys paranee aina ensi sijaisesti sitä kautta, että talous kasvaa, yrityksillä menee hyvin ja ne palkkaavat uutta työvoimaa. Oli sitten hyvä tai huono taloustilanne, ELY-keskuksessa ja TE-toimistossa on tehty ja tehdään päivittäin töitä työllisyyden parantamiseksi ja osaavan työvoiman saatavuuden turvaamiseksi.


Työnjakoa ELY-keskuksen ja TE-toimiston välillä

TE-toimisto ja ELY-keskus suunnittelevat yhdessä työttömille suunnattuja palveluja. ELY-keskuksen roolina on kilpailuttaa näitä TE-palveluja, joiden avulla työttömiä autetaan pääsemään eteenpäin työllistymisen polulla. Näitä ovat mm. erilaiset valmennuspalvelut ja asiantuntija-arviot sekä työvoimakoulutus. Jo yksi palvelu, vaikkapa työvoimakoulutukseen liittyvä työssäoppimisjakso tai palkkatuettu työpaikka, voi johtaa työllistymiseen avoimille työmarkkinoille. Joskus tarvitaan useita erilaisia TE-palveluja peräkkäin, jotta työllistyminen on mahdollista.

"Jo yksi palvelu, vaikkapa työvoimakoulutukseen liittyvä työssäoppimisjakso tai palkkatuettu työpaikka, voi johtaa työllistymiseen avoimille työmarkkinoille."


ELY-keskus tukee yritysten kehittymistä, kasvua, kansainvälistymistä ja investointeja. Hyvin menestyvä yritys on työllistävä yritys. ELY-keskuksen ja TE-toimiston yritysasiantuntijat pyrkivät mm. yrityskäynneillä arvioimaan, mitä kaikkia erilaisia palveluja yritys voisi tarvita, jotta se menestyisi ja kasvaisi. Työllisyyttä ei siis hoideta vain TE-palvelujen avulla, vaan tarvitaan myös yritysten kasvua ja kehittymistä tukevaa rahoitusta sekä yrityksille suunnattuja kehittämispalveluja.

Työvoimakoulutuksen uusia avauksia

ELY-keskuksen rahoittamaa työvoimakoulutusta ovat mm. eri aloille tutustuttavat lyhyet ammatilliset koulutukset, yrittäjäkoulutukset, jatko- ja täydennyskoulutukset ja ns. yhteishankintakoulutus, joka rahoitetaan yhdessä yritysten kanssa.

Viime vuosien aikana Keski-Suomessa on ollut tarjolla työvoimakoulutuksia, jotka ovat tuoneet erityisesti korkeasti kouluteille työttömille aivan uudenlaisia mahdollisuuksia päivittää osaamistaan tai oppia kokonaan uutta alaa. Monet näistä työvoimakoulutuksista ovat sisältäneet osaamisalueita, joita ei sitä ennen ole ollut tarjolla aikuiskoulutuksena missään muualla. Kun tunnistetaan joku ns. heikko signaali jostain uudesta ilmiöstä työmarkkinoilla tai esim. jostain uudesta teknologiasta, joka näyttäisi olevan tulossa käyttöön, sen ympärille suunnitellaan työvoimakoulutus. Näin voidaan tarjota työttömille kaikkein uusinta tietotaitoa.

”Monet näistä työvoimakoulutuksista ovat sisältäneet osaamisalueita, joita ei sitä ennen ole ollut tarjolla aikuiskoulutuksena missään muualla.”


Työvoimakoulutukset kilpailutetaan, joten niiden toteuttaja voi olla mistä päin Suomea tahansa. Esimerkiksi Tampereen tekninen yliopisto ja Aalto-yliopisto ovat toteuttaneet näitä ns. uusien avauksien työvoimakoulutuksia Keski-Suomessa viime vuosien aikana.

Yhteistyötä työvoimapulan ratkaisemiseksi

Keski-Suomessa ei ole vielä kaikkia kiviä käännetty, jotta eri alojen ja eri alueiden työvoimapulaa voitaisiin helpottaa. Yksi näistä aloista on ICT-ala. ELY-keskus kutsui viime toukokuussa Aalto-salille mm. korkeasti koulutettuja työttömiä ja korkeakouluista valmistumassa olevia, jotka olisivat kiinnostuneita vaihtamaan alaa ja kouluttautumaan ict-alalle, esim. koodareiksi. Tilaisuuteen osallistui noin 120 henkilöä. Lisäksi paikalla oli muutamia kymmeniä työnantajia ja sidosryhmien edustajia. Tilaisuus oli lähtölaukaus erilaisilla tapahtumille, perehdytyspäiville ja koulutuksille, joita ELY-keskus järjestää, jotta ict-alalle saadaan uutta työvoimaa esim. alan vaihtajista.

ICT-alan tapahtumassa työnantajat ja alasta kiinnostuneet kohtasivat.
Vastaavantyyppisiä, alakohtaisia yhteistyötapahtumia, messuja yms. tarvittaisiin enemmän. Työnhakijoilla tulisi olla mahdollisuus tutustua uuteen alaan, työtehtäviin ja alalla toimiviin yrityksiin jo ennen kuin he tekevät päätöksen alalle kouluttautumisesta.

Tarvitaan rentoja, matalan kynnyksen kohtaamispaikkoja ja tapahtumia työnhakijoiden ja työvoimaa tarvitsevien yritysten kesken. Jotta ne olisivat tehokkaita, niiden tulisi olla nimenomaan johonkin alaan keskittyviä. Ne pitäisi järjestää yhdessä eri toimijoiden kesken: ELY-keskus, TE-toimisto, työmarkkinajärjestöt, kehittämisyhtiöt, oppilaitokset, jne. ELY-keskuksella voi olla tässä muiden toimijoiden innostajan ja aloitteentekijän rooli. Tähtäähän tämä kaikki toiminta yhtä lailla osaavan työvoiman saatavuuden turvaamiseen kuin työllisyyden hoitoonkin.

Yksikön päällikkö
Marja Pudas
Keski-Suomen ELY-keskus

torstai 19. heinäkuuta 2018

Koulutiellä kohdataan, oletko valmis?



Lapsi seisoo reppu selässä ensimmäisen kerran yksin suojatien edessä ja odottaa pääsyä tien yli. Jännittää ihan hirveästi ja autot ajavat ohi tosi kovaa. "Pysähtyykö toi auto? Kuljettaja näyttää, että voin mennä. Mut, ku toisesta suunnasta tulee myös auto!"

Elokuussa koulujen alkaessa moni lapsi aloittaa liikenteessä liikkumisen ilman vanhempia ensimmäistä kertaa elämässään. Aiemmin tuttu reitti voi näyttää paljon pelottavammalta, kun ei olekaan enää aikuista turvana. Samaan aikaan vatsan pohjassa nipistelee jännitys uudesta koulusta, opesta, luokkakavereista. Koulun alku on niin suuri muutos lapsen elämässä, että siihen valmistautuminen on tärkeää aloittaa hyvissä ajoin.

Lapsen kanssa on hyvä kulkea tuleva koulureitti useaan kertaan kesän aikana. Samalla on tärkeää keskustella vaaranpaikoista ja kysellä lapsen tuntemuksia. Pienen koululaisen näkökulmasta pelottavia kohtia voi olla paljon enemmän, kuin aikuisen. Toisaalta lapsi ei välttämättä ymmärrä kaikkia liikenteen todellisia vaaroja. Esimerkiksi lapsen kyky hahmottaa lähestyvän ajoneuvon nopeutta ei ole yhtä hyvä, kuin aikuisella. Turhaan pelotteluun ei kuitenkaan ole syytä ja lasta tulee rohkaista sekä kannustaa. On tärkeää, että lapsi kokee vanhemman luottavan, että hän kyllä pärjää. Se lisää lapsen omaa uskoa, että haastavastakin matkasta selvitään eikä koulumatkasta pääse muodostumaan pelottavaa mörköä.

Älä mene siitä, missä polku on lyhyin
Aikuiset pyrkivät oikaisemaan oikeastaan aina, kun mahdollista. Koulureitillä lyhyin matka ei kuitenkaan ole aina paras vaihtoehto. Turvallisin koulutie saattaa olla pidempi ja se on hyvä lapselle opettaa. Ja tätä reittiä käyttää myös silloin, kun kulkee myöhemminkin lapsen kanssa. Näin vähennetään lapsen houkutusta oikaista yksin liikkuessa. Aikuisten ja isompien lasten esimerkillä on suuri vaikutus. Opeta lapsestasi kohtelias ja toiset huomioon ottava liikkuja. Pienellä tervehdyksellä liikenteessä on iso positiivinen viesti. Kannattaa muistutella myös isompia sisaruksia ja muita lapsen kanssa liikkuvia aikuisia hyvästä esimerkistä.

Poikkeavat tilanteet koulumatkalla voivat saada lapsen hämilleen. Yhtenä aamuna reitillä voikin olla kaivinkone tai viimeistään talven tullen aura-auto. Kaikkea ei voi ennakoida, mutta on hyvä käydä etukäteen läpi, mitä silloin voi tehdä. Tai mitä ei ainakaan kannata tehdä! Lapsen tulee tietää, että isojen autojen ja koneiden läheisyyteen ei tule mennä. Pieni ihminen on vaikea havaita, joten turvallisinta on kiertää riittävän kaukaa tai vaikka siirtyä kulkemaan hetkeksi tien toista puolta. Näitäkin tilanteita on siis hyvä harjoitella. Jos kyseessä on työmaa, jossa näkyy kuljettajien lisäksi muita aikuisia voi heiltä kysyä, mistä on turvallisinta mennä tai jopa pyytää saattamaan kohdan ohi.

Onko pakko ajaa koulun oven eteen?
Jotkut kuljettavat lapsen autolla kouluun. Jos matka on kovin pitkä, ymmärrän kuljettamisen, mutta onko lapsi pakko viedä aivan koulun ovelle. Monissa kouluissa piha-alue ja lähiympäristö koetaan kaikista turvattomimmaksi, juuri kyydin antavien vanhempien suhatessa edes takaisin. Saattoalueet ovat paikoin ahtaita ja niissä joudutaan jopa peruuttelemaan. Jokainen koulun läheisyyteen ajava auto on riski alueella liikkuville lapsille.

Tutkimuksissa on osoitettu, että kävellen tai pyörällä kouluun kulkevien lasten keskittymiskyky ja sitä myötä arvosanat ovat parempia. Tulevana syksynä kannattaa siis ottaa tavaksi jättää lapsi ainakin kauemmaksi koulusta, jotta hän saa kävellä edes pienen matkan ennen koulupäivää. Näin lisätään myös koulujen lähiympäristön turvallisuutta. Vaikka lapsi vietäisiin lähelle koulua, tulee kävellen tehtävää matkaa harjoitella etukäteen. Eikä pidä unohtaa kotimatkaa. Se voi näyttäytyä erilaisena, joten sen läpikäynti on aivan yhtä tärkeää.

Liikennepuistossa on hauska harjoitella
Monissa kaupungeissa on liikennepuistoja. Niissä on oiva tilaisuus harjoitella liikkumista turvallisessa ympäristössä. Lapselle luontaisella tavalla eli leikkimällä, saa opetettua oikeanlaisia toimintamalleja varsinaista liikennettä silmällä pitäen.


Puistossa kannattaa luoda tilanteita, joita koulumatkalla tulee olemaan ja harjoitella niistä selviytymistä. Liikennepuisto mahdollistaa myös sen, että lapsi pääsee kokemaan, millaista on olla ajoneuvon kuljettajan roolissa ja odottaa suojatietä ylittäviä jalankulkijoita tai liittymässä olevia muita ajoneuvoja.

Sinä luot turvallisen koulumatkan
Ilman autoja jäisi suurin osa koulumatkoilla sattuvista liikenneonnettomuuksista tapahtumatta. Muista keventää kaasujalkaa nähdessäsi reppuselkäisen lapsen tallustavan tien piennarta. Anna tietä suojatielle pääsyä odottavalle pienelle kulkijalle. Lapsista varoittavat liikennemerkit tulee aina huomioida, ne todella ovat tien varressa siitä syystä, että alueella liikkuu paljon lapsia. Kenelläkään ei niin kiire ole, että se oikeuttasi olemaan huomioimatta muita. Osoita omalla liikennekäyttäytymisellä, että välität.

Parhaan palkkion saat, kun pieni käsi heilahtaa kiittämään hymyn kera, että olet antanut hänelle mahdollisuuden turvalliseen matkaan.



Liikenneturvallisuusinsinööri
Anne-Maria Pesonen
Keski-Suomen ELY-keskus