Kulttuuriympäristö tarvitsee tekijänsä – hyvä työ palkitaan nyt!

lokakuuta 12, 2017

Kun virastotalon ikkunasta katsoo ulos, näkymässä on katuja, taloja, rautatie, puistopuita, satama – kulttuuriympäristöä. Kotimatka taittuu peltomaisemien halki ja ohi kauppakeskusten ja huoltoasemien. Nekin ovat ihmisen työn tulosta.

Kulttuuriympäristö on ihmisen toiminnasta ja ihmisen ja luonnon vuorovaikutuksesta syntynyttä ympäristöä. Kokonaisuuteen kuuluvat kulttuurimaisema, rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaisjäännökset. Kulttuuriympäristön käsite voi tarkoittaa sekä laajoja alueita että yksittäisiä kohteita.

Keski-Suomen kulttuuriympäristöpalkinto haussa nyt

Onko sinulla mielessäsi taho, joka on tehnyt onnistuneen kulttuuriympäristöteon ja ansaitsisi siitä tunnustuksen? Keski-Suomen maakunnan kulttuuriympäristöryhmä (MAKU) kerää parhaillaan ehdotuksia Keski-Suomen kulttuuriympäristöpalkinnon 2017 saajaksi.

Palkinnon voi saada kulttuuriympäristön hoidon ja huomioimisen edistämisestä, perinteitä kunnioittavasta hoidosta tai korjauksesta, osaamisesta, innovatiivisuudesta. Lisäksi huomioidaan kohteen arvokkuus. Palkittava työ voi liittyä myös tiedottamiseen, yhdessä tekemiseen tai se voi olla uusi yhteistyömalli. Suomi 100 -juhlavuoden kunniaksi korostetaan juhlavuoden teemoja: Identiteetti, Maisema ja Yhdessä.

Kuka tahansa voi tehdä perustellun ehdotuksen palkittavasta. Kulttuuriympäristöpalkinnon 2017 saajaa voi ehdottaa 31.10.2017 asti. Ehdotuksen voi tehdä internetissä sähköisellä lomakkeella täällä (webropol.com).

Aiemmin palkitut kohteet Keski-Suomessa

Maakunnan kulttuuriympäristöryhmä valitsee palkinnon saajan ja myöntää palkinnon. Palkinto on emaloija-metalliseppä Ulla Huttusen valmistama emaloitu laatta, jonka aihe kuvastaa palkittavaa. Lisäksi voidaan jakaa kunniakirjoja. Keski-Suomen kulttuuriympäristöpalkinnon 2017 saaja julkistetaan 13.12.

Kulttuuriympäristöpalkinnon kotisivut

Kulttuuriympäristö elää kanssamme

Kulttuuriympäristömme elää kanssamme jatkuvassa muutoksessa. Samassa korttelissa kunnostetaan kerrostalon julkisivua, kaavoitetaan uutta rakennuskantaa ja puretaan vanhaa. Entinen kunnantalo muuttuu Bed and Breakfast-majataloksi ja kansakoulussa kokoontuu kyläyhdistys. Entinen tehdasrakennus voi osoittautua hyväksi paikaksi teatterille, agilitylle tai parkourille. Maatilojen rakennuskanta muuntuu uusiin tarpeisiin. Vanha muistorikas metsälaidun ja niitty tien vieressä ovat kuitenkin edelleen laitumena – ne tunnetaan kylän kauneimpana paikkana.

Kulttuuriympäristössä on monenlaisia kerroksia. Tärkeää on varmistaa, että jatkuva muutos on hallittua, niin että kulttuuriympäristön arvot tunnistetaan, osataan ottaa huomioon ja hyödyntää, hoitaa ja siirtää ajassa eteenpäin.

Leivonmäen kansallispuiston keskellä sijaitsevaa Haapalehdon tilaa hoidetaan ja kehitetään perinnemaisematilana. Lea-Elina Nikkilä on suunnitelmallisesti kunnostanut Haapalehdon tilan perinnemaisemia ja avannut tilansa ovet vierailijoille. Vuonna 2015 tilan hyvä hoito palkittiin Keski-Suomen kulttuuriympäristöpalkinnolla.

Identiteettimme rakentuu isolta osin tutun ympäristön varaan. Paikkoihin ja maisemiin liittyy elävää historiaa, muistoja ja tarinoita ja siksi niillä on meille erityinen merkitys. Yhteiset paikat ovat tärkeitä yhteisöllisyyden rakentajia ja ylläpitäjiä. Niiden eteen on hyvä tehdä töitä talkoohengessä.

Parhaimmillaan oma tuttu ympäristö tarjoaa uudenlaisia elämyksiä ja liiketoiminnan mahdollisuuksia, jotka kiinnostavat Kiinassa saakka. Hyvin hoidettu ja kiinnostavaksi tuotteistettu kulttuuriympäristö voi olla myös taloudellisesti voittoisa. Perustana on olemassa olevien vahvuuksien tunnistaminen, jalostaminen ja kestävä hyödyntäminen.

Kulttuuriympäristö on ihmisten ympäristöä, se tarvitsee tekijänsä, käyttäjänsä ja hoitajansa. Arvojen esiin nostajat ja säilyttäjät, yhdessä tekijät, yrittäjät ja uusiin mahdollisuuksiin tarttujat ansaitsevat työstään kiitoksen.