Mitä yhteistä on metalliteollisuudella, vaatteiden valmistuksella ja Ruokavirastolla?

Euroopan unionissa on noudatettu yhteistä maatalouspolitiikkaa vuodesta 1962 lähtien. Alussa tavoiteltiin alueen omavaraista ruoantuotantoa. Kohtuuhintaisen ruoan varmistaminen kuluttajille ja viljelyn jatkuvuuden turvaaminen ovat edelleen tärkeimmässä asemassa EU:n maatalous- ja maaseuturahoituksessa, mutta nykyisin maaseudun elinkeinojen ja asuinympäristön kehittämisen tavoitteet ovat paljon aiempaa kirjavammat. Esimerkiksi ympäristö- ja ilmastohaasteiden ratkaisemiseen liittyvät toimenpiteet ovat korostuneesti esillä yhteisessä maatalouspolitiikassa.

Maaseuturahoitus tarjoaa maatilojen rakenteen kehittämisen lisäksi paljon vaihtoehtoja myös muun yritystoiminnan edistämiseen. Vuosina 2021–2022 Keski-Suomen maaseuturahoituksen suuria yritysinvestointikohteita osui maakunnan eri puolille Viitasaarelta ja Saarijärveltä Jämsään, Keuruulta Hankasalmelle. Niiden toimialat ovat jotakin muuta kuin EU:n maatalouspolitiikan alta voisi kuvitella löytyvän: puutuote- ja metalliteollisuutta, komposiitti- ja tekstiiliteollisuutta sekä matkailualaa.

Kaikkiaan tuolla parin vuoden jaksolla maaseudun yritystuella rahoitettiin ELY-keskuksen tai Leader-ryhmien kautta yli 150 investointi- ja kehittämiskohdetta, joiden kustannusarviot vaihtelivat muutamasta tonnista liki pariin miljoonaan euroon. Kohteita oli lähes jokaisessa Keski-Suomen kunnassa ja monella toimialalla. Monipuolisuudesta löytyy myös vastaus otsikossa esitettyyn kysymykseen. Ruokavirasto ohjaa valtakunnallisesti myös Keski-Suomen maaseuturahoituksen käyttöä.

EU:n maatalouspolitiikalla boostia monenlaiseen yritystoimintaan Keski-Suomessa

Tänä vuonna maaseudun kehittämishankkeisiin ja yritystoimintaan Keski-Suomen ELY-keskuksella on käytettävissä noin 4,3 miljoonaa euroa ja vuoteen 2027 kestävällä rahoituskaudella yhteensä noin 30 miljoonaa euroa. Yritysrahoituksessa tuki on 20–35 % hyväksytystä kustannusarviosta. Tukitaso vaihtelee toiminnan sijainnin ja tuettavan toimenpiteen perusteella.

Keski-Suomessa maaseuturahoitusta voidaan hyödyntää yritystoiminnan käynnistämiseen, kehittämiseen ja investointeihin koko maakunnassa Jyväskylän keskusta-aluetta lukuun ottamatta. Sinnekin löytyy vaihtoehtoja EU:n rakennerahastoista.

Koronapandemia ja Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa keväällä 2022 havahduttivat päättäjät ja kansalaiset pohtimaan varautumista ja huoltovarmuutta aiempaa enemmän. Ruoka, vesi, hajautettu uusiutuva energiantuotanto ja turvallinen asuminen ovat keskeisiä tekijöitä kokonaisturvallisuuden näkökulmasta. Maaseudun luonnonvaroilla ja yrittäjyydellä on tärkeä rooli niiden tuottamisessa. Myös vihreän siirtymän toteuttamiseksi maaseudun resursseista ja toiminnoista löytyy monia ratkaisuja.

Maaseutu tarvitsee maatalouden ohella monien alojen yrityksiä, niiden luomia työpaikkoja ja tuloa sekä palvelujen ja hyvinvoinnin turvaamista. Siksi on ymmärrettävää ja perusteltua, että EU:n rahoituksella edistetään näitä toimintoja alueilla, joilla tekijäjoukko on harventunut ja ikääntynyt. Se hyödyttää yhtä lailla Keski-Suomea ja muuta maata. 

 

 

Pertti Ruuska
Maaseutuyksikön päällikkö

 

 

 

 

 

 

 

Kirjoitus on ensimmäisen kerran julkaistu 12.6. Keskisuomalaisen Yritykset ja työelämä -sivulla Vierailija-osiossa.