Tekstit

Yritysrahoitus hakee uutta suuntaa epävakaassa maailmassa – kaksoiskäyttö nousee keskiöön

Kuva
Epävakaa kansainvälinen tilanne heijastuu yhä selvemmin myös yritysrahoituksen painopisteisiin. Suomessa maanpuolustuksen ja siviiliyhteiskunnan huoltovarmuuden kivijalkana on aina ollut tiivis yhteistyö eri toimijoiden kesken. Yritykset ja yhteisöt ovat olleet keskeisessä roolissa yhteiskunnan toimintakyvyn turvaamisessa – niin kriiseissä kuin normaalioloissakin. Yhteistyö perustuu ennakointiin ja sopimiseen, jossa kaikkien osapuolten resurssit valjastetaan yhteiseen käyttöön. Viimeistään Venäjän hyökkäyssota ja Suomen NATO-jäsenyys ovat nostaneet kaksoiskäytön – eli siviili- ja sotilaskäyttöön soveltuvien teknologioiden, infrastruktuurin ja palveluiden – keskeiseksi käsitteeksi myös talous- ja elinkeinopolitiikassa. Kaksoiskäyttö ei ole vain turvallisuuspoliittinen kysymys, vaan myös kasvun ja kilpailukyvyn mahdollisuus. Tämän on tunnistanut myös Euroopan komissio, joka esitti keväällä 2025 EU-rahoitusvälineiden hyödyntämistä puolustusinvestointeihin. Komission mukaan alue- ja rakenn...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Epävarmoina aikoina julkisen yritysrahoituksen rooli kasvaa

Kuva
Maaseudulla työpaikka syntyy tyypillisesti aloittamalla oma yritystoiminta. Yrityksen kasvaessa työpaikkoja syntyy muillekin. Näin kävi aikoinaan esimerkiksi naapurimaakunnassa metsäkoneyhtiö Ponsse Oyj:n perustajan Einari Widgrénin lähtiessä rakentamaan ensimmäistä Ponsseaan. Einarin elämäkertakirjan mukaan ”Immeeset kysy, että mikähän se tuosta oekeen tulloo. Vastasin jotta Ponsse, mualiman paras mehtäkone”. Ehkä sellainenkin syntyi, samalla kun yrityksestä on vähitellen kasvanut maailmanlaajuinen pörssiyritys. Tarina on ainutlaatuinen. Samantyyppisiä, eri mittakaavan tarinoita on nähtävillä myös keskisuomalaisessa maaseutuyrittäjyydessä. Maa- ja metsätalouden alkutuotannon ohella maaseudulla on monipuolinen joukko eri toimialojen yrityksiä ja innovatiivisia ihmisiä. Jossakin voi olla itu, joka kasvaa maailmanlaajuiseksi toiminnaksi. Einarilla ei yritystoimintaa aloittaessaan ollut EU:n rahoituksia. Kannustavia ihmisiä ja rahoituskanavia hänkin kuitenkin tarvitsi yritystoimintaa kehi...
Lähetä kommentti
Lue lisää

On tilanteita, jolloin huonokuntoinen päällystetty tie on järkevää parantaa soratieksi

Kuva
  Otsikon mukainen tilanne saattaa äkkiseltään kuulostaa absurdilta, mutta asialle on painavat perustelut. Tässä tekstissä pureudutaan niihin. Asiantuntijanäkemyksensä kirjoitukseen on antanut Keski-Suomen ELY-keskuksen liikenne- ja infrastruktuurivastuualueen ylläpitovastaavaa Markus Simonen. Keski-Suomen ELY-keskus vastaa valtion omistamien maanteiden kunnossapidosta Keski-Suomen alueella. Päällystettyjen ja sorapintaisten maanteiden kunnossapitoa ohjaavat Väyläviraston laatimat toimintalinjat, jotka antavat perusteet maanteiden korjausten priorisointiin sekä reunaehdot muun muassa päällystetyn tien parantamisesta sorapintaiseksi. – ELY-keskukset ohjelmoivat sitten omalla toimialueellaan maanteiden korjaukset, sisältäen myös soratieksi parantamiset, toimintalinjojen antaman kehyksen sekä eduskunnan myöntämän ja Väyläviraston edelleen ELY-keskuksille jakaman rahoituksen puitteissa, Markus Simonen täsmentää. Viimeisen 10 vuoden aikana päällysteiden korjaukseen käytössä oleva rah...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Yhteisöllisyys ei ole pehmopuhetta, vaan avain menestykseen ja hyvinvointiin

Kuva
Alkuun tunnustus. En ole se stereotyyppinen byrokraatti, joka suorittaa työnsä kahdeksasta neljään, vetää tarkan rajan työn ja vapaa-ajan välille eikä vahingossakaan tee työpäivän aikana mitään hauskaa tai sosiaalista, koska sellainenhan on aivan humpuukia. Rakastan työtehtäviäni, mutta kaikkein eniten nautin kollegoistani ja hurtista huumoristamme tiukan työnteon lomassa. Yhteisöllisyys on voima, joka vie organisaatiota eteenpäin kohti parempia saavutuksia. Työyhteisöönsä kiinnittynyt työntekijä on tuottava, minkä kannattaisi kiinnostaa jokaista työnantajaa. Yksittäiselle työntekijälle yhteisöllisyys taas on merkittävä hyvinvointitekijä. Tai pahoinvointitekijä, jos yhteisöllisyyttä ei ole. Työterveyslaitoksen Miten Suomi voi -tutkimuksen (2024) mukaan noin joka neljäs työntekijä kokee vahvaa yhteisöllisyyttä työssään. Osa-aikaisilla ja yksin asuvilla yhteisöllisyyttä on vähiten. Työuransa alkupuolella olevat nuoret työntekijät kokevat yhteisöllisyyttä vähemmän kuin vanhemmat kolle...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Muutos on pysyvää, pysyvyys harhaa

Kuva
Tiedätkö, mistä usein siteeratusta lausahduksesta antiikin filosofi Herakleitos on tunnettu? Tämä ennen ajanlaskumme alkua elänyt viisas totesi: ”Vain muutos on pysyvää”. Helppoa olisi kuvitella tuon lausahduksen syntyneen tässä ajassa, jossa muutokset seuraavat toisiaan, päällekkäisinäkin. Puhutaanpa sitten globaaleista ilmastonmuutoksesta, pandemioista ja luonnonkatastrofeista, sodista, talouden suhdanteista ja poliittisista ristivedoista, tai oman maamme turvallisuustilanteesta, talouden kestävyydestä ja hyvinvointivaltiomme viimeaikaisista rakenteellisista uudistuksista. Muutos on jatkuvaa – ja sen vauhti noista antiikin ajoista on taatusti vain kiihtynyt. Muutokset haastavat meitä. Näemmekö ne uhkaavina vai mahdollisuuksina uuteen? Muutokset lisäävät epävarmuutta ja voivat pelottaakin, mutta avoin uteliaisuus uudessa tilanteessa kannattelee ja auttaa eteenpäin. Onko meillä halukkuutta sopeutua uuteen ja joustoa muokata muutoksissa omia tapojamme toimia? Millainen on muutoskyvykkyy...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Työvoimapalveluiden vaikuttavuus valokeilaan

Kuva
Työvoimapalveluissa on meneillään iso muutos, sillä työvoimapalveluiden järjestäminen siirtyy valtiolta kuntien muodostamien työllisyysalueiden vastuulle vuoden 2025 alussa. Työvoimapalveluiden kustannukset ja sen myötä palvelujen vaikuttavuus ovat nousseet keskustelujen keskiöön. Työllisyysalueet ovat kiinnostuneita työvoimapalvelujen vaikuttavuudesta monesta syystä. Ensinnäkin työnhakijan aktivointi eli palvelussa olo ei enää poista työmarkkinatuen maksuosuutta kunnilta. Toiseksi vaikuttavuutta halutaan lisätä työnhakujaksojen lyhentämiseksi. Lisäksi on mietittävä, minkälaisia palveluja tarjotaan heikossa työmarkkina-asemassa oleville, jotka eivät ehkä työllisty välittömästi työvoimapalvelun jälkeen mutta joiden matkaa kohti työtä palvelut voivat edistää. Jalava on Keski-Suomen ely-keskuksen ESR+-rahoitteinen kehittämishanke, joka pyrkii kehittämään työllisyyttä edistäviä palveluja erityisesti heikossa työmarkkina-asemassa oleville työnhakijoille. Tavoitteena on luoda entistä vaikutt...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Aluehallintoa vai hallintoa alueille?

Kuva
Petteri Orpon hallituksen hallitusohjelmaan on kirjattu merkittävä valtion aluehallintoa uudistava hanke. Nykyisten elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä aluehallintovirastojen toiminta lakkaa, ja näiden tehtävät siirretään uusiin, vahvoihin, poikkihallinnollisesti toimiviin alueellisiin elinvoimakeskuksiin ja valtakunnallisesti toimivaan lupa- ja valvontavirastoon. Keski-Suomeen perustetaan oma elinvoimakeskus. Uudistuksen on tarkoitus toteutua vuoden 2026 alussa. Uudistuksen keskeinen ajuri on tarve sujuvoittaa valtion, erityisesti ympäristöministeriön, vastuulla olevien lupien käsittelyä. Elinkeinoelämän viesti on jo pitkään ollut, että luvituksen hitaus on este kipeästi kaivatulle talouskasvulle. Uudistus eriyttää lupatoiminnan valtakunnalliseen virastoon, jolloin alueellisille elinvoimakeskuksille jää nykyisiä ELY-keskuksia luontevampi aluekehittäjän rooli. Elinvoimakeskusten tehtävänä on hoitaa elinkeinotoiminnan edistämiseen ja yritystoimintaan, työllisyyteen, maa...
Lähetä kommentti
Lue lisää