Keski-Suomen ELY-keskus

Keski-Suomen päällystystöiden ABC - näin homma etenee "Kohdejoukon ja päällystettäväksi tulevien kohteiden määrää rajaa ensisijaisesti kunkin ELY-keskuksen käytettävissä oleva rahoitus." Yksi varmoista kevään ja kesän merkeistä on päällystystöiden käynnistyminen maanteillä. Töiden aloittamista edeltää monivaiheinen ja -tahoinen valmistelu, joka päällystyskauden aikana konkretisoituu tienkäyttäjille selvimmin uusina sileinä ja tasaisina asfalttipäällysteinä sekä puhtaina ja hyvin heijastavina tiemerkintöinä. Tämän kertaisessa Keski-Suomen ELY-keskuksen blogi-tekstissä on avattu päällystystöiden taustoja valmistelusta toteutukseen. Kuntoennusteesta päällystyskohteeksi Maanteiden päällystystöiden valmistelun alkuvaiheessa päivitetään tilannekuva päällystettyjen teiden kunnosta sekä ennustetaan päällystetyn tieverkon kuntoa tulevaisuudessa yleensä vuoden kahden päähän. Tulevan päällystyskauden 2017 kohteita on siis tarkasteltu yksityiskohtaisesti jo vuosien 2015 ja 20...

Aloitin työt Keski-Suomen ELY-keskuksessa maahanmuuttoasiantuntijana helmikuussa 2016.   Keski-Suomessa oli silloin 17 vastaanottoyksikköä 9 kunnassa ja n 1900 turvapaikanhakijaa. Valtakunnallisen linjauksen mukaisesti jokainen ELY-keskus vastaa oman alueensa turvapaikanhakijoiden kuntiin sijoittamisesta. Päätehtävänäni oli neuvotella kuntapaikkoja oleskeluluvan saaville pakolaisille, erityisesti haavoittuvimmassa asemassa oleville kuten ilman huoltajaa tulleille alaikäisille, lapsiperheille ja sairaille. Keski-Suomen tavoitteena oli 660 kuntapaikkaa, joita saatiin kevään aikana 14 kunnasta 372.  Kuntapaikoille ohjaamisesta ja kotouttamisen kulujen korvaamisesta ELY-keskus ja kunnat laativat kirjalliset sopimukset. Kuntapaikkasopimus tarkoitti käytännössä sitoutumista sekä asuntojen että kotouttamispalveluiden järjestämiseen ja ELY-keskuksen mahdollisuutta ohjata sovittu määrä oleskeluluvan saaneita kuhunkin sopimuskuntaan. Lisäksi 6 kuntaa varautui ns. avoimella sopi...

  Yritystuet – jotain jaettavaa vai sijoituksia kasvuun? Mediassa törmää usein uutisiin, jotka on otsikoitu siten, että julkista rahaa on "jaettu" yrityksille. Ikään kuin olisi olemassa kukkaro, josta kaikki rahaa tarvitsevat yritykset sitä voisivat saada. Totuus asiassa on kuitenkin se, ettei mitään "jaettavaa" ole olemassa, on vain sijoituksia yritysten kasvuun. Julkinen keskustelu yritystukien vaikutuksista pyrkii usein nimeämään organisaatioita tai joitain tukimuotoja, jotka olisivat "parempia" kuin toiset. Ratkaisevaa on kuitenkin se miten ja mihin tukia käytetään. Toiminnan tuloksista viestiminen on tietysti haastava alue. On myös itse katsottava peiliin, miksi yritystukien positiivisista vaikutuksista, kuten uusista työpaikoista tai viennin ja liikevaihdon kasvusta, ei ole osattu viestiä oikealla tavalla. Rahoitusta saaneet yrityksetkin ovat pitäneet asiassa kovin matalaa profiilia. Asia pitäisi nähdä yrityksissä positiivisena niiden oman v...

Kaikki joukolla jäätä särkemään Tällä kertaa blogi on oikeastaan vlogi, kun vesistötarkastajamme Kimmo Häkkinen kertoo videolla, miten jään ominaisuuksia mitataan. ELY-keskus seuraa syksyisin jäätymistä, keväisin jään sulamista, sekä talven mittaan jään paksuutta ja koostumusta. Seurantaa on tehty paikoitellen jopa 200 vuotta, joten historiatietoutta alkaa jo löytyä. Näin voidaan seurata ja tehdä päätelmiä esimerkiksi ilmaston muutoksiin liittyvistä kysymyksistä. Luonnossa liikkujalle jään ominaisuuksien mittauksesta on tietenkin eniten hyötyä silloin, kun on asiaa jäälle vaikkapa suksilla liikkumisen tai pilkkimisen muodossa. Ajantasaiset jäätiedot ovat nähtävillä netissä: http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Vesi/Vesitilanne_ja_ennusteet/Jaanpaksuus Kuuntele ja katsele Kimmon mielenkiintoiset tarinat jäästä! Lumi ja jää (YouTube, 7:54)   Vesistötarkastaja Kimmo Häkkinen, Keski-Suomen ELY-keskus    

’Töitä on puskettu kukonlaulusta lepakonlentoon’ kertoo monialayrittäjä Matti Mehtola ELY-keskuksen asiantuntijoille. Matti kunnostaa Joutsan Pärnämäessä sijaitsevan Kotimäen tilan vanhoja laidunmaita ja kehittää tilasta perinnemaisematilaa. Perinteisen maatalouden rinnalle on nousemassa aivan uudenlaista liiketoimintaa, esimerkkinä luonnon- ja maisemanhoito, osana laajempaa biotalouden ’vallankumousta’. Lyhyesti määriteltynä biotaloudella tarkoitetaan uusiutuvien luonnonvarojen kestävää käyttöä. Paluuta ruohonjuuritasolle edustaa myös nouseva trendi, jossa luonnosta haetaan elämyksiä. Yleisesti ottaen ihmisten hakeutuminen luonnon pariin näkyy esimerkiksi kansallispuistojen kävijämäärien kasvuna tai metsähallituksen lammaspaimenviikkojen huimana suosiona.  Kysyntä synnyttää tarjontaa. Luonnon- ja maisemanhoidon tuotteistaminen voi tarkoittaa kokonaan uutta liiketoimintaa, kuten laiduneläinten vuokrauspalvelua. Tai sitten kysymys voi olla lisäarvon tuottamisesta ol...