Keski-Suomen ELY-keskus

Ajankohtaisia tarinoita Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen toiminnasta

torstai 19. heinäkuuta 2018

Koulutiellä kohdataan, oletko valmis?



Lapsi seisoo reppu selässä ensimmäisen kerran yksin suojatien edessä ja odottaa pääsyä tien yli. Jännittää ihan hirveästi ja autot ajavat ohi tosi kovaa. "Pysähtyykö toi auto? Kuljettaja näyttää, että voin mennä. Mut, ku toisesta suunnasta tulee myös auto!"

Elokuussa koulujen alkaessa moni lapsi aloittaa liikenteessä liikkumisen ilman vanhempia ensimmäistä kertaa elämässään. Aiemmin tuttu reitti voi näyttää paljon pelottavammalta, kun ei olekaan enää aikuista turvana. Samaan aikaan vatsan pohjassa nipistelee jännitys uudesta koulusta, opesta, luokkakavereista. Koulun alku on niin suuri muutos lapsen elämässä, että siihen valmistautuminen on tärkeää aloittaa hyvissä ajoin.

Lapsen kanssa on hyvä kulkea tuleva koulureitti useaan kertaan kesän aikana. Samalla on tärkeää keskustella vaaranpaikoista ja kysellä lapsen tuntemuksia. Pienen koululaisen näkökulmasta pelottavia kohtia voi olla paljon enemmän, kuin aikuisen. Toisaalta lapsi ei välttämättä ymmärrä kaikkia liikenteen todellisia vaaroja. Esimerkiksi lapsen kyky hahmottaa lähestyvän ajoneuvon nopeutta ei ole yhtä hyvä, kuin aikuisella. Turhaan pelotteluun ei kuitenkaan ole syytä ja lasta tulee rohkaista sekä kannustaa. On tärkeää, että lapsi kokee vanhemman luottavan, että hän kyllä pärjää. Se lisää lapsen omaa uskoa, että haastavastakin matkasta selvitään eikä koulumatkasta pääse muodostumaan pelottavaa mörköä.

Älä mene siitä, missä polku on lyhyin
Aikuiset pyrkivät oikaisemaan oikeastaan aina, kun mahdollista. Koulureitillä lyhyin matka ei kuitenkaan ole aina paras vaihtoehto. Turvallisin koulutie saattaa olla pidempi ja se on hyvä lapselle opettaa. Ja tätä reittiä käyttää myös silloin, kun kulkee myöhemminkin lapsen kanssa. Näin vähennetään lapsen houkutusta oikaista yksin liikkuessa. Aikuisten ja isompien lasten esimerkillä on suuri vaikutus. Opeta lapsestasi kohtelias ja toiset huomioon ottava liikkuja. Pienellä tervehdyksellä liikenteessä on iso positiivinen viesti. Kannattaa muistutella myös isompia sisaruksia ja muita lapsen kanssa liikkuvia aikuisia hyvästä esimerkistä.

Poikkeavat tilanteet koulumatkalla voivat saada lapsen hämilleen. Yhtenä aamuna reitillä voikin olla kaivinkone tai viimeistään talven tullen aura-auto. Kaikkea ei voi ennakoida, mutta on hyvä käydä etukäteen läpi, mitä silloin voi tehdä. Tai mitä ei ainakaan kannata tehdä! Lapsen tulee tietää, että isojen autojen ja koneiden läheisyyteen ei tule mennä. Pieni ihminen on vaikea havaita, joten turvallisinta on kiertää riittävän kaukaa tai vaikka siirtyä kulkemaan hetkeksi tien toista puolta. Näitäkin tilanteita on siis hyvä harjoitella. Jos kyseessä on työmaa, jossa näkyy kuljettajien lisäksi muita aikuisia voi heiltä kysyä, mistä on turvallisinta mennä tai jopa pyytää saattamaan kohdan ohi.

Onko pakko ajaa koulun oven eteen?
Jotkut kuljettavat lapsen autolla kouluun. Jos matka on kovin pitkä, ymmärrän kuljettamisen, mutta onko lapsi pakko viedä aivan koulun ovelle. Monissa kouluissa piha-alue ja lähiympäristö koetaan kaikista turvattomimmaksi, juuri kyydin antavien vanhempien suhatessa edes takaisin. Saattoalueet ovat paikoin ahtaita ja niissä joudutaan jopa peruuttelemaan. Jokainen koulun läheisyyteen ajava auto on riski alueella liikkuville lapsille.

Tutkimuksissa on osoitettu, että kävellen tai pyörällä kouluun kulkevien lasten keskittymiskyky ja sitä myötä arvosanat ovat parempia. Tulevana syksynä kannattaa siis ottaa tavaksi jättää lapsi ainakin kauemmaksi koulusta, jotta hän saa kävellä edes pienen matkan ennen koulupäivää. Näin lisätään myös koulujen lähiympäristön turvallisuutta. Vaikka lapsi vietäisiin lähelle koulua, tulee kävellen tehtävää matkaa harjoitella etukäteen. Eikä pidä unohtaa kotimatkaa. Se voi näyttäytyä erilaisena, joten sen läpikäynti on aivan yhtä tärkeää.

Liikennepuistossa on hauska harjoitella
Monissa kaupungeissa on liikennepuistoja. Niissä on oiva tilaisuus harjoitella liikkumista turvallisessa ympäristössä. Lapselle luontaisella tavalla eli leikkimällä, saa opetettua oikeanlaisia toimintamalleja varsinaista liikennettä silmällä pitäen.


Puistossa kannattaa luoda tilanteita, joita koulumatkalla tulee olemaan ja harjoitella niistä selviytymistä. Liikennepuisto mahdollistaa myös sen, että lapsi pääsee kokemaan, millaista on olla ajoneuvon kuljettajan roolissa ja odottaa suojatietä ylittäviä jalankulkijoita tai liittymässä olevia muita ajoneuvoja.

Sinä luot turvallisen koulumatkan
Ilman autoja jäisi suurin osa koulumatkoilla sattuvista liikenneonnettomuuksista tapahtumatta. Muista keventää kaasujalkaa nähdessäsi reppuselkäisen lapsen tallustavan tien piennarta. Anna tietä suojatielle pääsyä odottavalle pienelle kulkijalle. Lapsista varoittavat liikennemerkit tulee aina huomioida, ne todella ovat tien varressa siitä syystä, että alueella liikkuu paljon lapsia. Kenelläkään ei niin kiire ole, että se oikeuttasi olemaan huomioimatta muita. Osoita omalla liikennekäyttäytymisellä, että välität.

Parhaan palkkion saat, kun pieni käsi heilahtaa kiittämään hymyn kera, että olet antanut hänelle mahdollisuuden turvalliseen matkaan.



Liikenneturvallisuusinsinööri
Anne-Maria Pesonen
Keski-Suomen ELY-keskus

torstai 12. heinäkuuta 2018

Mikä ihmeen ELY-keskus?


Silloin kun asiat toimivat, niitä ei huomaa, ne ovat itsestään selvyys. Sitten kun joku paikka pettää, huomio kiinnittyy siihen ja usein kritiikin kärki osuu toimijoihin. Näin se on kotonakin. Siistiä kotia tai pestyjä ikkunoita tuskin kukaan huomaa, mutta heti kun homma pettää, työn merkitys tajutaan.

Kukapa ei olisi ajellut tänä kesänä maanteillä, soudellut vesillä tai laskenut raikasta vettä hanasta lasiin janon taltuttamiseksi? Oletko tullut ajatelleeksi, että nämä arkiset asiat liittyvät ELY-keskuksessa tehtävään työhön?

ELY-keskus tekee asioita, jotka liittyvät jokaisen ihmisen elämään

Mainitut arjen askareet ovat pieni esimerkkiotos asioista, jotka liittyvät Keski-Suomen ELY-keskuksen tehtäviin. ELY-keskus tekee asioita, jotka liittyvät elinkeinoelämään, liikenteeseen ja ympäristöön. Vuosittain ELY-keskuksen kautta maakuntaan kanavoituu noin 200 miljoonaa euroa.



ELY tukee alueensa elinkeinoelämän ja maaseudun toiminnan edellytyksiä. Yritykset voivat hyödyntää ELYn kautta koulutuspalveluita ja rahoitusta toimintansa kehittämiseen. ELY tekee yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa osaamisen kehittämiseksi ja työllisyyden parantamiseksi.






ELY-keskus huolehtii tiestön kunnosta alueensa maanteillä. Kesällä näemme asfalttikoneita päällystämässä teitä tai tekemässä kelirikkokorjauksia sorateillä. ELY huolehti osaltaan siitä, että ihmiset ja tavarat pääsevät liikkumaan sujuvasti ja turvallisesti paikasta toiseen. Tähän liittyy mm. uusien teiden suunnittelu ja rakentaminen sekä joukkoliikenteen järjestäminen.





ELY-keskus seuraa alueensa ympäristön tilaa. Tähän liittyvät vaikkapa toimenpiteet pohjavesien ja pintavesien hyvän tilan saavuttamiseksi ja turvaamiseksi. Entä oletko kuullut Metso-ohjelmasta, joka on vapaaehtoinen metsien suojeluohjelma? Luonnon monimuotoisuuden suojeleminen on myös yksi ELY-keskuksen tehtävä.



Joku aika sitten Prisman parkkipaikalla tehtiin katugallup, jossa ihmisiltä kysyttiin, mitä ELY-keskus tekee. Harva tiesi. Niin varmaan nytkin. Samoin harva yksityinen ihminen on asioinut ELY-keskuksessa.

On asioita, jotka huomaa vasta kun ne on pois

Monen julkisen toimijan toiminta on tällaista taustalla olevaa työtä, jota ei aina tule huomatuksi, vaikka se on elintärkeää työtä ja vaikuttaa – voi sanoa – ihan jokaisen ihmisten arkeen. Näin tulee varmasti jatkossakin olemaan. Parhaillaan valmisteltavassa maakuntauudistuksessa nämä tehtävät säilyvät ja iso osa niistä siirtyy maakuntiin.

Katso lisää:
www.ely-keskus.fi

www.ymparisto.fi

Erikoissuunnittelija
Päivi Hamarus
Keski-Suomen ELY-keskus


perjantai 29. kesäkuuta 2018

These kids propably think there is some kind of magic happening here eli palveluryhmä pohjavesien puolesta

Joskus tulee ihmisiltä/maakuntalaisiltamme tiedusteltua, mitä pohjavesi heille tarkoittaa. [Monille se ei tarkoita mitään.] Joillekin/Yhdelle se on mummon mökin pihassa oleva vanha (vintti)kaivo, toisille/toiselle kirkasvetinen, iloisesti pulppuileva lähde. Yksi/Kolmas muistaa lukeneensa sanomalehdestä pohjaveden pilaantumisesta (tiesuolalla/torjunta-aineilla/liuottimilla). Jotkut puolestaan tietävät vesijohtovetensä olevan peräisin läheiselle pohjavesialueelle rakennetulta vedenottamolta.

Keski-Suomen ELY-keskuksen pohjaveden palveluryhmä puuhastelee/toimii kaikkien näiden tarkoittamisten parissa:

Vanhoista, sukupolvien ajan hyvin palvelleista kaivoista saattaa yks’kaks loppua vesi. Palveluryhmämme selvittää tällöin [jos voimavarat antavat myöten – yleensä eivät] kaivon ympäristössä tapahtuneita muutoksia. Selvitysten perusteella palveluryhmämme arvioi / arvioidaan, olisiko loppumisen syynä jokin luonnollinen syy, kuten pitkä sateeton aika, vai ihmisen aiheuttama syy, kuten syvien ojien kaivu.

Kirkasvetisen lähteenkin vesi saattaa yllättäen muuttua huonolaatuiseksi, esimerkiksi samentua. Tällöinkin palveluryhmämme selvittää [jos voimavarat antavat myöten – yleensä eivät] ja arvioi, mistä tämä voisi johtua. Olisiko kyseessä vaikkapa runsaiden sateiden aiheuttama maanvyörymä vai ihmisen toiminta, kuten raskaiden työkoneiden liikkuminen lähteen ympäristössä?

ELY-keskus seuraa pohjaveden korkeutta mittausasemien kautta,
tutustu säännölliseen seurantaan täällä

Joskus ihmisen monissa toiminnoissa tapahtuu vahinkoja. Tällöin haitallisia aineita saattaa vuotaa maahan ja aiheuttaa pilaantuman. Maanpinnalla olevasta pilaantumasta nämä aineet voivat kulkeutua syvemmälle maaperään ja edelleen myös pohjaveteen. Tällaisia haitallisia aineita ovat vaikkapa torjunta-aineet.

Palveluryhmämme selvittää tällöin [jos voimavarat antavat myöten – yleensä eivät] pilaantuman mahdollisia haitallisia vaikutuksia maaperään ja pohjaveteen. Joskus joudutaan jäljittämään pilaantuman alkuperää/alkuperä, jos vahingon tarkkaa tapahtumapaikkaa ei tunneta. Jäljityksiä aiheuttavat useimmiten vuosia sitten tapahtuneet vahingot. Selvitys tehdään yleensä yhteistyössä (muiden viranomaisten ja) alaan perehtyneiden yritysten kanssa. Parhaimmillaan lopputuloksena on poistettu pilaantuma, kunnostettu maaperä ja puhdistettu pohjavesi. [Usein jotain sinne päin.]

Palveluryhmämme kartoittaa ja tutkii myös alueita, joilla syntyy tavanomaista enemmän pohjavettä. Tällaisia alueita on perinteisesti kutsuttu pohjavesialueiksi. Nämä runsaan pohjaveden alueet kiinnostavat myös toimijoita, jotka järjestävät talousvettä niin pienelle kuin suurellekin käyttäjäjoukolle.

Edellinen voi olla haja-asutusalueella sijaitseva kylä ja sen asukkaista koostuva vesiosuuskunta, jälkimmäinen kokonainen kunta ja sen asukkailleen rakentama vesilaitos. Yhdessä näiden järjestävien toimijoiden kanssa palveluryhmämme osaa tehdä myös vedenhankintaan tarvittavaa, vaativaa tutkimusta. Kattavilla tutkimuksilla etsitään sopivalta pohjavesialueelta paikka, johon voidaan rakentaa vedenottamo. Laajoilla tutkimuksilla varmistetaan myös, että vedenottamo tuottaa riittävän määrän hyvälaatuista talousvettä kulloisellekin käyttäjäjoukolle.

Me kaikki pidämme kauniista järvimaisemasta (olipa kesä tai talvi). Meillä on jalkojemme alla myös pohjaveden muodostama maanalainen ”järvimaisema”. Vaikka tuo maanalainen pohjavesistö on (enimmäkseen) näkymättömissä, se on yhtä kaunis ja tähdellinen kuin tuo maanpäällinen pintavesistö. Pohjavettämme pitääkin vaalia samalla tavoin kuin kaikkia muitakin vesiämme.

Hydrogeologi
Kari Illmer
Keski-Suomen ELY-keskus



tiistai 19. kesäkuuta 2018

ICT-ala tarvitsee kipeästi uusia osaajia

ELY-keskus kiviä kääntämässä

Keski-Suomen koodaripulasta ja ylipäätään ICT-alan osaavan työvoiman saatavuudesta on puhuttu jo useamman vuoden ajan. Tänä keväänä ELY-keskuksessa päätettiin, että käännetään vielä kaikki mahdolliset kivet tämän asian ratkaisemiseksi. Keski-Suomessa on suuri joukko korkeasti koulutettuja työttömiä, joista moni voisi vaihtaa uraa ja siirtyä ict-alalle töihin, jos siihen löytyisi oikeanlainen kouluttautumisväylä. Yritykset voisivat palkata näitä alan vaihtajia, jos koulutuspolku on riittävä ja rekrytointikynnystä saadaan madallettua.

 "Keski-Suomessa on runsaasti korkeasti koulutettuja työttömiä, jotka ovat koulutettavissa ohjelmistoalalle."

Keski-Suomen ELY-keskus järjesti yhdessä Keski-Suomen TE-toimiston kanssa Hyppää ICT-maailmaan-tilaisuuden 6.6.2018. Tilaisuuden fasilitaattorina toimi Crazy Town. Tilaisuuteen kutsuttiin alan vaihdosta kiinnostuneita työttömiä, korkeakouluista juuri valmistumassa olevia opiskelijoita, alan yrityksiä sekä oppilaitoksia sekä muita sidosryhmiä. Tilaisuuden tarkoituksena oli mm. avata ohjelmistoalan termejä ja käsitteitä heille, joille ne ovat vieraita. Yritykset pääsivät kertomaan yrityksessään olevista erilaisista työtehtävistä ja avoinna olevista työpaikoista.

Hyppää ICT-maailmaan toi paikalla 18 alan yritystä
Tilaisuus oli suuri menestys, ja Jyväskylän Aalto-salilla oli paljon väkeä paikalla. ICT-alasta kiinnostuneita työttömiä tai valmistumassa olevia opiskelijoita oli paikalla noin 120. ICT-alan yrityksien, oppilaitosten ja muiden sidosryhmien määrä oli noin 40. Monilla osallistuneista yrityksistä ja mm. ELY-keskuksella ja TE-toimistolla oli omat ständinsä, joiden luona käytiin vilkasta keskustelua ja kontakteja syntyi puolin ja toisin.

Aalto-salin tilaisuus oli hyvä alku, mutta työ ei suinkaan pääty tähän. Seuraavaksi ELY-keskus neuvottelee koulutuksen järjestäjien kanssa ja ideoi tulevaa koodarikoulutusta, joka tietysti tullaan kilpailuttamaan. Tarkoitus on siis toteuttaa alan vaihtajille koodaus- ja ohjelmistoalan noin 5-6 kk:n mittainen työvoimakoulutus, jonne osallistuakseen ei tarvitse tietää alasta mitään. Tämän tyyppisestä, yksityisen sektorin tuottamasta koodauskoulutuksesta on hyviä kokemuksia Uudeltamaalta. Vaikka em. koulutus oli hyvin lyhyt, kaikki sen suorittaneet työllistyivät koulutuksen suorittamisen jälkeen.

Paikalle toivottiin myös aivan muiden alojen ihmisiä
Jos Keski-Suomessa toteutettavan työvoimakoulutuksen jälkeen kaikki eivät suoraan työllistyisi, sen jälkeen voidaan toteuttaa RekryKoulutusta tai henkilöstä riippuen voidaan harkita palkkatuen käyttöä. Tärkeintä on se, että palveluita saadaan polutettua niin, että työtön todella työllistyy ICT-alalle.

Vastaava alan vaihtajille suunnattu ICT-alan tilaisuus voidaan tarpeen mukaan helposti toistaa, samoin erilaiset työvoimakoulutusratkaisut. Tämän kaltaisessa työssä on vain voittajia.

Työvoiman saatavuusongelmat rajoittavat alan yritysten kasvua, ja tällä hetkellä ne kilpailevat samoista osaajista. Keski-Suomessa on runsaasti korkeasti koulutettuja työttömiä, jotka ovat koulutettavissa ohjelmistoalalle. Kaikki osapuolet hyötyvät, kun ehkä jo pitkäänkin työttömänä ollut korkeasti koulutettu löytää uuden uran ICT-alalla, ja keskisuomalainen ICT-alan yritys kasvaa ja menestyy.

Työllisyys-, osaaminen- ja kulttuuriyksikön päällikkö
Marja Pudas
Keski-Suomen ELY-keskus




keskiviikko 16. toukokuuta 2018

Päällystystöiden painopisteet Keski-Suomessa

Viime vuosina päällystystöiden määrä on ollut suuri ja vilkkaat pääväylät on saatu pääosin hyvään kuntoon. Tänä keväänä päällysteiden vaurioitumista edesauttoivat pitkä sateinen syksy ja runsasluminen talvi. Se näkyi paikallisina päällysteiden reikiintymisenä varsinkin niillä osuuksilla, jotka on tarkoitus päällystää tulevana kesänä.

Myöskin elinkeinoelämälle tärkeät seututiet ovat tällä hetkellä melko hyvässä kunnossa. Päällystettyjen teiden kuntoa mitataan kuitenkin muilla mittareilla kuin reikien ja halkeamien määrällä.


Taustaa

Tieverkon palvelutasomittauksia on tehty samalla menetelmällä vuodesta 2001 lähtien. Vuosittaiset mittaustulokset antavat mahdollisuuden tarkastella Keski-Suomen tieverkon kuntotilannetta sekä seurata samojen teiden urautumisen nopeutta eli yhtä kuntomuutosta eri aikoina.

Vilkkailla teillä yksi keskeinen seurattava kuntomuuttuja on urasyvyys, jolle on kaksi syytä:

• Liikenteen nastarengaskulutus, joka muodostuu merkittäväksi syyksi kun liikennemäärä on suuri.
• Tien rakenteen muodonmuutokset tai väsyminen liikenteen kuormituksen vaikutuksesta. Tähän vaikuttaa erityisesti raskaan liikenteen määrä, painot ja rengastus. Tierakenteen kestävyys muodostuu sidottujen ja sitomattomien kerrosten ominaisuuksista ympäristön ja liikenteen kuormituksen aikana.

Nastarenkaiden aiheuttamaa kulumista pienennetään käyttämällä kovia kivilaatuja päällysteessä ja kuormituksen vaikutusta urautumiseen torjutaan vahvistamalla tien rakenteita mm. päällystettä paksuntamalla.

Teiden urautuminen

Yksinkertaisimmillaan uratilannetta voidaan tarkastella koko 1878 km valta-, kanta- ja seututieverkon urakeskiarvona, joka on esitetty kuvassa 1.

Kuva 1: Keski-Suomi kestopäällysteteiden urakeskiarvoja eri vuosina (1 878 km)


Vuosina 2010 -2014 verkon uratilanne heikkeni, minkä jälkeen tilanne on parantunut vastaamaan 2000 luvun alun tilannetta.

Urautumisen nopeutta seurataan laskemalla erotus vuosittaisista mittauksista. Kuva 2 esittää kaksi jakaumaa tarkastellun verkon uranopeudesta; uramuutosparit vuosilta 2005 – 2008 eli kolmelta mittausvuodelta ja vastaava tilanne nyt, vuodet 2014 -2017:

Kuva 2: Kuntomuutosjakaumia

Yleisesti ottaen uranopeus on pienentynyt 1.9 mm/v -> 1.3 mm/v (2014 -2017). Tähän vaikuttaa se, että yli 3 mm urautumista tapahtuu nykyisin ainoastaan 2 % aineistosta, kun se oli aiemmin lähes 15 %. Lisäksi alle 1 mm/ urautumista tapahtuu nykyisin 31 % verkosta kun se oli 2005 -2008 havainnoissa 18 %. Suuri uranopeus on huolestuttavaa ja saattaa olla merkki rakenteellisista puutteista. Se voi aiheutua tierakenteen sitomattomien kerrosten heikkenemisestä ja deformaatiosta tai liikennemäärän suhteen sopimattomasta päällystekiviaineksesta.

Mittaustulosten perusteella voi päätellä, että päällystystoimenpiteet ovat olleet onnistuneita ja tieverkon tila on parantunut viime vuosien aikana. Erityisen hyvä asia on, että tiepituus jolla on suuri uranopeus, on pienentynyt samalla kun tiepituus jolla on pieni uranopeus, on kasvanut.

Taulukko 1. Kuntomuutos eri vuosijaksoina



PEHKO-projekti näyttäisi purevan
Hyvään urakehitykseen on ollut vaikuttamassa PEHKO-projekti, jossa tavoitteena on, että päällystettyjen teiden ylläpidon ja hoidon prosesseja, tekniikoita ja edelleen tuottavuutta parannetaan niin, että päällysteiden käyttöikä kasvaa ja samalla ylläpidon vuosikustannukset laskevat. PEHKO-projektin pilottialueina toimivat Keski-Suomessa Karstulan hoidon alueurakan päällystetty tiestö. Lisäksi Lapissa Kemi-Tornion hoidon alueurakan päällystetty tiestö sekä Rovaniemen hoidon alueurakan valta- ja kantatiestö.

Projektissa päällystettyjen teiden käyttäytymisestä tuotetaan entistä tarkempaa tietoa. Tätä on tarkoitus hyödyntää jatkossa, kun teiden ja päällysteiden suunnittelu- ja mitoitusohjeita uusitaan niin, että ne vastaavat paremmin etenkin raskaan liikenteen, mutta myös muun liikenteen rasituksia. PEHKO-projektin tavoitteena on myös tuottaa tietoa erilaisten teiden elinkaarikustannuksista ja niistä tekijöistä, jotka vaikuttavat tähän voimakkaimmin. Toisin sanoen projektissa pyritään tunnistamaan tiestön ylläpidon kustannusten nousuun vaikuttavat ”heikot lenkit” ja tuottamaan niille korjaus- ja hoito-ohjeistusta siten, että päällystettyjen teiden ylläpidon tuottavuus saadaan merkittävään kasvuun.

Haasteita

Hyvästä uratilanteesta huolimatta tieverkollamme on vielä paljon korjattavaa. Heikointa tieverkkoa meillä on vähäliikenteisillä yhdysteillä ja vilkkailla taajamaliikenteen väylillä sekä rampeilla.
Vähäliikenteisten väylien uudelleenpäällystämiseen ja rakenteiden korjaamiseen ei nykyinen rahoitus riitä. Vilkkaat taajamakohteet ovat kalliita ylläpidettäviä, koska vanhat päällysteet on jyrsittävä pois ja päällysteelle on asetettava korkeita laatuvaatimuksia. Toisaalta näillä kohteilla on pienet nopeusrajoitukset, joten ajoneuvot eivät vaurioidu pahasti ja tienkäyttäjät ovat päivittäin pääasiassa samoja, joten kuoppia ja reikiä oppii väistämään ennen kuin ne on paikattu. Ikäväähän tämä kuitenkin on.
Toivottavasti teiden päällysteiden ylläpidon rahoitus saadaan jatkossa riittävälle tasolle, jotta tieverkko saadaan pidettyä kunnossa ja sitä pystyttäisiin jopa kehittämään!
Ylläpitovastaava
Eino-Matti Hakala
Keski-Suomen ELY-keskus