Keski-Suomen ELY-keskus vahvasti mukana Jämsän alueen kehittämisessä

Jämsän seutu on viime vuosina saanut osakseen kovia taloudellisia iskuja, joilla on ollut vaikutusta paitsi alueen työllisyyteen myös muihin kehitysnäkymiin. Valtionhallinnon alueellisena viranomaisena Keski-Suomen ELY-keskus on ottanut tilanteen vakavasti niin lyhyellä aikavälillä kuin pitkäjänteisesti. Yhtenä keskeisenä instrumenttina on ollut hankerahoitus. Perimmäisenä tarkoituksena on piristää Jämsän seudun talouselämää ja luoda sitä kautta uusia työpaikkoja.

Yksi esimerkki ajankohtaisista hankkeista on Himokselle nouseva monitoimihalli, johon tulee erilaisia liikunta-, hyvinvointi-, viihde- ja ravintolapalveluita. Tarkoituksena on rakennuttaa alueelle majoittuville asiakkaille sekä paikallisille asukkaille ympärivuotisia palveluita. Keski-Suomen ELY-keskus on myöntänyt tälle hankkeelle rahoitusta yli 600 000 euroa.

– Rakennusvaiheessa hanke työllistää noin 15 henkeä sekä valmistumisen jälkeen noin 4–8 henkeä, rahoitusasiantuntija Juha Tentke arvioi.

Rahoittaja eli ELY-keskus tarkastelee asioita yhteiskunnan kokonaishyödyn kannalta. Rahoituksen myöntäminen on aina harkinnanvaraista ja tarkan perehtymisen lopputulos.

 "Rahoittaja eli ELY-keskus tarkastelee asioita yhteiskunnan kokonaishyödyn kannalta.

Toinen hyvä esimerkki Himoksen alueen kehittämiseen osallistumisesta on jo käytössä oleva ensilumenlatu, jonka rakentamista ELY-keskus tuki yli 700 000 eurolla. Tämän tyyppisillä hankkeilla on erittäin iso merkitys, kun Himoksesta kehitetään entistä vahvempaa maakunnallista ja jopa valtakunnallista ympärivuotista liikunta- ja vapaa-ajan keskusta!

ELY-keskuksen liikennevastuualueen toimeen kuuluu Himoksen alueen eritasoliittymän rakennuttaminen valtatielle 9 Säyrylän kohdalle.

Matkailun ja yleishyödyllisten hankkeiden lisäksi tukea innovatiiviseen teollisuuteen ja työllistymiseen

Vaikka matkailu ja eritysesti Himoksen alue onkin keskeisessä osassa Jämsän seudun tulevaisuuden suunnitelmissa, se ei ole ainoa kehittämiskohde.

– Esimerkiksi elintarviketeollisuuden alalla ELY-keskus on myöntänyt huomattavan rahoituksen paikallisen Jokilaakson Juuston kasvuinvestointeihin. Onnistunut kasvu luo työpaikkoja ja vaurautta, yrityskehitysasiantuntija Tiia Rantanen kertoo.

Jokilaakson Juusto on kehittänyt toimintaansa voimakkaasti myös kasvipohjaisiin tuotteisiin ja investoinneilla on tehty lukuisia tuotteiden valmistukseen liittyviä kalustohankintoja. Liiketoiminnan kasvuun yrityksen käyttöön valmistuu tänä kesänä uudet toimitilat, joihin laitteisto sijoittuu. Myös Elosen Leipomolle on myönnetty tukea kasvuun ja tuotekehitykseen.

– Entisen Kaipolan paperitehtaan alueen teollinen infrastruktuuri mahdollistaa uuden tuotannollisen toiminnan sijoittumisen Jämsään. Jo olemassa olevat rautatieyhteys, teollisen mittakaavan sähkön ja lämmöntuotanto, veden käsittelyteknologia sekä suuret tuotannolliseen toimintaan soveltuvat hallit luovat uudistuvalle teollisuudelle, esimerkiksi kiertotaloudelle merkittäviä mahdollisuuksia, johtava asiantuntija Päivi Hamarus puolestaan toteaa.

Kaipolan sulkemista ei jääty märehtimään

Suurin yksittäinen tukitoimien kohde on ollut Kaipolan tehtaan sulkemisesta johtuneet toimenpiteet. Niissä Keski-Suomen ELY-keskus ja TE-toimisto ovat olleet hyvin vahvasti mukana alusta lähtien.

TE-toimiston rooli on korostunut muun muassa henkilöasiakkaiden osaamisen ja uusien työmahdollisuuksien kartoittamisessa – paljon muussakin. Ratkaisevaa on ollut se, että asiakkaita palveltiin jo proaktiivisesti tehtaalla, liittyipä asia sitten vaikkapa yritystoiminnan aloittamiseen tai koulutuskuvioihin.

ELY-keskuksen osalta haluamme nostaa esiin yhtenä yksittäisenä asiana rekrytointikoulutukset, joita suunnittelemme ja rahoitamme.

– Keski-Suomessa RekryKoulutukset ovat kasvattaneet suosiotaan. RekryKoulutus on työnantajille oiva apu työntekijöiden rekrytoinnissa, kun ammattitaitoisia työntekijöitä ei löydy eikä alan osaajia valmistu lähiaikoina oppilaitoksista. RekryKoulutuksen sisältö räätälöidään työnantajan tarpeiden mukaiseksi yhdessä kouluttajan kanssa ja koulutukseen sisältyy sekä teoriaopintoja, että työssäoppimista. ELY-keskus rahoittaa koulutuksen kokonaishinnasta 70 %, koulutusasiantuntija Minna Haapala avaa.

"RekryKoulutus on työnantajille oiva apu työntekijöiden rekrytoinnissa, kun ammattitaitoisia työntekijöitä ei löydy eikä alan osaajia valmistu lähiaikoina oppilaitoksista. 

 

Lopuksi on syytä todeta, että huolimatta Kaipolan tehtaan lakkauttamisen ensijärkytyksestä, Jämsän seudun työttömyysluvut eivät päässeet nousemaan mitenkään merkittävästi. Tästä kiitos kuuluu toki muillekin kuin ELY-keskukselle ja TE-toimistolle, mutta tyytyväisinä voimme kuitenkin todeta, että olimme ja tulemme olemaan merkittävässä roolissa pehmentämässä äkillisten muutosten aiheuttamia kuohuja niin Jämsässä kuin muuallakin.

Teksti: Santtu Lytsy (tekstissä mainittujen ELY-keskuksen asiantuntijoiden haastattelun pohjalta)
Kuva: Janne Jaatinen

Keski-Suomen ELY-keskus

IPCC:n uusin raportti on huolestuttava – toivoa kuitenkin on

 

Hiljattain julkaistu IPCC:n raportti ei jätä epäselvyyksiä: ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos on täällä.

Hallitusten välinen ilmastopaneeli IPCC on ilmastonmuutosta ja sen vaikutuksia arvioiva elin. Uusimman raportin pääpaino on ilmastonmuutoksen vaikutuksissa, sopeutumisessa sekä luonnon ja ihmiskunnan haavoittuvuudessa. Vaikka lämpeneminen rajoittuisi 1,5 asteeseen, on muutos planeetallamme merkittävä. Nykyisellä kehityksellä päästöt ovat globaalisti yhä nousussa. Jos emme vauhdita vihreää siirtymää kaikin mahdollisin keinoin, fossiiliset polttoaineet ja ylikulutus muuttavat ilmaston ja maailman peruuttamattomasti.

"Jos emme vauhdita vihreää siirtymää kaikin mahdollisin keinoin, fossiiliset polttoaineet ja ylikulutus muuttavat ilmaston ja maailman peruuttamattomasti.

 

Puolet ihmisistä elää vaaravyöhykkeellä

IPCC:n raportin mukaan lähes puolet maailman väestöstä elää ilmastonmuutoksen vaaravyöhykkeellä, jolla elinolot tulevat muuttumaan dramaattisesti. Ruoantuotanto on jo vaarassa esimerkiksi päiväntasaajan alueella. Ilmastonmuutoksen vaikutukset eivät jakaudu tasaisesti tai reilusti, vaan kohdistuvat erityisesti jo taloudellisesti heikommassa asemassa oleviin.

Riskien toteutuminen ja niiden vaikutusten voimakkuus riippuu hillintä- ja sopeutumistoimista. Sopeutuminen tulee olemaan oleellisessa roolissa ja sitä on tarkasteltava alueellisten tarpeiden näkökulmasta paikallista tietotaitoa apuna käyttäen. Sopeutumisen avulla monien riskien terävin kärki saadaan tasoitettua. Tulevaisuus on kuitenkin sitä helpompi, mitä vähemmän meidän tarvitsee sopeutua.

Ilmastonmuutos vaikuttaa moniin yhteiskunnan osa-alueisiin, kuten ruokaturvaan sekä terveyteen ja hyvinvointiin.

Luonnon monimuotoisuuden suojelun tärkeys korostuu

Luonnon monimuotoisuuden suojelun tärkeys korostuu ilmastonmuutoksen vaikutusten myötä. Jotkut ekosysteemit, kuten koralliriutat ovat muuttuneet peruuttamattomasti ja tulevat todennäköisesti häviämään. Suomessa etenkin herkät arktisen alueen ekosysteemit ovat vaarassa. Monet lajit siirtyvät viileän ilman perässä kohti pohjoista ja tämä johtaa usein kotoperäisten lajien kantojen heikkenemiseen tai häviämiseen.

"Suomessa etenkin herkät arktisen alueen ekosysteemit ovat vaarassa.

 

Ilmastonmuutoksen edetessä sään ääri-ilmiöt tulevat lisääntymään. Ruuantuotannon on sopeuduttava vaihteleviin olosuhteisiin Suomessakin. Muita riskejä aiheuttavat muun muassa ilmastonmuutoksen vaikutukset metsiin, lumi- ja jääpeitteeseen sekä kuivuuden lisääntyminen. Metsiä uhkaavat uudet tuholaishyönteiset, myrskytuhot ja metsäpalot. Lumipeitteen menetys, talvisateet ja tulvat aiheuttavat vesistöjen tummumista. Kuivien kesien yleistyessä suot voivat muuttua hiilinielusta päästöjen lähteeksi. Yksi IPCC:n raportin viesteistä on, että 30-50 % koko planeetan luontotyypeistä ja luontojärjestelmistä on saatava suojelun piiriin. Tämä vaatii myös elinympäristöjen ennallistamista. Metsien monimuotoisuutta ja rakennepiirteiden vaihtelua on lisättävä.

Muutosta yksilön ajatteluun

Ilmastonmuutos vaikuttaa myös ihmisyhteisöihin, joita uhkaavat yhä useammin lämpöaallot, tulvat ja kulkutaudit. Raportin esittelemät vaikutukset talouteen ja turvallisuuteen ovat odotettua suurempia. Esiin on nostettu terveysvaikutukset ja ensimmäistä kertaa vaikutus mielenterveyteen. Nuoret tarvitsevat apua ilmastonmuutoksen aiheuttamaan pelkoon ja ahdistukseen. Aikuisten on otettava ohjat käsiinsä.

Uskon, että yhteiskunnallisten muutosten lisäksi sopeutumista ja resilienssiä tarvitaan jokaisen omaan ajatteluun. Tarvitaan kykyä hyväksyä muutos ja löytää oma rooli uudessa toimintaympäristössä. 

"Tarvitaan kykyä hyväksyä muutos ja löytää oma rooli uudessa toimintaympäristössä.

YK:n pääsihteerin sanoin: Nyt on ilmastojohtajuuden aika. Ilmastokriisin selättämiseksi tarvitaan rohkeita ja viisaita päätöksiä yhteiskunnan kaikilla tasoilla. ELY-keskusten läpi kulkee tavalla tai toisella noin 80 % Suomen päästöistä. Meillä on hyvä mahdollisuus vaikuttaa päästöihin eri sektoreilla niin suoraan kuin välillisesti. Ilmastojohtajana voi toimia meistä jokainen. Toivoa on ja toimintaa tarvitaan nyt.

Ilmastonmuutos- ja kiertotalousasiantuntija
Emma Thitz
Keski-Suomen ELY-keskus

Hynttyyt yhdessä Keski-Suomen pk-yrityksiä varten!

 

Viime vuonna Keski-Suomen ELY-keskus myönsi yrityksille avustuksia n. 14 M€, Finnvera Oyj rahoitti maakunnan yrityksiä n. 40 M€ ja Business Finland myönsi lainoja ja avustuksia yrityksille n. 15 M€.

Mitä yhteistä rahasäkin taakse kätkeytyy?

ELY-keskuksen vastuulla on vetää maakunnassa toimivaa yritysasiakkuuden johtoryhmää. Työ- ja elinkeinoministeriön ohjeistuksella kokoamme vuosittain maakunnan yhteisen yritysasiakkuussuunnitelman, jossa suunnitellaan yhteiset tulevan vuoden tavoitteet ja toimenpiteet.

"Työ- ja elinkeinoministeriön ohjeistuksella kokoamme vuosittain maakunnan yhteisen yritysasiakkuussuunnitelman, jossa suunnitellaan yhteiset tulevan vuoden tavoitteet ja toimenpiteet.

Ydintoimijoina ovat ELY-keskus, TE-palvelut, Finnvera ja Business Finland. Myös yhteistyö maakunnan muiden yritysneuvontatahojen ja oppilaitosten kanssa on tärkeää. Yritysasiakkuussuunnitelmassa korostui viime vuonna yhteisenä tavoitteena aktiivinen yritysasiakkaisiin suuntautuva kontaktointi sekä keskinäisen yhteistyön ja tiedonvaihdon tiivistäminen. Puheenjohtajana tässä johtoryhmässä toimii Keski-Suomen ELY-keskuksesta johtaja Pirkko Melville.

Koronakampauksella kaivettiin esiin jatkokehittämistarpeita

ELY-keskus ja Business Finland myönsivät koronatukia vuonna 2020 maakuntaan lähes yhdeksälle tuhannelle yrityshankkeelle. Käynnistimme yhteisesti puhelimitse tapahtuvan jälkikontaktoinnin koronatukia saaneille yrityksille, eli alkoi ”koronakampaustalkoot.”

Työnjaossa sovittiin, että TE-palvelut ottaa yhteyttä paikallisesti toimiviin koronatukea saaneisiin yrityksiin, ELY-keskukset ja Finnvera hoitaisivat pienemmät vientiä harjoittavat pk-yritykset ja Business Finland isommat vientiyritykset. Tarkoituksena oli kuulla yrittäjiä kehittämishankkeiden ja koronatuen vaikuttavuudesta ja jatkokehittämistarpeista sekä ohjata yrityksiä sopiviin Team Finland-jatkopalveluihin.

Yrittäjät kokivat keskustelut positiivisena yhteydenottona. Vaikka välitöntä kehittämistarvetta ei tuen jälkeen aina ilmaantunutkaan, oli yhteydenotto monellekin yrittäjälle mahdollisuus purkaa koronan tuomia huolia tai onnistumisia jonkun ulkopuolisen asiantuntijan kanssa.

"Yrittäjät kokivat keskustelut positiivisena yhteydenottona.

TE-palvelut teki kampauksessa suurimman urakan soittamalla noin tuhanteen yritykseen. Lisäksi vuonna 2021 TE-palveluiden kautta myönnettiin koronaan liittyen yli 800:lle yksinyrittäjälle työmarkkinatukea. 

Rakennemuutos toi selvittelytarvetta

Maakuntaa kohtasi kaksi isoa rakennemuutosta: Kaipolan tehtaan alasajo ja toisena pohjoisen Keski-Suomen turvetuotannon alasajoon valmistautuminen yllättävän nopealla tahdilla. Molemmissa tapauksissa TE-palvelut selvitti alueen yritysten tilanteen alihankintayrityksineen ja mahdolliset aiheutuvat työllisyysvaikutukset. TE-palvelut ja Keski-Suomen ELY-keskus suuntasivat yhdessä työvälitys- ja uudelleenkoulutusmahdollisuuksia irtisanottaville työntekijöille.

ELY-keskus rahoitti esiinnousseita yritysten kehittämishankkeita Jämsän alueelle kiintiöidyllä erillisrahoituksella. Turvealalla valmistelutyötä jatkaa nyt Kehittämisyhtiö Karstulanseutu Oy erillishankkeella.

Pientiimeillä erikoisteemojen kimppuun

ELY-keskus ja TE-palvelut käynnistivät yhteisen elinvoimatiimin, jossa on asiantuntijoita talon eri vastuualueilta. Tällä tiimillä tuodaan näkemystä yhteiseen pöytään laajasti. Elinvoimatiimin työmuodoksi on kehittynyt teemaryhmä-toiminta, jossa kootaan ennakointietoa, yrityksiä, oppilaitos- ja tutkimustahoja tietyn esiin nousevan asiakokonaisuuden ympärille ja rakennetaan jatkopolutusta.

Kansainvälistymisen osalta kokoontuu säännöllisesti Team Finland -aluetiimi, jonka tavoitteena on edistää yritysten kansainvälistymistä maakunnasta maailmalle. Mukana tiimissä toimii ELY-keskuksen, TE-palveluiden , Finnveran ja Business Finlandin lisäksi Ulkoministeriön edustaja – ovet eri maapallon kolkkiin ovat todellakin avoinna.

 "Mukana tiimissä toimii ELY-keskuksen, TE-palveluiden , Finnveran ja Business Finlandin lisäksi Ulkoministeriön edustaja – ovet eri maapallon kolkkiin ovat todellakin avoinna.

Tärkeää on kohdata yrittäjä ja kysyä aidosti, mitä sinulle kuuluu, voimmeko jotenkin auttaa? Ohjauksen edellytyksenä on tuntea toistemme palvelut ja etenkin tuntea kollegat toisissa organisaatioissa, jotta yhteistyö on helpompaa. Tätä työtä jatkamme tänäkin vuonna yhdessä maakunnan yritysten auttamiseksi!

Kehittämispäällikkö
Pirjo Suhonen
Keski-Suomen ELY-keskus

Vesistökunnostamisen uudet ja tarpeelliset tuulet

Puhtaat vedet eivät ole itsestäänselvyys, vaikka niiden hyvä tila on paitsi luonnon itsensä myös vesistöalueiden ihmisten ja elinkeinojen kannalta ensiarvoisen tärkeää. Tämä on oivallettu muun muassa Keurusselän alueella, jossa Keurusselän valuma-alueen kunnostushankkeessa edistetään alueen vesienhoitoa ja vesienhallintaa kunnostussuunnittelun ja sidosryhmäyhteistyön kautta. ELY-keskuksen roolina on toimia tällaisissa hankkeissa valvovana viranomaisena, mutta mitä visioita tulevaisuuteen liittyy? Tässä blogissa kirjoitetaan vedestä.

Keuruulla 2.11.2021 pidetyssä tilaisuudessa oli "tupa täynnä". Hanke ja tilaisuus selkeästi herättivät kiinnostusta, ja eri sidosryhmät olivatkin hyvin edustettuina. Tilaisuuden paras anti oli yhteistyön konkreettinen herättäminen – valuma-aluetason kunnostamista tai edes sellaisen suunnittelua ei voi tehdä ilman eri intressien yhteensovittamista. Laajat yhteiset yleisötilaisuudet ovat kriittisen tärkeitä luottamuksen vahvistamiseksi, ja niissä on hyvä käsitellä esim. ajankohtaista tutkimustietoa aiheeseen liittyen. Tämä antaa hyvää perustaa tarpeellisen yhteisen päämäärän muodostamiseksi.

"Valuma-aluetason kunnostamista tai edes sellaisen suunnittelua ei voi tehdä ilman eri intressien yhteensovittamista.

– Ehkä tiivistetysti voisi todeta erityisesti laaja-alaisista kunnostusprojekteista: jotta niissä pääsee tulevaisuudessa eteenpäin, pitää ennen kuin tekee tai suunnittelee mitään, kokoontua yhteen ja kuulla kaikkia, vesienhoidon asiantuntija Jouni Kivinen Keski-Suomen ELY-keskuksesta toteaa.

ELY-keskus toimii hankkeissa valvovana viranomaisena eli seuraamme sitä, että myönnetyt rahat käytetään tarkoituksenmukaisesti, mutta on siinä muutakin.

– Valvoja tarkastelee hankkeen etenemistä hankesuunnitelman mukaisesti, eli katsotaan toteutusta rahoituksen kohteena. Tärkein asia kuitenkin on pyrkiä neuvomaan ja auttamaan hanketta, mikäli vastaan tulee asioita, joissa ELY-keskus pystyy apua tarjoamaan, Kivinen jatkaa.

Jouni Kivisen esitys KEURUS-hankkeen yleisötilaisuudessa (pdf)

Valmiit yhteistyö- ja tiedotusverkostot nopeuttavat ja helpottavat hankkeiden perustamista

Keski-Suomeen perustettiin maakunnallinen vesistökunnostusverkosto keväällä 2021. Siitä on tarkoitus muodostua oleellinen toiminnallinen osa alueemme vesistökunnostusten työkalupakkia. Laajempi tiedottaminen ja verkoston jatkokehittäminen on parhaillaan työn alla. Verkosto on kiinteä osa Keski-Suomen vesi ja ympäristö ry:tä.

"Keski-Suomeen perustettiin maakunnallinen vesistökunnostusverkosto keväällä 2021.  

Monesti vesistöjen kunnostamisesta herää paikallisesti ideoita tai nousee tarpeita, jotka eivät etene lukuisista eri syistä johtuen. Ehkä tärkeimpänä syynä tietämättömyys siitä, miten kunnostushankkeen saisi käyntiin tai miten saattaa ideaa käytäntöön.

– Jos tuollainen aktiivisuus onnistutaankin ohjaamaan tehokkaasti kanavoituna eteenpäin, on huomattavasti todennäköisempää, että suuremmasta osasta ideoita rakentuukin todellinen konkreettinen hanke, Kivinen ajattelee.

Hanketoimijat tarvitsevat tietoa, tukea ja apua erinäisiin hallinnollisiin kuin myös biologis-ekologisiin seikkoihin, joihin verkostoyhteistyöstä löytyy voimavaroja.

Selkeää tarvetta kentällä olisi erityisesti vaikeissa kohteissa leveämmille harteille.

– Esimerkiksi paikallisen pienen kyläyhdistyksen tai vesialueen osakaskunnan kynnys alkaa vetää laajaa valuma-alueen kunnostushanketta on ymmärrettävästi varsin korkea ja jyrkkä, eikä esimerkiksi Keski-Suomen vesi ja ympäristö ry voi kaikissa Keski-Suomen hankkeissa toimia aktiivisena vetäjänä ja toteuttajana – tosin projektinhallinnassa hyvänä apuna kyllä, josta on jo toimintamallipilottikokeiluja tehtykin, Kivinen toteaa.

Kansallisen tason toimija isojen hankkeiden vetäjäksi? 

Vesistökunnostusten yksi merkittävä periaatteellinen seikka on niiden tietynlainen oikeudellinen vapaaehtoisuus. Harvoin jollekin toimijalle muodostuu juridista velvoitetta toteuttaa kunnostushanke, vaan useimmiten kunnostukseen ryhtyy vapaaehtoisesti jokin taho, joka haluaa asioita edistää.

– Kansallisen neutraalin toimijan pitäisi pystyä merkittävät ja vaikeat hankkeet toteuttamaan, joille ei löydy luontevia muita vetäjätahoja, Kivinen visioi.

Rajanveto on tietenkin erittäin hankalaa, milloin jokin hanke täyttäisi tai ei nämä kriteerit. Riskinä on helposti hankkeiden "sälyttäminen" muille, vedoten edellä mainittuun, eli ettei projektia syystä tai toisesta onnistuttaisi paikallisesti toteuttamaan.

"Riskinä on helposti hankkeiden sälyttäminen muille...

Vesistökunnostusten oikeudellisia velvoitteita ja vastuita pitäisikin tarkastella nykyistä enemmän, ja miettiä onko valtiolla se viimeinen vastuu käytäntöön panosta. Vesienhoitoon liittyvä lainsäädäntö kuitenkin velvoittaa vesien ja ympäristön tilaan liittyvissä asioissa.

Katso tutkija Antti Belinskijn esitys ”Luontidirektiivin lajisuojelu järvien kunnostushankkeissa”:

Kunnostushankkeissa pyritään saamaan vesi kiertämään kuin ihmistä ei olisikaan 

Kunnostushankkeet voidaan karkeasti jakaa joko elinympäristön tai virkistyskäyttöedellytysten parantamiseen tähtääviksi. Ilmenee jokin haitta, johon kunnostuksella pyritään puuttumaan. Ns. puhtaimmillaan/jaloimmillaan ideologisesti kunnostushanke on projekti, joka palauttaa alueen takaisin luonnontilaan tai mahdollisimman lähelle sitä, mutta käytännössä harvoin edellä mainittu on mahdollista. Useimmiten kunnostushanke on kompromissi, jossa yhteensovitetaan ihmistoiminnan eri käyttötarpeita ja luonnontilaa biologis-ekologisesti edistäviä toimenpiteitä.

– Toimenpideluettelo mitä kaikkea kunnostushankkeessa voidaan tehdä, on turhan pitkä ja monisyinen sellaisenaan tässä avattavaksi. Ehkä selkein mihin vesistöjen elinympäristön kunnostushankkeella voidaan tähdätä, on veden kiertokulun palauttaminen mahdollisimman lähelle kunnostusalueen alkuperäistä, Kivinen katsoo.

Ja vettähän on kaikkialla - maaperässä, soilla, pohjavesissä, noroissa, jne. Eli periaatteessa hyvin monenlaisia hankkeita voidaan pitää vesistökunnostushankkeina, aina soiden ennallistamisesta kaupunkien hulevesisuunnittelun kautta järven ravintoverkkokunnostukseen. Kaiken lähtökohtana olisi koittaa saada vesi kiertämään kuin ihmistoimintaa ei olisikaan – tai kompensoiden ihmistoiminnan vaikutukset jollakin menetelmällä. Toki näin yksinkertainenhan tämä asia ja aihepiiri ei ole…

Blogi perustuu Vesienhoidon asiantuntija Jouni Kivisen haastatteluun.

Vesienhoidon asiantuntija
Jouni Kivinen
Keski-Suomen ELY-keskus

  

Teksti: Santtu Lytsy & Jouni Kivinen, Keski-Suomen ELY-keskus
Kuvat: kuviasuomesta.fi ja ELY-keskus

Positiivisten esimerkkien voimaa

Keski-Suomen kulttuuriympäristöpalkinto jaettiin 10. kerran

 

Pitkän ja vaiheikkaan historian kokenut kylänraitin vanha hirsirakennus seisoo nykyään ryhdikkäänä ja sisältä tuikkivat kodin valot. 

Vanhan höyrysahan voimalaitosrakennus ja puuvarasto ovat saaneet uuden elämän taidegalleriana ja käsityöyrityksen myymälänä.

Vanha puukoulu jäi koulutoiminnan lakattua tyhjilleen, kunnes se kunnostettiin kokoontumiskäyttöön yhteisöllisenä projektina.

Olympiastadionin peruskorjaus sai loppusilauksen mittatilaustyönä valmistetuilla ja asennetuilla puuverhouspaneeleilla.

Seurakunnan toiminta vanhassa pappilassa päättyi, nyt pappila palvelee asiakkaita ruoka- ja matkailualan yrityksenä.


Tekijät näiden hienojen onnistumisten takana saivat Keski-Suomen maakunnan kulttuuriympäristöryhmän (MAKU) myöntämän Keski-Suomen kulttuuriympäristöpalkinnon ja kunniakirjat vuonna 2021.

 

Palkitsemistilaisuus pidettiin 15.12.2021 Keski-Suomen museolla.
Kuva: Liisa Horppila-Jämsä

 

 

 

 

 

 

 

 

  

 

 

 

 

Nostetaan kulttuuriympäristön onnistujat esille!

MAKU-ryhmässä eri viranomais- ja sidosryhmätahot puhaltavat yhteen hiileen keskisuomalaisen kulttuuriympäristön arvojen säilymisen, hoidon tason parantamisen ja kestävän käytön puolesta. Keski-Suomen kulttuuriympäristöpalkinnolla ryhmä haluaa nostaa esille kulttuuriympäristönonnistujia: yksityishenkilöitä, yrittäjiä, yhdessä tekijöitä, uusiin mahdollisuuksiin tarttujia, puurtajia ja osaajia.

MAKU-ryhmä on jakanut Keski-Suomen kulttuuriympäristöpalkintoa vuodesta 2005 lähtien. Aluksi palkinto jaettiin vuosittain ja vuodesta 2009 lähtien joka toinen vuosi. Ryhmä kerää ehdotuksia palkinnon saajaksi avoimella haulla ja päättää palkinnon ja kunniakirjojen saajista. Joulukuussa 2021 vuorossa oli jo kymmenes palkitsemiskerta. Positiivisilla esimerkeillä ja niistä aktiivisesti viestimällä MAKU-ryhmä haluaa kannustaa kulttuuriympäristöjen vetovoimaisuuden huomioimiseen ja hyvään hoitoon.

”Kulttuuriympäristö on ihmisen toiminnasta ja ihmisen ja luonnon vuorovaikutuksesta syntynyttä, erilaisia tai eri-ikäisiä elementtejä sisältävää kokonaisuutta – ihmisten päivittäistä arkiympäristöä. Kokonaisuuteen kuuluvat rakennettu kulttuuriympäristö, kulttuurimaisemat, perinnemaisemat ja muinaisjäännökset. Kulttuuriympäristön käsite voi tarkoittaa sekä laajoja alueita että yksittäisiä kohteita. Osa siitä on suojeltu tai muuten määritetty erityisen arvokkaaksi. Kulttuuriympäristö sisältää myös aineettomia merkityksiä.”

Palkinto on uniikki, käsityönä tehty taideteos

Alusta lähtien palkinto on ollut korpilahtelaisen metalliseppä-emaloija Ulla Huttusen valmistama uniikki taideteos, emaloitu kuvalaatta kierrätyskuparitaustalla. Palkinnon lisäksi jokaisella palkitsemiskerralla on jaettu myös yksi tai useampia kunniakirjoja.

Ulla Huttunen esitteli palkinnon.
Vieressä MAKU-ryhmän varapuheenjohtaja Liisa Bergius.
Kuva: Miikka Kumpulainen

Ulla Huttunen esitteli vuoden 2021 palkinnon ja kertoi, että palkinnon valmistaminen on ollut joka kerta mielenkiintoinen ja mieluisia projekti. ’Palkinnontekijänä olen saanut vapaat kädet, olen perehtynyt palkittavaan kohteeseen ja etsinyt sitä kuvaavan aiheen. Toivottavasti myös tällä kerralla palkinnon saaja löytää siitä jotain omaa.’

Keski-Suomen kulttuuriympäristöpalkinto 2021: Saarijärven Ruustinna Oy

Keski-Suomen kulttuuriympäristöpalkinto luovutettiin Saarijärven Ruustinna Oy:n yrittäjä Heta Oinaalle Tarvaalan pappilan rakennetun ympäristön huolellisesta kunnostuksesta, hyvästä hoidosta ja kohteeseen hyvin sopivasta uudesta käytöstä. Saarijärven Ruustinna Oy tarjoaa vanhan pappilan miljöössä ruokaelämyksiä ja majoituspalveluja. Heta Oinas on puolisonsa Timo Rusasen kanssa kunnostanut pihapiiriä ja sen rakennuksia kulttuuriympäristöä ja pappilan kulttuurihistoriaa kunnioittavalla tavalla.  Vanha pappila on avannut ovensa niin saarijärveläisille kuin muualta tuleville. Tarvaalan pappilasta on tullut suosittu kohtaamis-, tapahtuma- ja juhlapaikka – ympäristö, jossa pihapiirin ja lähiympäristön historialliset kerrostumat ovat läsnä.

 

 

 

 

 

 

 

Saarijärven kappalaisen pappilan pihapiiri kuuluu Saarijärven vanha osa -nimiseen valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön (RKY). Tarvaalan pappila ja muut Saarijärven kirkon ohi kulkevan vanhan maantien varteen sijoittuvat rakennukset muistuttavat Saarijärven kirkonkylän ilmeestä yli sadan vuoden takaa. Kuva: J-P. Paananen ©Saarijärven Ruustinna Oy

 

Timo Rusanen ja Heta Oinas. Kuva: Antti Siukola.

 

 

 

 

 

   

 

 

 

Heta Oinas ja Timo Rusanen vastaanottivat Keski-Suomen kulttuuriympäristöpalkinnon 2021. Heta Oinas totesi työn jatkuvan suurella sydämellä. Timo Rusanen kiitti yrityksen erinomaisia yhteistyökumppaneita ja kaikkia saarijärveläisiä osaajia. ’Olemme juurtuneet paikkaan ja löytäneet verkostoja, joiden kanssa on hyvä toimia’. 

Kunniakirja: Risto Toivanen, Karstula

Risto Toivaselle luovutettiin kunniakirja Karstulan kirkonkylän valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön (RKY) alueella sijaitsevien kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten: Hiekkavirran talon, Heikkisen talo ja vanhan kunnantalon (Kuhilas) kunnostamisesta. Rakennukset sijaitsevat Karstulan Keskustiellä lähellä tosiaan. Kunnostetuille ja kunnostettaville rakennuksille on mietitty niille sopiva käyttötarkoitus asuin- ja liiketiloina. Vanhojen rakennusten kunnostaminen säilyttää Karstulan kirkonkylän kulttuuriympäristön arvoja, ylläpitää kirkonkylän keskusraitin elinvoimaa ja lisää sen pitovoimaa.

Hiekkavirran talo Karstulan Keskustiellä.
Kuva: Risto Toivanen

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Elsa-Maria ja Risto Toivanen. Kuva: Antti Siukola

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Risto ja Elsa-Maria Toivanen vastaanottivat kunniakirjan. Risto Toivanen kertoi Keskustien kohteiden hankkimisesta ja kunnostuksesta: ’Yksi asia on johtanut toiseen ohjattujen sattumien ketjussa. Huomasin ohi ajaessa myynti-ilmoituksen Hiekkavirran talon ikkunassa ja tuli ajatus, että tuota voisi lähteä korjaamaan. Siinä vaiheessa ei ollut vielä ideaa, mitä talosta voisi tulla, mutta lopulta siitä tuli perheellemme koti.’ Kunnostustyö jatkuu Heikkisen talossa ja vanhassa kunnantalo Kuhilaassa. Risto Toivanen kiitti myös tukiverkostojaan, jotka ovat auttaneet ja sietäneet aikaa vievää vanhojen talojen kunnostusharrastusta. ’Matka on ollut pitkä, tunnustus lämmittää kovasti mieltä ja kannustaa jaksamaan. Toivottavasti esimerkkinä oleminen kannustaa myös muita näkemään vanhojen talojen kulttuurihistoriallisen arvon ja kunnostamaan niitä.’

Kunniakirja: Höyry-gallerian yrittäjät Ulla Huttunen ja Arto Salminen

Höyry-gallerian yrittäjäpariskunta Ulla Huttuselle ja Arto Salmiselle luovutettiin kunniakirja Korpilahden satamamiljöön arvokkaan kulttuuriympäristön elävöittämisestä ja innovatiivisesta ja ympäristöönsä positiivisesti säteilevästä yritystoiminnasta. Höyry-galleria perustettiin Korpilahden sataman vanhan höyrysahan voimalaitosrakennukseen ja puuvarastoon kymmenen vuotta sitten. Vuosien aikana Höyry-galleria on vakiinnuttanut asemansa arvokkaan kulttuuriympäristön elävöittäjänä. Ulla Huttunen ja Arto Salminen ovat inspiroivalla tavalla sovittaneet toiminnan vanhojen rakennusten puitteisiin ja historiaan. Höyry-Galleria, vaihtuvat näyttelyt ja paikallisten taiteilijoiden ja käsityöläisten kädentuotteita tarjoava putiikki saavat lisämerkitystä ympäristöstä.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Höyry-gallerian miljöö on osa Korpilahden kirkkoranta- valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä (RKY). Kuva: Liisa Horppila-Jämsä

 

Ulla Huttunen. Kuva: Antti Siukola.

 

 

 

 

 

 

  

 

 

Ulla Huttunen vastaanotti Höyry-gallerialle myönnetyn kunniakirjan. Ulla kiitti lämpimästi yrityksen yhteistyöverkostoja. Isoimmat kiitokset menivät kuitenkin Arto Salmiselle Höyry-galleriaan: ’Ilman Artoa ei olisi Höyryä’, totesi Ulla yrittäjäpuolisostaan. Ulla Huttunen antoi kiitospuheessaan rakkaudentunnustuksen myös Höyry-gallerian tiloille. ’Vanha suojeltu rakennus on kerrassaan hurmaava ja kaunis kohde.’

Kunniakirja: Siparila Oy

Siparila Oy:lle luovutettiin kunniakirja pitkäjänteisestä, tuloksekkaasta ja vastuullisesta puutuotekehityksestä ja tuotannosta, jota hyödynnetään sekä vaativassa restauroinnissa että modernissa puurakentamisessa. Siparila on kehittänyt yritystä pitkäjänteisesti ja innovoiden ja puutuotteitaan vastuullisesti ja yhteistyössä mm. suunnittelijoiden kanssa. Avarakatseisuus ja osaaminen tuotteistamisessa on mahdollistanut toteutuskelpoisia ja kestäviä ratkaisuja niin rakennussuojelun ja entistämisen kuin uuden merkittävän ja kestävän rakennetun kulttuuriympäristön toteuttamiseen.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Siparila Oy kehitti teknisesti vaativan ratkaisun Suomen ensimmäisen 8-kerroksisen puukerrostalon, Jyväskylän Puukuokan julkisivuverhoukseen. Kohde on palkittu sekä Arkkitehtuurin Finlandia- palkinnolla että Puupalkinnolla. Kuva Liisa Bergius

Juha Sojakka. Kuva: Antti Siukola

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Siparila Oy:n toimitusjohtaja Juha Sojakka vastaanotti kunniakirjan ja kertoi että yrityksen tuotekehitys on ottanut ison harppauksen 2000-luvun alun perushöylälaudasta tämän päivän pitkälle työstettyihin puutuotteisiin. Viennin osuus yrityksen liikevaihdosta on kasvussa. ’Haluamme viedä myös ulkomaille kestävää, hyvää ja ekologista puujulkisivua.’

Kunniakirja: Jämsän kaupunki

Jämsän kaupungille luovutettiin kunniakirja Jokivarren vanhan puukoulun kunnostamisesta kokoontumiskäyttöön yhteisöllisenä projektina. Vuonna 1884 rakennettu puukoulu toimi kouluna vuoteen 2015 saakka. Jämsän kaupunki on ansiokkaasti tarttunut toimeen ja kunnostanut keskeisellä paikalla sijaitsevan, jämsäläisille merkityksellisen rakennuksen kokoontumistiloiksi. Kunnostustyötä on tehty vuosia hyödyntäen kaupungin omaa perinnerakentamisosaamista ja yhteiskuntavastuullisesti tarjoten työtä ja oppimisen mahdollisuuksia oman kylän ihmisille. Kunnostuksen lähtökohtana on ollut rakennuksen historian, ominaispiirteiden ja teknisten ominaisuuksien kunnioittaminen.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Jämsän Jokivarren koulukeskus on maakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö. Kuva: Eero Manerus

 

Ilkka Silén ja Anna-Liisa Juurinen. Kuva: Antti Siukola.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Anna-Liisa Juurinen ja Ilkka Silén vastaanottivat Jämsän kaupungille myönnetyn kunniakirjan. Anna-Liisa Juurinen totesi Jämsän kaupungin edustajana olevansa ylpeä kulttuuriteosta. ’Lisäksi merkityksellistä on tapa, jolla kunnostustyö tehtiin. Kolmen vuoden aikana puukoulua rakensi noin 40 pitkäaikaistyötöntä, kuntouttavassa työtoiminnassa olevaa henkilöä.’ Anna-Liisa Juurinen osoitti kiitokset näille tekijöille sekä Ilkka Silénille, joka on siirtänyt perinnerakentamisen osaamista eteenpäin ja tehnyt arvokasta työtä puukoulun ja monen muun kohteen eteen Jämsässä. Ilkka Silén osoitti kiitokset puukoulun kunnostajille ja Jämsän kaupungille, jolla oli rohkeutta lähteä toteuttamaan kunnostusurakkaa.

Mikä onnistumisia yhdistää?

Palkinnon ja kunniakirjojen saajat edustavat kulttuuriympäristön laajaa toimintakenttää. Jos palkituille kuitenkin halutaan etsiä yhteisiä nimittäjiä, niin sellaisina voidaan nähdä ainakin nämä asiat:

- oman toimintaympäristön arvostus ja kunnioitus
- taito kunnostaa ja säilyttää vanhaa ja halu toimia kestävällä tavalla
- innovatiivisuus, kyky nähdä mahdollisuudet ja uudet käyttötarkoitukset
- luottamus omaan toimintaan ja rohkeus yrittää

 

Lämpimät onnittelut kaikille palkituille!

 

Tarinakartta kertoo palkitut kautta aikojen

Keski-Suomen kulttuuriympäristöpalkinnot 2005-2021 -tarinakartan avulla voi tutustua vuosien varrella palkittuihin kohteisiin ja niiden toimintoihin. Tarinakarttaan pääset tästä

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Keski-Suomen kulttuuriympäristöpalkinto

MAKU-ryhmä

Liisa Horppila-Jämsä
MAKU-ryhmän sihteeri
Ylitarkastaja
Keski-Suomen ELY-keskus