Keski-Suomen ELY-keskus

Alueiden ominaispiirteitä kuvaamaan ja tilannekuvien luomiseen on nykyään yhä enemmän avoimia tietojärjestelmiä ja -aineistoja. Tilannekuva voi kertoa muun muassa väestössä, rakennetussa ympäristössä tai luonnonympäristössä tapahtuvista ilmiöistä ja muutoksista. Samoin tilannekuva voi paljastaa yrityksiin ja työvoimaan liittyvien indikaattoreiden suhdanteista eri kuntien ja maakuntien välillä. ELY-keskuksella on roolia tiedon tuottajana yhteistyössä taustaorganisaatioiden (mm. Suomen ympäristökeskus, Liikennevirasto, Maaseutuvirasto) kanssa kuin myös tiedon käyttäjänä sekä hyödyntäjänä, mutta myös osin sen jakajana. Tiedon jalostaminen keskiössä Ongelmaksi onkin syntynyt – ei niinkään tiedon määrä ja olemassa olo – vaan se, kuinka tieto saadaan helposti ja kansantajuisesti käyttöön sekä koottua eri tietolähteistä. Tietoa on nykyään paljon saatavilla vapaaseen käyttöön eri organisaatioiden tietopalveluiden ja rajapintojen kautta. Ja tietoa syntyy koko ajan lisää. Usein tämä tieto...

Eräässä laulussa toisteltiin teemaa "on kahdenlaista".   Lauluntekijän vertailut soivat mielessäni, kun pohdin nyky-yhteiskunnan vapaaehtoisuus- ja valinnanvapausbuumia suhteessa menneen ajan pakkosuojeluun ja nykyiseen maanomistajille vapaaehtoiseen metsiensuojeluohjelma METSOn suojeluun.   Luonnonsuojelussa todellinen vapaaehtoisuus oli 1980- ja 1990-luvuilla, ja osin myös 2000-luvulle tultaessa, lähes tuntematon käsite, kun puhuttiin valtakunnallisista luonnonsuojeluohjelmista tai Natura 2000-verkostosta. Yhä vieläkin on jäljellä rippeitä tuon ajan ratkaisemattomista suojeluvarauksista.   Valinnanvapaus kattoi käytännössä vain yksityismaan luonnonsuojelualueen rauhoitussopimuksen ja maakaupan tai maanvaihdon.   Maanomistaja sai siis valita näistä itselleen parhaiten sopivan vaihtoehdon, mutta jos vaihtoehdot eivät maanomistajalle kelvanneet, oli edessä pahalta kuulostava lunastusmenettely.    Suunnitelmasuojelun aikakauden aikaansaannokset ovat kuit...

Poistan jännityksen heti alkuun vastaamalla otsikon kysymykseen: on tietenkin! Sillä on virkaa ennen kaikkea siksi, että julkisen organisaation on oltava erityisen aulis kertomaan itsestään ja tekemisistään ulospäin jo etukäteispainotteisesti, koska olemme vastuussa toiminnastamme kustantajille eli veronmaksajille. Ulkoisella viestinnällä on julkisessa hallinnossa tiedonvälityksen lisäksi siis myös erityinen moraalinen merkitys lakivelvoitteiden ohella. Nuo seikat mielessä me julkisen hallinnon viestijät teemme työtämme. Sisällön on oltava selkeää kanavasta riippumatta Meitä viranomaisia on usein syytetty – varmasti aiheestakin – siitä, että sanomamme on kapulakieltä ja tulkinnanvaraista. Tähän seikkaan olemme kiinnittäneet huomiota erityisesti tiedotteissamme , jotka ovat nettisivujemme lisäksi edelleen keskeinen osa ulkoista viestintäämme. Pyrimme kirjoittamaan tiedotteet toimittajan ja lukijan näkökulmasta. Silloin kun media lainaa tekstiä omissa julkaisuissaan suoraan tiedo...