Keski-Suomen ELY-keskus

Ajankohtaisia tarinoita Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen toiminnasta

perjantai 22. helmikuuta 2019

Mistä sen tietää, milloin on syytä pudotella lumia katolta? - ja muita virkamiestarinoita lumesta

Valtion valkoinen pakettiauto starttaa ELY-keskuksen autohallista lumisena aamuna 20. päivänä helmikuuta. Autoa kuljettaa vesistötarkastaja Petteri Kemppi. Petteri on lähdössä määrittämään lumen vesiarvoja luoteiseen Keski-Suomeen. Tämän kirjoittaja hyppäsi kyytiin.

Perille päästyämme kaivamme metsäsukset ja muut varusteet esille. Sitten suuntaamme kohti ensimmäistä mittauspaikkaa.

Minkä takia olemme täällä, Petteri? 
– Lumen vesiarvoa määrittelemässä eli paljonko lumi olisi vetenä, jos tämä olisi nestemäisessä olomuodossa.

Mittaukset aloitettiin hakkuuaukealta, jossa lumen määrä ja koostumus
eroavat usein metsämaastosta.


Miltä tilanne näyttää tällä hetkellä hakkuuaukealla? Paljonko lunta on neliöllä ja mikä sen syvyys on?
– No, tässä aukossa oli lunta 58 senttiä ja se painaa 128 kiloa neliöltä.

Miten tyypillisiä nuo lukemat ovat tälle vuodenajalle?
– Melko tyypillistä. Tuolla metsässä voi olla sitten vähän eri tilanne. Aukkopaikoillehan lunta kerääntyy enemmän.

Lumen määrää ja koostumusta mitataan useassa ympäristössä: aukoissa, mäntymetsässä, kuusimetsässä, lehtipuuvaltaisessa metsässä ja sitten vielä isommilla aukeilla.

Suksisauva ilman sompaa on kätevä mittatikku
lumen syvyyden mittaamiseen.

Olemme siirtyneet metsän puolelle.

Miltä täällä näyttää?
– Lunta on suurin piirtein 40 senttiä. Eli vajaat 20 senttiä vähemmän kuin tuolla aukealla. Mutta se painaa täällä vain 66 kiloa neliöltä. Tässä on siis vettä lumena paljon vähemmän kuin hakkuuaukealla, jossa lukema oli se 128. 

Eli metsässä se on höttöä pakkaslunta?
– Joo, ja tietenkin sitä oli vähempikin. Mutta näin se on vain erilaista se lumi eri paikoissa.

Tulevan kevään pinta- ja pohjavesien tilanne

Voitko tässä vaiheessa sanoa jotain ennusteita kevään tulvatilannetta ajatellen?
– Tietenkin tämän vesiarvon perusteella sitä arvioin. Voi olla paljonkin lunta, mutta jos sen vesiarvoltaan vähäistä, silloin todennäköisyys tulvillekin on vähäinen. Vielä on kuitenkin liian aikaista ennustaa tulvia, koska talvi on pahasti kesken.

Nyt pohjavedet ovat todella alhaalla, kuten ELY-keskuksen mittauksista voi havaita. 

Mikä olisi parasta pohjavesien nousun kannalta?
– Pitkä kevät ja hitaasti sulava lumi. Siinä on se, että tuolla alla on yleensä kuitenkin routaa. Että se routa sulaisi pois sieltä ja sitten vielä lunta sulaisi sen jälkeen. Mutta jos lumi sulaa nopeasti pois ennen roudan sulamista, sulamisvedet vain hulahtavat vesistöihin. Se ei maaperään ehdi imeytyä.

Tulokset merkitään vihkoon ja lähetetään
Suomen ympäristökeskukselle analysointia
ja koko maan kattavaa koosteen
tekoa varten.

Miten ilmastonmuutos näkyy vesiarvojen mittaamisessa?
– Lunta on vähemmän, sitä tulee myöhemmin ja se sulaa aiemmin.

Siinäpä se kiteytettynä. Mikään ei ole niin kuin ennen.

Mihin näitä tietoja syötetään ja miten niitä käytetään?
Suomen ympäristökeskus käyttää tietoja vesistömallien ennustamiseen, lähinnä siis tulvien ennustamiseen, mutta myös sen arvioimiseen, milloin on syytä pudotella lumikuormia kattorakenteiden päältä.

Että ei niitä lausuntoja julkisuuteen ihan hatusta vedetä. Vehviläisen Bertel näitä pääasiassa kattelee siellä, aika moni on varmaan lehdistä ja televisiosta Bertelin bongannutkin.

Havaitsijoista on pula - kiinnostaisiko sinua?


Petteri tekee lumisena aikana mittausreissuja kerran kuukaudessa puolenkuun aikaan. Keväällä tulva-ajan tuntumassa mittauksia toteutetaan kaksi kertaa viikossa. Yleensä mittaukset toteuttaa vapaaehtoinen havaitsija.

– Mää teen nämä kaksi piiriä, Kyyjärven ja Pihtiputaan, koska näihin ei ole saatu havaitsijoita. Aiemmin oli kyllä, mutta ne lopetti. Ei ole helppoa saada uusia tilalle. Ihmiset muuttavat maalta pois, ei ole nuoria ja vanhat ihmiset ovat liian vanhoja tätä tekemään.

Kaupungistuminen vaikuttaa moneen asiaan.


Onko tämä havainnoitsijoille täysin vapaaehtoispuuhaa? 
– Kyllä palkkio maksetaan. Luopuisin kiireiden takia mielelläni joko Pihtiputaan tai Kyyjärven piiristä. Jos joku nyt sattuisi innostumaan, yhteyttä minuun vaan. Olen Kyyjärvellä nähnyt kaksi kertaa saman kaverin hiihtämässä tuolla. Sen jälkeen vasta tuli mieleen, että alkaisikohan se vesiarvojen mittaajaksi. Ei sitä tiedä, jos vielä meidän tiemme kohtaavat.

Käytettävä välineistö on yksinkertainen. Kantavat metsäsukset ovat kaiken A ja O.

Teksti ja kuvat:
Santtu Lytsy
Keski-Suomen ELY-keskus







maanantai 4. helmikuuta 2019

Varautuminen on tärkeä asia – Miten se näkyy ELYn toiminnassa?

Yhteiskuntamme on tullut hyvin häiriöherkäksi. Lisääntyneet luonnonilmiöt aiheuttavat häiriöitä ja ulkoisessa turvallisuusympäristössämme on havaittavissa myös muutoksia. Muun muassa näihin  uhkiin pyritään ennakolta varautumaan. Mitä varautuminen on?

”Varautuminen tarkoittaa toimintaa, jolla varmistetaan tehtävien mahdollisimman häiriötön hoitaminen ja mahdollisesti tarvittavat tavanomaisesta poikkeavat toimenpiteet normaaliolojen häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa” (Yhteiskunnan turvallisuusstrategia 2017).

Julkisella hallinnolla on vastuu yhteiskunnan toimivuudesta. Alueellisella tasolla ELY-keskus on merkittävä toimija lukuisine varautumiseen liittyvine tehtävineen. Vaikka ELY-keskuksen varautumistyö ei näy uutisvirrassa eikä ELY-keskuksen ulkoisessa toiminnassa niin selkeästi, todellisuudessa varautuminen on virkamiehen arkipäivää, osa omaa työtä.



Verkottuminen ja verkostoituminen varautumistehtävissä on välttämätöntä. Joidenkin ELY-keskuksen varautumistehtävien hoitaminen vaatii valtakunnanlaajuisia viranomaisverkostoja. Nykypäivänä poikkihallinnollisuus varautumistehtävien suorittamisessa eri viranomaistahojen välillä on tärkeää, koska toteutuessaan häiriötilanteiden vaikutukset ovat merkittäviä ja koskettavat useita viranomaistahoja.

ELY-keskuksen sisällä vastuualueiden välinen yhteistyö toimii hyvin. Paremman yhteistoiminnan saavuttamiseksi raja-aitoja tulee eri hallinnonalojen väliltä purkaa entistä enemmän. Yhteiskunnan toimivuuden vuoksi yhteistoiminta elinkeinoelämän kanssa on tärkeää ja joissakin varautumistehtävissä välttämätöntä, kolmatta sektoria unohtamatta. ELY-keskus on mukana varautumiseen liittyvissä yhteistyöfoorumeissa niin alueellisella kuin valtakunnallisellakin tasolla.

Lakisääteisten vaatimusten lisäksi ELY-keskuksen moninaiset varautumis- ja valmiustehtävät ovat hyvin tarkkaan ohjattuja ja koordinoituja ministeriöiden ja virastojen taholta. Valmiuslain käyttöönotto on korkean kynnyksen takana, joten varautumiseen ja valmiuden ylläpitoa varten on normaaliajan lainsäädäntöön esitetty muutoksia. Näillä muutoksilla pyritään saamaan jo valmiuden kohottamisvaiheessa riittävät toimivaltuudet viranomaisille. 

Valmiussuunnittelu on varautumisen kulmakivi. Varautumistoiminnan tehostamiseksi riskienhallinnan keinoja tullaan ottamaan entistä enemmän käyttöön valmiussuunnittelun kohdentamisessa ja kehittämisessä.

Vaikka organisaatiot ja hallintomallit muuttavat muotoaan, varautumistehtävät ja niiden ohjaus eivät katoa. Varautumisen osa-alueella organisaatiomuutos on aina riskitekijä.

Valmiuspäällikkö
Tuomo Kärkkäinen
Keski-Suomen ELY-keskus


maanantai 14. tammikuuta 2019

Siltarakentamisen pitkä historia

Julkaisemme tässä Keski-Suomen ELY-keskuksen liikenne- ja infrastuktuurivastuualueen johtajan Jukka Lehtisen puheen, jonka hän piti Valtatie 4:n parantamishankkeen juhlallisuuksissa Äänekoskella perjantaina 11.1.2019. 


Arvoisa juhlayleisö!

Edellinen katkelma on osa edeltäjäni, silloisen Keski-Suomen tie- ja vesirakennuspiirin piiri-insinööri Ilmari Alangon joulukuussa 1962 Tie- ja vesirakennushallituksen kanssa käymää kirjeenvaihtoa. Kirjeessä mainittu nykyinen silta on Kotakennäänsalmessa sijaitseva paikallisten Pankkisiltana tuntema nykymittapuulla mitaten pieni ristikkosilta. Nykyisin 17 tonnin painorajoituksella varustettu silta oli käymässä ahtaaksi kasvavan liikenteen vaatimuksille.

Säilyneen dokumentaation mukaan nuorempi insinööri Aaro Piesala oli saanut piiri-insinööriltä tehtäväkseen selvitellä eri siltavaihtoehtoja ja niihin liittyviä tiejärjestelyjä. Marraskuulle 1962 päivätyssä suunnitelmaselostuksessa Piesala päätyy esittämään vaihtoehtoa, jossa ensivaiheessa toteutetaan uusi silta Pankkisillan viereen ja myöhemmissä vaiheissa tarpeen niin vaatiessa toinen silta muutaman sadan metrin päähän olemassa olevien siltojen pohjoispuolelle.

Piesala perustelee vaihtoehtoa kustannuksilla ja ensivaiheen nopealla toteuttamisella. Ylivoimaisena etuna Piesala mainitsee ratkaisun liikenteellisen selväpiirteisyyden ja muutoinkin hyvän lopputuloksen silloin, kun toinenkin silta myöhemmin toteutuisi. Hintaa kokonaisuudelle Piesala arvioi kertyvän 472 miljoonaa markkaa.

Piesalan suunnitelman ensimmäinen vaihe toteutui vuonna 1966, jolloin Kotakennäänsalmeen valmistui teräksinen Langerpalkkisilta.

Hyvät ystävät!

Tänään kokoonnumme juhlistamaan valmistumassa olevaa valtatien 4 parantamishanketta Äänekoskella. Nyt huomion kohteena olevan rakennushankkeen lyhyemmän historian voidaan katsoa alkaneen keskiviikkona 23.4.2014, jolloin Metsä Group tuli julkisuuteen Biotuotetehdas hankkeen suunnittelusta. Pian tämän jälkeen muodostui yhtenevä käsitys siitä, että tehtaan toteutuminen edellyttää merkittäviä parannuksia alueen tie- ja rataverkkoon. Metsä Groupin, Äänekosken kaupungin, Liikenneviraston ja ELY-keskuksen yhteistyössä muodostettiin hankekokonaisuus, jonka toteuttamisesta eduskunta päätti vuoden 2015 ensimmäisessä lisätalousarvioissa. Päätös oli ehdollinen ja sidottu yhtiön tehdasinvestointia koskevaan päätökseen. Yhtiön tehdessä investointipäätöksen huhtikuussa 2015 oli aika käynnistää nuoremman insinööri Piesalan suunnitelman viimeinen vaihe eli uuden sillan rakentaminen kokonaan uudelle paikalle.

On selvää, että ilman Biotuotetahdasta ja sen mukanaan tuomaa merkittävää liikenteen lisäystä emme nyt juhlistaisi pian avattavaa tieyhteyttä. Silti uskallan todeta, että nyt toteutuva tieyhteyden kokonaan uuteen tasoon nostava hanke on osa suurempaa suunnitelmaa, joka on ilman tehdasinvestointiakin äärimmäisen tarpeellinen. Tällä kohtaa tarpeet ja mahdollisuudet kohtasivat niin, että toteuttaminen tuli mahdolliseksi.

Erityisesti pääväyläverkon palvelutasopuutteita poistavia investointeja ei tule jättää toteutettavaksi vain yksittäisten, vaikka suurienkin teollisuusinvestointien seurannaisina. Esimerkiksi valtatiellä 4 Biotuotetehtaan kuljetukset edustavat vain joitakin prosentteja kokonaisliikennemäärästä. Pääväyläverkkoa tulee kehittää ja ylläpitää siten, että se tarjoaa elinkeinoelämän kuljetuksille hyvän palvelutason. Tämän tavoitteen toteutuessa myös muiden käyttäjien tarpeet tulevat pitkälti tyydytetyksi.

Nuoremman insinööri Piesalan suunnitelman loppuunsaattamisen aika on ollut intensiivinen, innostava ja avannut myös mielenkiintoisen kurkistusikkunan teollisuuden, tässä tapauksessa metsäteollisuuden toimintaan. Metsä Groupin, Äänekosken kaupungin, Liikenneviraston ja Keski-Suomen ELY-keskuksen yhteistyötä on kiitelty laajasti ja jopa hämmästeltykin. ELY-keskuksen puolesta haluan tässä yhteydessä kiittää edellä mainittuja tahoja ja näitä edustaneita loistavia asiantuntijoita hyvin toimineesta yhteistyöstä.

Hankkeen siirryttyä suunnittelusta toteutukseen, päävastuu hankkeesta on ollut nykyisellä Väylävirastolla. Huolimatta virastorajoista ELY-keskuksen ja Väyläviraston yhteistyö on toiminut hyvin. Tässä tilaisuudessa on läsnä useita hankkeen eteen niin sanotusti kädet savessa työtä tehneitä henkilöitä. Toiset työajalla, toiset eläkkeeltä paikalle kutsuttuina. Lämmin kiitos kaikille teille.

Väylähankkeiden suunnittelussa ja toteuttamisessa avainasemassa ovat omien alojensa ammattilaiset. Olipa sitten kysymys nuoremman insinööri Piesalan esittämän hankkeen loppuunsaattamisesta tai hankkeen ennakoitua nopeammasta valmistumisesta, kiitos myös hankkeeseen sen eri vaiheissa ja vuosikymmeninä osallistuneille suunnittelijoille ja rakentajille.

Johtaja
Jukka Lehtinen
Keski-Suomen ELY-keskus


torstai 27. joulukuuta 2018

Pitkin poikin perinnemaisemia

Inventoinneilla kerättiin tietoa perinteisen maatalouden luontotyyppien tilasta

Keski-Suomen ELY-keskuksen alueella jatkettiin perinnemaisemien inventointityötä kesällä 2018. Kesän aikana ehdittiin inventoimaan 52 kohdetta, joista osa oli jo pitkään hoitosopimusten piirissä olleita, osa vasta hiljattain kunnostettuja ja osan nykytilanteesta ei ollut mitään tietoa. Lisäksi käytiin myös muutamalla uusympäristökohteella.
"Keski-Suomesta tuntuu löytyvän vielä paljon innokkuutta ja halua perinnemaisemien ylläpitoon sekä kunnostamiseen." 
Poikkeuksellisen kuiva kesä toi mukanaan toisaalta runsaasti paahteisia maastopäiviä, mutta osaltaan myös haastetta sekä inventointeihin että alueiden hoitoon kasvillisuuden kuivumisen ja kulumisherkkyyden kautta. Nurmirehun riittävyydestä keskusteltiin paljon ja osaltaan ns. heikompituottoiset perinnebiotoopit tarjosivat mainion lisän karjan laidunalueisiin.

Keski-Suomesta tuntuu löytyvän vielä paljon innokkuutta ja halua perinnemaisemien ylläpitoon sekä kunnostamiseen. Aina tarjolla oleva tieto, saatavissa olevat tukijärjestelmät ja maanomistajat eivät kuitenkaan kohtaa. Näin ollen osa inventoiduista kohteista olikin pitkään hoidettuja alueita, joilla ei kuitenkaan ollut voimassa olevia maatalouden ympäristösopimuksia. Maanomistajat tuntuivatkin kaipaavan tietoa hoidon tukimahdollisuuksista ja hoitovaihtoehdoista.

Laiduntajia työssään
Perinnemaisemien arvot säilyvät hoidolla

Perinnemaisemien ylläpito vaatii työtä alueiden säilyttämiseksi, ja näiden uhanalaisten luontotyyppien säilyminen vaatii hoidon jatkumista säilyäkseen. Perinnemaisemien säilyttämisen tärkeyden ovat havainneet myös tutkijat. Kaisa Raatikainen ym. (2018) havaitsivat tutkimuksessaan, että perinnebiotooppien lajistoon vaikuttaa paitsi hoitotilanne, myös alueiden yleisyys jopa 60-vuoden takaa. Näin ollen nykyinen tilanne alueiden hoidossa vaikuttaa vielä pitkään tämän jälkeenkin.

Perinnebiotooppien ylläpito ja säilyttäminen vaalivat monenlaisia arvoja. Niityt, hakamaat, kaski- ja metsälaitumet lisäävät hoidettuina mm. alueiden maisemallisia arvoja. Usein perinnemaisemiin liittyy myös kulttuurihistoriallisia arvoja, joista merkkeinä alueilla voi olla esim. vanhoja asumusten pohjia, kiviaitoja ja kaskiraunioita. Lisäksi arvoa voidaan nähdä myös eläinten hyvinvoinnin lisäämisen kautta, sillä alueet tarjoavat mahdollisuuden monipuoliseen ravintoon ja liikkumiseen.

Tärkeänä on syytä nähdä myös biologiset ja suojelulliset arvot, sillä perinnebiotoopit ovat elinympäristöinä vähentyneet merkittävästi kuten juuri julkaistussa Luontotyyppien viimeisimmässä uhanalaisuusarvioinnissa todettiin. Tilanne on huolestuttava, eikä meillä olisi varaa menettää enää yhtään tällaista elinympäristöä. Nykyisten perinnemaisemien hoitajien työtä tulisikin kunnioittaa ja tukea yhteiskunnan taholta eri tavoin.

Perinnebiotoopin ja -maiseman määritelmä
Ukkosta odottelemassa Joutsan Kotimäen niityllä

Perinnebiotooppi on elinympäristö, joka on syntynyt pitkän ajan kuluessa perinteisen maatalouden toimesta. Tällaisia kulttuurivaikutteisia luontotyyppejä ovat mm. usein asutuksen lähellä olevat harvapuustoiset hakamaat, avoimet niityt ja karjan laiduntamat metsälaitumet. Alueille on kehittynyt pitkän hoidon tuloksena erityislaatuiset ominaispiirteet ja lajisto.

Perinnemaisema on perinnebiotooppi ja siihen liittyvä rakennettu ympäristö, johon kuuluvat perinteisen maatalouden synnyttämät rakennukset ja rakennelmat.

Entäpä tulevaisuudessa?

Suurimpana riskinä perinnebiotooppien säilymiselle on hoidon loppuminen joko tilanpidon loputtua tai keskityttyä suurempiin yksiköihin. Toisaalta alueita kannattaisi nimenomaan säilyttää ja ottaa uudelleenkin hoidettavaksi.

Arvostus lähellä tuotetulle, vapaasti liikkumaan päässeelle lihalle ja maidolle on kasvanut. Eläinten laiduntaminen perinteisillä laitumilla ylläpitää maisemaa ja niiden monipuolista lajistoa, samalla kun tuotetaan ilmastoystävällisempää ruokaa. Joillakin tiloilla on myös ymmärretty maatilojen kasvatuksellinen, kuntouttava ja virkistyksellinen arvo. Toiminta voi olla kannattavuutta parantavaa ja erilaisia palveluja tarjoavia maatiloja löytyy jo useampia Keski-Suomenkin alueelta. Ehkäpä jatkossa voimme useammin hyödyntää vierailumahdollisuutta tilojen lähimyyntipäivillä, tarjolla olevia majoitusmahdollisuuksia, perinnetalkoita ja erilaisia harrasteleirejä?

Kesämuistoissa haaveillen,
Suunnittelija
Marjaana Hassani
Keski-Suomen ELY-keskus
















maanantai 17. joulukuuta 2018

Yritysrahoituksella eväitä kasvuun ja kestävään hyvinvointiin


Teknologiateollisuus ry:n aineiston (10/2018) mukaan T&K- investoinnit ovat olleet koko toimiala huomioiden laskussa vuodesta 2008 lähtien. Vaikka kiinteät investoinnit ovat olleet kasvussa, tarvitaan panostuksia myös T&K- toimintaan, jolla voidaan kehittää ja uudistaa tuotantoa. Uudet tuotannon ratkaisut, mm. robotit, tekoäly ja erilaiset IoT- ratkaisut sekä energia- ja resurssitehokkuus parantavat yritysten tulevaisuuden kilpailukykyä. 



"ELY-keskus voi tukea yritysten kasvua ja uudistumista silloin, kun yritys on käynnistämässä haasteellisia kehittämishankkeita."



Lähtökohtaisesti yritystoiminnan pitäisi tuottaa tulosta niin että yritys pystyy tekemään tavanomaiset kone- ja laitehankinnat tulorahoituksen turvin. Isot investoinnit ja siirtyminen uuteen teknologiaan tai uuden tuotteen / palvelun kehittämisprosessin käynnistäminen tai kansainvälistyminen vaativat yritykseltä uskallusta ja riskinottoa. Kehitystyön tulokset realisoituvat useimmiten kassavirraksi vasta pidemmällä aikavälillä.


Uudet innovaatiot parantavat pitkän aikavälin kilpailukykyä


Suomi toteuttaa Euroopan unionin jäsenenä "Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020" -rakennerahasto-ohjelmaa. Ohjelman toteutuksen keskiössä on pk-yritysten kilpailukyvyn, kansainvälistymisen ja innovaatiotoiminnan edistäminen sekä vähähiiliseen talouteen liittyvien uusien tuotteiden ja palveluiden kehittäminen. EAKR- ohjelman rahoituksesta vähähiiliseen talouteen kohdistuvan osuuden tulee ohjelmakauden aikana olla vähintään 25 %.

Rahoituksen painopiste on Länsi-Suomessa ollut eri tyyppisissä kehittämishankkeissa kuten kansainvälistymisessä ja tuotteiden ja palveluiden kehittämisessä.




Yrityksen halu uudistua ratkaisee onnistumisen

ELY-keskus voi tukea yritysten kasvua ja uudistumista silloin, kun yritys on käynnistämässä haasteellisia kehittämishankkeita. Kaikki perustuu tietysti aina yritysten omaan haluun uudistua, kasvaa ja kehittää uusia tuotteita ja palveluita markkinoille ja sitä kautta luoda uusia työpaikkoja. Kehitystyö vaatii yritykseltä aina myös merkittäviä omia ponnistuksia. Tarvitaan rahaa sekä aineellisia ja aineettomia resursseja että osaamista. Ilman panostuksia kehitystyöhön yrityksen kilpailukyky pikkuhiljaa vääjäämättä rapautuu, koska tekninen kehitys menee koko ajan kovaa vauhtia eteenpäin.

Tällaisessa tilanteessa pk- yrityksen kannattaa tulla keskustelemaan ELY- keskuksen kehittämisrahoituksen mahdollisuuksista olla mukana jakamassa riskiä. Rahoituksen lisäksi yritys saa käyttöönsä myös muut Team Finland- toimijaverkoston kontaktit, joista on apua esimerkiksi kansainvälistymisessä. Omia mahdollisuuksia voi kartoittaa aluksi myös vaikkapa kehittämispalveluiden avulla, joilla voidaan hakea potentiaalisimmat kehityssuunnat yrityksen kehittymiselle ja kasvulle.




Liiketoimintaympäristön muutokset tarjoavat aina avautuvia mahdollisuuksia jollekin uuden liiketoiminnan luomiselle ja yrittäjyydelle samalla kun vanhaa poistuu. Resursseja ja energiaa pitäisi kaikissa toiminnoissa säästää etenkin ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, ja tilaa markkinoilla on varmasti uusille innovaatioille. Pk-yritysten panostukset vähähiilisyyteen kytkeytyvän uuden liiketoiminnan kehittämiseen ovat kasvaneet merkittävästi Länsi-Suomessa viime vuosina.





Lisätietoa rahoituksesta sekä alueelliset rahoitusasiantuntijoiden yhteystiedot löydät Länsi-Suomen yritysrahoitusstrategiasta.


Rahoituspäällikkö
Jaakko Ryymin
Keski-Suomen ELY-keskus


tiistai 4. joulukuuta 2018

Pyöräilyn ja kävelyn edistäminen on parasta ilmasto- ja terveystyötä


Keski-Suomen ELY-keskus, Keski-Suomen liitto ja Jyväskylän kaupunki tekevät monisyistä yhteistyötä

Lihasvoimaisen liikkuminen edistäminen on järkevää niin ilmastonmuutoksen torjunnan kuin väestön terveyden ja hyvinvoinnin vuoksi. Kävelyn ja pyöräilyn merkittävä lisääminen edellyttää toimenpiteitä yhteiskunnan eri osa-alueilla ja isoja muutoksia koko liikennesektorilla.

Koska liikenne ja liikkuminen liittyvät kaikkeen yhteiskunnalliseen toimintaan, muutokset vaativat pitkäjänteistä yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen on paljon muutakin kuin pelkkää infran rakentamista. Tarvitaan muun muassa liikkumisen ohjausta ja taloudellisia ohjauskeinoja.

Tekemisen taustalla vaikuttaa niin valtakunnallinen, maakunnallinen kuin Jyväskylän pyöräilyn edistämisohjelma. Valtakunnalliseen edistämisohjelmaan liittyy investointiohjelma, jonka rahoitusta parhaillaan kohdennetaan.

Tässä kirjoituksessa tarkastellaan sitä, mitä kaikkea Keski-Suomessa tehdään kävelyn ja pyöräilyn edistämiseksi.




Uudistettu liikennemalli jalankulun, pyöräilyn ja joukkoliikenteen suunnittelun apuna

Keski-Suomen ELY-keskuksella, Keski-Suomen liitolla ja Jyväskylän kaupungilla on käytössä liikennemalli, jota voidaan käyttää apuna maankäyttö- ja liikennehankkeiden liikenteellisiä vaikutuksia arvioitaessa. Tänä vuonna mallia laajennettiin siten, että sillä voidaan tutkia liikenteen ilmiöitä koko Keski-Suomen alueella.

– Malli on hyödynnettävissä kaikkien Keski-Suomen kuntien maankäytön ja infran suunnittelussa, suunnittelupäällikkö Hanna Kunttu Keski-Suomen liitosta toteaa.

Uutena sisältönä malliin rakennettiin myös kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen matkojen mallinnus. Vastaavaa on käytetty pyöräilyn suunnittelussa muun muassa Hollannissa. Mallia voidaan käyttää apuna arvioitaessa esimerkiksi miten uusi joukkoliikenneyhteys ja pyörätie muuttavat vaikutusalueen asukkaiden kulkutapavalintoja ja miten uusi yhteys vaikuttaa ajoneuvoliikenteen määrään läheisillä teillä. Mallia ylläpitää Strafica Oy.


Laskentapisteet mittaavat liikennettä

Pyöräilymatkojen määrän kehitystä voidaan seurata erillisillä liikkumistutkimuksilla sekä laskureilla, joiden määrää on lisätty Jyväskylän kaupungin vilkkaimmilla pyöräilyväylillä. Myös ELY-keskuksella on oma laskentapiste Laukaantien varressa. Nämä pisteet antavat tietoa pyöräilijöiden määristä vuosi-, viikko-, päivä- ja tuntitasolla.

– Vuodenajat ja säätilat näkyvät pyöräilijämäärissä. Pyöräilijöitä on eniten liikkeellä sulan maan aikaan ja poutasäällä, mutta moni jatkaa pyöräilyä läpi vuoden, liikenteenohjausinsinööri Heikki Vikki Jyväskylän kaupungilta kertoo.

Tuntivaihtelussa on tunnistettavissa selvästi arkipäivinä työmatkaliikenteen piikit aamu- ja iltapäivätuntien aikana. Viikonloppuisin liikkujapiikki alkaa noin puolenpäivän aikaan ja laskee tasaisesti kohti iltaa.

– Kaupungin verkkosivuilta kuka tahansa pääsee katsomaan laskureiden keräämiä tietoja liikkujien määristä. Jatkossa tietoja kerätään entistä monipuolisemmin, uutena keinona kokeilussa on wifi-antureilla kerättävän tiedon hyödyntäminen liikkujamäärien arvioinnissa, sanoo Vikki.

Liikennetilastoja: www.jyvaskyla.fi/jyvaskyla-tietoa/tilastotietoa/liikennetilastot


Pyöräilyinfran ja -olosuhteiden konkreettinen parantaminen

Edellä mainittuja tietojenkeruumenetelmiä sekä tietojen analysointia hyödynnetään infraratkaisujen suunnittelussa ja toteutuksessa.

Nykyisen jalankulun ja pyöräilyn väyläverkon laajuuden voidaan katsoa olevan varsin hyvä, mutta kaupungilla ja valtiolla on tiedossa myös lukuisa määrä tarpeita uusista jalankulun ja pyöräilyn väylistä sekä nykyisten väylien parantamisesta. Rahoituksen vähäisyydestä johtuen kaikkia tarpeita ei voida kuitenkaan toteuttaa. Usein uusia väyliä toteutetaankin yhteistyönä valtion ja kunnan kesken. Näin on menetelty muun muassa Palokkaan johtavan Pohjoisbaanan (Ritopohjantie) ensimmäisen osuuden toteuttamisessa.



– Meneillään oleva Kirri - Tikkakoski hanke on myös merkittävä jalankulun ja pyöräilyn olosuhteiden parantamisessa. Hankkeen yhteydessä tullaan rakentamaan noin 25 kilometriä uusia jalankulun ja pyöräilyn yhteyksiä, liikennejärjestelmäasiantuntija Soili Katko Keski-Suomen ELY-keskuksesta kertoo.

– ELY-keskus on toteuttanut viime vuosien aikana uusia jalankulun ja pyöräilyn yhteyksiä myös muualla Keski-Suomessa, kuten Uuraisilla, jonne valmistui noin 2,5 kilometriä uutta väylää. Hankasalmelle toteutetaan vuoden 2019 aikana noin 7 kilometriä uutta väylää jalankululle ja pyöräilylle ELY:n maaseuturahaston ja kunnan rahoituksella, Katko jatkaa.

Uusien väylien rakentamisen ja nykyisten väylien parantamisen lisäksi on tärkeää kehittää pyöräväylien hoidon tasoa, millä parannetaan jokapäiväistä liikkumista. Kävelyn ja pyöräilyn väylillä kiinnitetäänkin entistä tarkemmin huomiota toimenpiteiden oikea-aikaisuuteen ja asetettujen laatukriteerien täyttymiseen.


Liikkumisen ohjauksella vaikutetaan kulkutapavalintoihin

Yksi keskeinen keino kestävien liikkumismuotojen edistämisessä on myös liikkumisen ohjaus, jolla pyritään neuvonnan, viestinnän ja erilaisten kannustimien tai taloudellisten ohjauskeinojen avulla vaikuttamaan ihmisten kulkutapavalintoihin.

Jyväskylässä on saatu hyviä tuloksia erityisesti työnantajien kanssa tehtävästä liikkumisen ohjauksen yhteistyöstä. Kävelyn ja pyöräilyn lisääminen erityisesti liikkumisen ohjauksen keinoin onkin Jyväskylän kaupungissa koettu niin tärkeäksi, että kaupunki on palkannut vakituisen kestävän liikkumisen koordinaattorin ja aloittanut fiksun liikkumisen brändäystyön.


Keski-Suomen liiton käynnistämä kestävän liikkumisen ohjaushanke edistää kestävää liikkumista myös muissa Keski-Suomen kaupungeissa. Työllä pyritään erityisesti vaikuttamaan ihmisten liikkumistottumuksiin ja -valintoihin kannustamalla valitsemaan liikkumistavat tilanteeseen ja tarpeeseen nähden kestävällä ja fiksulla tavalla. Lisäksi Keski-Suomen Liikunta jalkautuu kuntiin ensi vuonna maakunnallisen pyöräilyohjelman edistämiseksi.

Myös monet muut toimijat, kuten Jyväskylän Pyöräilyseura JYPS ry ja Jyväskylän kestävä kehitys JAPA ry, ovat tehneet näkyvää monivuotista työtä Jyväskylän seudun kestävän liikkumisen edistämisessä ja asenteisiin vaikuttamisessa.


Lisätietoja:

Liikennejärjestelmäasiantuntija Soili Katko
p. 0295 024 010
Keski-Suomen ELY-keskus

Liikenteenohjausinsinööri Heikki Vikki
p. 014 266 0547
Jyväskylän kaupunki

Suunnittelupäällikkö Hanna Kunttu
p. 040 591 5901
Keski-Suomen liitto






keskiviikko 24. lokakuuta 2018

ELY-keskus valvoo, kun maaperää pitää puhdistaa

Suomessa kuten myös muualla maailmalla maaperän pilaantuminen on suuri ongelma.

Yleisimmät Suomessa maaperää pilaavat toiminnot ovat polttoaineiden jakelu ja varastointi, jätteenkäsittely, moottoriajoneuvojen huolto ja korjaus, ampumaradat, metalliteollisuus, sahat ja kyllästämöt, taimi- ja kauppapuutarhat sekä muu teollisuus. Mikäli maaperässä on sellaisina pitoisuuksina haitta-aineita, joista saattaa olla vaaraa ympäristölle, eliöstölle tai terveydelle, on maaperä pilaantunutta. Silloin se saattaa vaatia kunnostamista.

Maaperän ja pohjaveden pilaantumiseen alettiin kiinnittää huomiota suuremmassa mittakaavassa vasta 1990-luvulla. Ennen puhuttiin maaperän tai pohjaveden saastumisesta, nykyisin pilaantumisesta. Käytännössä maaperä on joko pilaantunutta tai pilaantumatonta; termiä puhdas maaperä ei voida käyttää, sillä maaperässä saattaa aina olla pieninä pitoisuuksina esimerkiksi metalleja.

Uudisrakennuksen maansiirtotyöt käynnissä. Ulospäin ei näy, että
samalla tehdään pilaantuneen maaperän puhdistamistoimenpiteitä.
Usealla pilaantuneella maa-alueella, esimerkiksi teollisuusalueilla, toiminta voi vielä jatkua, vaikka alue tiedetään pilaantuneeksi. Pilaantuneen maa-alueen kunnostamiseen tulee kuitenkin ajankohtaiseksi, kun alueen maankäyttö muuttuu herkemmäksi. Esimerkiksi kaupunkien kasvaessa vanhoja teollisuustontteja tai jakeluasema-alueita halutaan kaavoittaa asuinkäyttöön tai vaikka entinen saha-alue halutaan ottaa käyttöön puistoalueeksi tai päiväkotitontiksi.



Pilaantuneen maaperän puhdistamisen prosessi

Vastuu pilaantuneen maaperän puhdistamistarpeen selvittämisestä ja puhdistamisesta on ensisijaisesti pilaantumisen aiheuttajalla. Mutta pilaantuneen alueen kiinteistönomistaja tai -haltija tai kunta voivat joutua kunnostamaan pilaantuneen alueen, mikäli aiheuttajaa ei saada vastuuseen.

"Vastuu pilaantuneen maaperän puhdistamistarpeen selvittämisestä ja puhdistamisesta on ensisijaisesti pilaantumisen aiheuttajalla."

Pilaantuneiden maa-alueiden kunnostus on usein kallis ja aikaa vievä projekti. Hyvässä kunnostuksen suunnittelussa tehdään riskinarvio mm. maaperässä olevien haitta-aineiden kulkeutumisesta ympäristöön, ja arvioidaan miltä osin ja kuinka laajalti maaperää on syytä puhdistaa ilman jatkossa ympäristölle aiheutuvaa vaaraa. Tällöin voidaan rajata alueelta poiskuljetettavien maamassojen määrää ja siten vähentää esimerkiksi kuljetuksista koituvia kaatopaikkamaksuja.

Käytännön töihin voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus ELY-keskukselle. Ilmoitus on tehtävä hyvissä ajoin, kuitenkin viimeistään 45 vuorokautta ennen puhdistamisen kannalta olennaisen työvaiheen aloittamista. Toisinaan maaperän pilaantuneisuus tai sen laajuus havaitaan kuitenkin vasta maarakennustöiden alettua, jolloin ilmoituksesta tehtävälle ELY-keskuksen päätökselle jää vain vähän aikaa, mikäli on tarkoituksenmukaista olla pitkittämättä rakennustöiden aloittamista.


Entistä huoltoasemapohjaa

ELY-keskus tarkastaa ilmoituksen ja antaa siitä päätöksen, jossa on maaperän puhdistamista koskevia määräyksiä puhdistamistavoitteineen. Lisäksi voidaan antaa määräyksiä pois kuljetettavista maamassoista ja jätteistä tai kaivantoihin kertyvien vesien käsittelystä tai pohja- tai pintavesien kunnostusaikaisista tai sen jälkeisistä tarkkailuista.


"ELY-keskus tarkastaa ilmoituksen ja antaa siitä päätöksen, jossa on maaperän puhdistamista koskevia määräyksiä puhdistamistavoitteineen."

Maaperän puhdistaminen tulee tehdä ulkopuolisen ympäristökonsultin valvonnassa ja kunnostuksesta tulee laatia loppuraportti, joka on toimitettava ELY-keskukselle. ELY-keskus hyväksyy loppuraportin tai antaa puhdistamista koskevia lisämääräyksiä.

Osana toimenkuvaani on käsitellä pilaantuneen maaperän kunnostamistehtävät ja esitellä päätökset esimiehelleni. Geologina toimiva kollegani valvoo ELY-keskuksen taholta kunnostamistöitä.

Maaperän pilaantumista aiheuttavat useimmiten pienimuotoisemmat päästöt maaperään, kuten työkoneiden polttoaine- tai öljypäästöt onnettomuustilanteissa tai kiinteistöjen öljysäiliöiden vuodoissa. Tällöin voi riittää ulkopuolisen ympäristökonsultin ELY-keskukselle antama tieto vahingosta, ja maaperän puhdistus voidaan aloittaa ELY-keskuksen luvalla ilman erillistä selvitystä ja siitä tehtävää ilmoitusta. Kunnostustyöstä on kuitenkin tehtävä loppuraportti kunnostustöiden valmistuttua ja toimitettava se ELY-keskukselle.

Pilaantunutta maata keskellä kaupunkia

Jyväskylän keskustassa sijaitsee vanha ns. Reimarin huoltoasemakiinteistö, jolle ryhdytään rakentamaan uudisrakennusta loppuvuodesta 2018. Aiemmasta huoltoasematoiminnasta on aiheutunut polttoainepäästöjä maaperään. Maaperää on ennenkin kunnostettu. Kun alueelle tulee uudisrakennus, on maaperän kuntoa tutkittu uudelleen. Koska siinä on edelleen havaittu olevan haitta-aineita, mm. bensiiniä ja dieseliä, on maaperää kunnostettava lisää.

Maaperän puhdistamisesta tehtiin ilmoitus ELY-keskukselle, joka antoi asiasta päätöksen elokuussa 2017. Päätöksessä määrättiin puhdistustavoitteiden lisäksi mm. että maaperään on asennettava huokoskaasuputkisto, jolla maaperästä ”tuuletetaan” pois haihtuvia orgaanisia hiilivetyjä siten, etteivät ne kulkeudu rakennettavan uudisrakennuksen rakenteisiin.

Aiheesta lisää (ymparisto.fi)

Ylitarkastaja
Petri Poikonen
Keski-Suomen ELY-keskus