Jatkuvasta oppimisesta lääke tulevaisuuteen?

Keski-Suomessa on otettu reippaita askeleita jatkuvan oppimisen uudistustyössä

Jatkuvalla oppimisella tarkoitetaan koko elämänkaaren aikaista, eri elämänalueille ulottuvaa oppimista. Käytännössä pääpaino jatkuvan oppimisen parlamentaarisessa uudistuksessa on työikäisessä väestössä ja työuran aikaisessa oppimisessa. Jatkuvan oppimisen uudistus on 2020-luvun tärkeimpiä uudistuksia, jossa tarkastellaan kokonaisuutena työikäisten osaamista, koulutustarjontaa, toimeentuloa ja työelämän tarpeita.

Työelämä ja sen osaamisvaatimukset muuttuvat nopeasti, ja tämä edellyttää myös aikuisväestöltä uutta osaamista. Ammatteja häviää ja uusia korkeamman koulutustason osaamista vaativia ammatteja syntyy. Myös digitalisaatio muuttaa työelämää. Työikäisten osuus väestöstä on vähenemässä merkittävästi ja myös alueellinen polarisaatio vahvistuu. Osaamisesta huolenpitäminen on keino vastata rakennemuutoksiin, parantaa tuottavuuden kasvua ja työllisyyttä sekä vahvistaa Suomen kilpailukykyä.

OECD:n tilannekatsauksen (19.2.2020) suositukset Suomelle koskevat aikuiskoulutustarjonnan monipuolistamista ja räätälöintiä erilaisille ryhmille niin, että koulutus vastaisi paremmin työelämän tarpeisiin. Erityisen tärkeää olisi tavoittaa esim. hakevaa toimintaa kehittämällä aliedustetut ryhmät (esim. perustaidoltaan heikommat aikuiset, maahanmuuttajat). Lisäksi Suomessa tarvitaan kokonaisvaltaisia tieto- ja ohjauspalveluita, jotka olisivat tarjolla erilaisten asiakkaiden näkökulmasta ”yhden luukun periaatteella”. 

Osaamisen kulttuuri on Suomessa vahva, mutta osaaminen kasautuu. Osaamisen päivittäminen keskittyy niille aikuisille, joilla on jo valmiiksi hyvä perustaso osaamisessa. Nykyinen koulutusjärjestelmä ei pysty kaikilta osin vastaamaan työelämän nopeasti muuttuviin tarpeisiin. Tarvitaan enemmän mahdollisuuksia koulutusten räätälöintiin ja joustaviin, työelämälähtöisiin sisältöihin sekä opiskelun ollistamiseen kaikille myös työuran aikana elämän eri vaiheissa.

Parlamentaarinen jatkuvan oppimisen uudistus

Suomessa halutaan uudistaa jatkuvan oppimisen palvelujärjestelmää edellä mainituista syistä. Tavoitteena on uudistaa työikäisten palvelujärjestelmää, parantaa työn ja osaamisen liitolla työn ja tekijöiden kohtaantoa, kouluttaa koko ikäluokkaa pitkäjänteisesti ja vahvistaa osaamisen alueellista ekosysteemiä. Tavoitteena on kumppanuuteen perustuva alueellinen, alueiden välinen ja valtakunnallinen ekosysteemi. Jatkuvan oppimisen uudistuksen valmistelussa on tunnistettu keskeiset toimenpiteet seuraavien teemojen alle:

1) Jatkuva oppiminen osaksi työelämää
2) Jatkuvan oppimisen palvelujärjestelmän luominen
3) Jatkuvan oppimisen saavutettavuuden varmistaminen

Vuoden 2020 lopussa hyväksyttiin jatkuvan oppimisen uudistukselle yhteiset linjaukset: https://minedu.fi/-/jatkuvan-oppimisen-uudistukselle-hyvaksyttiin-yhteiset-linjaukset-osaaminen-turvaa-tulevaisuuden

Jatkuvan oppimisen toimintaa Keski-Suomessa

Keski-Suomessa on jatkuvaan oppimiseen liittyvä kehittämistyö käynnistynyt jo ilahduttavan aktiivisesti eri tahoilla. Mm. Jyväskylän yliopistolla on Jatkuvan oppimisen hanke, jossa rakennetaan yliopistolle jatkuvan oppimisen toimintamallia ja jossa on vahvasti huomioitu myös laaja-alainen sidosryhmätyö. EduFuturan toiminnassa oppimisen uudistaminen on kärkihanke, jossa koordinoidaan EduFutura-oppilaitosten yhteistä opetussuunnitelmatyötä ja joka mahdollistaa ristiin opiskelun oppilaitosten välillä sekä tarjoaa yksilöllisiä ja joustavia opintopolkuja.

Monialaisena yhteistyönä toteutetaan Keski-Suomessa myös OKM:n rahoituksella esim. Uusi jatkuvan oppimisen palveluketju -hanke (koordinoija Jyväskylän yliopisto/avoin yliopisto) ja Osaamisella töihin- hanke (koordinoija Gradia Koulutuskuntayhtymä). Näissä projekteissa on laaja-alaisesti mukana muitakin alueen toimijoita ja niissä toteutetaan mm. osaamiskartoituksia.

Myös esim. Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry:n toteuttama PAIKKO-toiminta tekee valtakunnallisesti työtä työpajoilla hankitun osaamisen näkyväksi tekemisessä ja tunnustamisessa (osaamistodistukset). Nämä esimerkit sopivat hyvin jatkuvan oppimisen uudistuksen tavoitteeseen alueellisesta ja valtakunnallisesta ekosysteemistä.

Yritysten ja työelämän mukaan saaminen jatkuvan oppimisen uudistukseen on ensiarvoisen tärkeää. Osaamisen kehittämisessä tarvitaan verkostoja ja yhteistyötä - yhdessä tekemistä!

Jatkuva oppiminen ja Keski-Suomen ELY-keskuksen rooli

Keski-Suomen ELY-keskuksessa käynnistyi syyskuun 2020 lopulla TEM:n rahoittamana jatkuvan oppimisen koordinaatiotyö kehittämisasiantuntijan tehtävällä. Tässä tehtävässä olen lähtenyt innolla mukaan erilaisiin jo käynnissä oleviin verkostoihin sekä omalla alueellamme Keski-Suomessa että valtakunnallisesti. Olen mukana esim. ELY-keskusten valtakunnallisessa jatkuvan oppimisen koordinaatioverkostossa. Myös ministeriöiden edustajien kanssa on jo ehtinyt olla erilaisia aiheeseen liittyviä palavereja ja tilaisuuksia. Jatkuvan oppimisen kehittämisasiantuntijan tehtävä limittyy vahvasti myös mm. elinikäiseen oppimiseen ja ELO-toimintaan sekä ennakointiin ja tulevaisuustyöhön, joten osallistumista, yhteistyötä ja verkottumista on tehtävä laajasti eri tahoille.

Heti vuoden 2021 alussa toteutamme alueen toimijoille kyselyn koskien jatkuvaa oppimista ja siihen liittyvää toimintaa, mitä erilaiset toimijat alueella tekevät. Kyselyn avulla pyrimme kartoittamaan alueellisen tilanteen mahdollisimman laaja-alaisesti myös oppilaitos- ja koulutuskentän ulkopuolella. Kysely on lähetetty koulutuskentän lisäksi myös mm. alueviranomaisille, kuntiin, yritysten edustajille, erilaisille järjestöille, yhdistyksille, työpajoille ja hankkeille. Kysely auttaa hahmottamaan mm. seuraavia asioita:

· Kuinka hyvin Keski-Suomessa tunnetaan jatkuvan oppimisen teemat? 
· Minkälaista toimintaa eri tahot tekevät? 
· Minkälaisia aukkoja/kehittämistarpeita Keski-Suomessa mahdollisesti on esim. erilaisiin koulutuksen        tai työelämän muutoksiin tai ohjaukseen liittyvissä nivelkohdissa? 
· Minkälaista palvelutarjontaa alueella on aliedustetuille ryhmille? 
· Miten ennakointitietoa hyödynnetään toiminnassa, palveluissa? 
· Minkälaisia tarpeita ja toiveita Keski-Suomessa on alueellisen yhteistyön suhteen.? 

Kyselyn avulla haemme tietoa palveluiden kehittämistarpeisiin vastaamiseksi ja mahdollisten uusien verkostojen ja yhteistyön pohjaksi. Myös ministeriötasolla halutaan saada tietoa alueellisista tilanteista ja näkökulmista, joten kartoituksella saamme välitettyä tietoa valtakunnan tasolle.

Tekemistä jatkuvan oppimisen saralla siis riittää. On ollut ilo huomata, että jatkuvan oppimisen teemat ovat Keski-Suomessa hyvin esillä ja, että eri toimijat ovat aktiivisesti tarttuneet uudistustyöhön. Yhteistyötä ja yhteiskehittämistä halutaan tehdä. Näissä merkeissä on hyvä jatkaa!

Kehittämisasiantuntija
Marianna Raivio
Keski-Suomen ELY-keskus

ELY-keskus mukana vesihuollon toiminnan varmistamisessa korona-aikana

"Tavoitteena on noin 20 henkilön perehdyttäminen toimimaan omalla osaamisalueellaan mahdollisen epidemian kohdalle sattuessa. 

Muuramen Rannankylän ja Isolahden vesiosuuskunnan puheenjohtaja Jukka Salila opastaa Eero Grönvallia Tikkalan puhtaanveden paineenkorotusaseman toimintaan ja tekniikkaan maanpinnan alapuolella.

Valtion 2020 II lisätalousarviossa on varattu määrärahaa vesihuollon toimintaedellytysten turvaamiseksi myönnettäviin avustuksiin. Rahoituksella voidaan tukea vesihuoltolaitosten ennakolta varautumista koronatilanteen aiheuttamien riskien hallinnassa sekä koronatilanteen vuoksi resurssipulassa olevan vesihuoltolaitoksen toiminnan järjestämistä.

"Rahoituksella voidaan tukea vesihuoltolaitosten ennakolta varautumista koronatilanteen aiheuttamien riskien hallinnassa sekä koronatilanteen vuoksi resurssipulassa olevan vesihuoltolaitoksen toiminnan järjestämistä.

Yksi tätä tukea Etelä-Savon ELY-keskuksen myöntämänä saanut kohde on Vesi-Kylät -hanke. Keski-Suomen ELY-keskus oli myös osaltaan kannustamassa ja opastamassa vesihuoltolaitoksia hakuprosessiin, sekä mukana hakuvaiheessa arvioimassa hankkeen mahdollisuutta saada tukea. 

Hankkeeseen osallistuvat Muuramen Rannankylän ja Isolahden vesiosuuskunta, Etelä-Korpilahden vesiosuuskunta ja Oittilan vesiosuuskunta. Hankkeessa vesiosuuskuntien henkilöstöä perehdytetään ja koulutetaan oman vesiosuuskunnan toimintojen varmistamiseksi, sekä myös auttamaan tarvittaessa toista vesiosuuskuntaa.

– Lisäksi tavoitteena on järjestää päivän mittainen yleiskoulutus alan ammattilaisten johdolla, sekä jatkaa jo aloitettua vesiverkostojen desinfiointiin opastavaa perehdytystä asiantuntijoiden avustuksella. Päämääränä on myös vesityökortti-koulutuksen saaminen mahdollisimman monelle alalla työskentelevälle henkilölle, Vesi-Kylät -hankevetäjänä toimiva Etelä-Korpilahden vesiosuuskunnan toimitusjohtaja Raimo Järvinen lisää.

Koulutuksen omassa hankkeen yhteydessä on päästy myös tositoimiin. Kuvassa Mauri Levaniemi, Etelä-Korpilahden vesiosuuskunnan puheenjohtaja Markku Levaniemi ja Sakari Suokas vesijohdon korjaustyössä Päijänteellä.

Hankkeen piirissä erilaista koulutusta ja perehdytystä on tähän mennessä saanut 14 henkilöä, mutta hankkeen koulutustavoitteen mukainen toiminta on vasta aluillaan. Kuusi uutta henkilöä on opastettu eri tehtäviin, muut ovat saaneet kohdennettua perehdytystä ja kokeneemmat henkilöt ovat tutustuneet myös toisten vesiosuuskuntien vedenottamoiden ja suurempien jätevesipumppaamoiden sijaintiin ja toimintaan.

– Tavoitteena on noin 20 henkilön perehdyttäminen toimimaan omalla osaamisalueellaan mahdollisen epidemian kohdalle sattuessa. Isommat yhteiset koulutukset on päätetty siirtää tammi- helmikuulle Keski-Suomen pahentuneen koronavirustilanteen takia, Järvinen kertoo.

Tällä hetkellä hankkeessa on kuitenkin menossa etäopetuksena vedenottamon kaukovalvonnan avulla kulutuksen ja vedenlaadun-seurannan koulutus sekä jätevesivirtaamien ja sähkönkulutuksen seuranta jätevesivesiverkoston osalta.

– Lisäksi paneudutaan häiriötilanteiden kriisiviestintään, jotta tilanteen tullen sekin myös toimii, Järvinen toteaa.

Hanke on saanut Järvisen mukaan saanut hyvän vastaanoton vesiosuuskunnissa. Vesiosuuskunnat kokevat myönteiseksi, että valtion taholta koetaan maaseudun vesihuollon toimivuus tärkeäksi.

"Vesiosuuskunnat kokevat myönteiseksi, että valtion taholta koetaan maaseudun vesihuollon toimivuus tärkeäksi. 

– Oli helpottava tunne, kun ELY-keskuksesta soitettiin jo ennen varsinaista hanketta, että ollaan valmiudessa auttamaan, jos koronaepidemia alkaa vähentämään vesilaitosten henkilöstön mahdollisuutta tehtäviensä hoitamisessa. Myös terveystarkastajan yhteydenotto oli kannustavaa ja loi tunnetta, että yhdessä selviämme, jos tilanne käy pahaksi, Järvinen toteaa. 

ELY-keskukselta hankkeeseen saatava tuki onkin Järvisen mukaan merkittävää, sillä vesiosuuskunnilla ei useinkaan ole taloudellisia mahdollisuuksia koulutusten laajamittaiseen järjestämiseen. 

Oittilan vesiosuuskunnan puheenjohtaja Helena Kirjavainen ja Etelä-Korpilahden vesiosuuskunnan puheenjohtaja Markku Levaniemi seuraavat opastusta maanpinnan tasolla Tikkalan paineenkorotusasemalla.

– Toiminnassa mukana olevat ovat muissa ammateissa, tai eläkkeellä olevia henkilöitä, jotka lähinnä vapaa-aikanaan hoitavat tehtäviä, joten vain näin taloudellisesti varmistamalla voidaan varautua mahdollisen koronatilanteen yllättäessä, Järvinen selventää.

Järvisen mukaan hanke on jo luonut yhteistyömahdollisuuksia vesiosuuskunnille jatkossakin. Hän uskookin, että hankkeen innoittamana saadaan entistä ammattimaisempaa vesiosuuskuntien tehtävien hoitoa, joka heijastuu myös taloudellisesti ja laadullisesti vesiosuuskuntien osakkaiden palveluiden varmistuksena.

Teksti: Viestintäharjoittelija Jesse Sironen, Keski-Suomen ELY-keskus
Kuvat: Etelä-Korpilahden vesiosuuskunta 

Ihmishenkiä pelastamassa ELY-keskuksen tuella

"Hanke sai Keski-Suomen ELY-keskuksen maaseuturahaston varoista tukea niin hankkeen toteuttamiseen kuin yleishyödyllisiin investointeihin eli iskureiden hankintaan.

Eri yhdistykset ja toimijat keräsivät varoja sydäniskurin hankintaan.

Kuvassa projektipäällikkö Pia Flink-Liimatainen (vasemmalla takana) 

ja Ala-Keiteleen Sydänyhdistyksen hallituksen jäseniä lahjoittamassa 

sydäniskuria Kartano Kievarille.

Keski-Suomen Sydänpiiri ry:n toteuttama KanDee - Kansalaisen elvytystaidot ja defibrillaattorit maaseudun kartalle -hanke lisäsi alueellista tasa-arvoa vahvistamalla maaseudun asukkaiden elvytystietoutta ja -osaamista sekä lisäämällä sydäniskureiden määrää maaseudulla. Hankkeessa valmennettiin kylien asukkaita tunnistamaan eloton ihminen ja aloittamaan painelupuhalluselvytys sekä käyttämään sydäniskuria.

ELY-keskukselta saadulla rahoituksella oli ratkaiseva merkitys KanDee -hankkeen toteutumisen mahdollistamisessa ja toimintamallin käynnistämisessä Keski-Suomessa. Hanke sai Keski-Suomen ELY-keskuksen maaseuturahaston varoista tukea niin hankkeen toteuttamiseen kuin yleishyödyllisiin investointeihin eli iskureiden hankintaan.

– Hankkeen aikana elvytys- ja sydäniskurin käytön valmennuksiin osallistui Keski-Suomessa lähes 900 henkilöä. Lisäksi hankkeen muissa tapahtumissa tavoitettiin noin 10 000 ihmistä. Keski-Suomeen tuli hankkeen tuloksena 63 sydäniskuria ja sydäniskureiden määrä defi.fi-palvelussa kasvoi Keski-Suomessa 133 iskuriin, projektiasiantuntija Kristiina Pigg Keski-Suomen Sydänpiiri ry:stä kertoo.

Hanke jalkautui kauppakeskuksiin, erilaisiin tapahtumiin
ja järjesti yleisötilaisuuksia. Kuvassa projektikouluttaja Kaisu Paalanen.

Hankeen sisällöt ja toiminta herättivät laajasti kiinnostusta niin kylillä kuin paikallisessa ja maakunnallisessa mediassa. Osallistujat olivat tyytyväisiä saadessaan valmennusta omalla paikkakunnallaan, jolloin he pystyivät selkeämmin miettimään elottomuustilanteisiin paikalliset toimintamallit. Valmennusten jälkeen 94,3 prosenttia vastaajista koki osaavansa elvyttää ja käyttää sydäniskuria.

– Sydäniskureiden käytön tärkeys ja oman toiminnan merkitys ymmärrettiin elottoman potilaan auttamisessa. Hanke lisäsi rohkeutta ja poisti pelkoja elottoman auttamiseksi, kertoo hankkeen projektikouluttaja Kaisu Paalanen Jyväskylän ammattikorkeakoulusta.

Käytännön hyöty on jo osoitettu

Hankkeen myötä on pelastettu jo ainakin yksi ihmishenki maallikkoelvytyksen ja hankeaikana hankitun sydäniskurin avulla. Karstulassa henkilö sai äkillisen sydänpysähdyksen ja häntä elvytti sydäniskurin avulla paikallinen yrittäjä. Hänen toimintansa myötä sydänpysähdyksen saanut henkilö pelastui ja sai asiaan kuuluvan jatkohoidon.

– Yrittäjä oli muutamaa kuukautta aikaisemmin käynyt hankkeen järjestämän elvytys- ja sydäniskurikoulutuksen. Koulutuksesta rohkaistuneena hän uskalsi ja osasi toimia kyseisessä elvytystilanteessa, yhdessä muiden maallikoiden kanssa, Paalanen selventää tapauksen taustoja.

Hankkeen tuloksena syntyi maallikkoiskuri-toimintamalli, joka oli hyödynnettävissä myös muualla Suomessa. Hankkeen mukaiset toimintamallit lähtivätkin leviämään myös muihin maakuntiin.

MAASEUDUN KEHITTÄMINEN 

ELY-keskukset myöntävät maaseuturahaston tukia muun muassa:

• Elinkeinojen toimintamahdollisuuksia edistäviin ja maaseudun elinvoimaisuutta lisääviin hankkeisiin
  
  
• Maaseudulla sijaitsevien eri alojen mikro- ja pienyritysten investointeihin ja kehittämiseen
  
  
• Elintarvikkeiden jalostusta harjoittavien pk-yritysten investointeihin ja kehittämiseen
  
  
• Maatilojen investointeihin ja kehittämiseen

Lisätietoja: https://www.ely-keskus.fi/maaseudun-kehittaminen



Teksti: Viestintäharjoittelija Jesse Sironen, Keski-Suomen ELY-keskus
Kuvat: Projektikouluttaja Kaisu Paalanen, JAMK

Vesistö- ja kalataloushankkeisiin merkittävä panostus

Nyt on erinomaiset mahdollisuudet toteuttaa laajoja hankkeita!

Ympäristöministeriön käynnistämä Vesiensuojelun tehostamisohjelma 2019–2023 on merkittävä panostus vesien suojeluun: tavoitteena on Itämeren ja sisävesien hyvä tila. Ohjelman toimilla vähennetään maa- ja metsätalouden ravinnekuormitusta vesiin, puhdistetaan hylkyjä öljystä, kunnostetaan vesistöjä sekä vähennetään haitallisia aineita kaupunkivesistä.

Vesistöjen kunnostaminen on yleishyödyllistä toimintaa, jolla on parhaimmillaan laaja-alaisia positiivisia vaikutuksia. Kunnostusten onnistuminen sekä tulosten ja vaikuttavuuden saaminen vaatii usein myös laaja-alaista yhteistyötä eri toimijoiden kesken. Nyt haussa olevat avustukset mahdollistavat hankkeiden aloittamisen, joiden vaikutukset voivat yltää valuma-alueen latvoilta pääaltaille saakka. 

"Nyt haussa olevat avustukset mahdollistavat hankkeiden aloittamisen, joiden vaikutukset voivat yltää valuma-alueen latvoilta pääaltaille saakka. 

Avustuksia on tällä hetkellä haettavissa poikkeuksellisen hyvin. Harkinnanvaraiset valtionavustukset vesistö- ja kalataloushankkeisiin vuodelle 2021 ovat haettavissa 15.10.-30.11.2020. Lisäksi avustushaku maa- ja metsätalouden vesienhallintaan vuosille 2019-2023 ja vaelluskalakantojen elvyttämiseen vuosille 2020-2022 on auki. Riippuen avustuksesta, haut on keskitetty eri ELY-keskuksille. Saat tarkempaa lisätietoa ELY-keskuksen sivuilta.

Keski-Suomessa toimintansa aloittaa lähiaikoina maakunnallinen vesistökunnostusverkosto, jolle perustetaan vuoden 2020 aikana kotisivut. Tiedotamme sivustosta tarkemmin sivujen auettua. Sivut tulevat sisältämään laajalti tietoa aina biologis-ekologisesta perustiedosta rahoituksiin sekä kunnostusten toimintamalleihin liittyen, keskittyen kuitenkin Keski-Suomen alueella toimimiseen.

Hyvinvoivat vesistöt ovat tärkeä aarreitta meille kaikille.

ELY-keskuksen avustukset vesistöhankkeisiin

Keski-Suomen ELY-keskus on myöntänyt harkinnanvaraisia avustuksia vesistön ja vesiympäristön käyttöä ja tilaa parantaviin hankkeisiin, muun muassa erilaisiin valuma-alue-, järvi- ja virtavesikunnostuksiin. Avustuksen suuruus on pääsääntöisesti enintään 50 % hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista. Avustuksen osuus voi olla suurempi, mikäli hanke edistää vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain mukaisen sekä niitä toimeenpanevien toimenpideohjelmien toteuttamista. 

Harkinnanvaraista avustusta voidaan myöntää hankkeen suunnittelusta, toteutuksesta ja hallinnoinnista aiheutuviin kustannuksiin, hankkeen luvista perittäviin maksuihin sekä säädös- ja lupavelvoitteiden täyttämisestä aiheutuviin kustannuksiin. Avustusta voi saada järjestäytynyt taho. Avustuksia ovat saaneet muun muassa kalastusalueet, osakaskunnat, metsästysseurat, vesioikeudelliset yhteisöt ja kunnat.

Heräsikö ajatuksia? Ota yhteyttä asiantuntijaamme Jouniin, joka kertoo lisää! 

Vesienhoidon asiantuntija
Jouni Kivinen
p. 0295 024 814
etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi

Jouni kuvassa oikealla :)

ELY-keskus tukemassa jumppahallillista virtaa Keuruun ytimeen

"Hallin rakentamisen mahdollisti Keski-Suomen ELY-keskuksen maaseuturahaston varoista saatu tuki yleishyödylliseen investointiin. 

Voimisteluseura Keurusjumppa ry rakennutti ja kalusti Keuruun keskustaan oman noin 600 neliömetrin jumppahallin. Jumppahalli sijaitsee uimahallin ja urheilukentän vieressä. Tien toisella puolella on varhaiskasvatuksen ja koulujen toimitilat. Hallin rakentamisen mahdollisti Keski-Suomen ELY-keskuksen maaseuturahaston varoista saatu tuki yleishyödylliseen investointiin.

– Seuran harjoitukset käynnistyvät arkipäivisin oppituntien päätyttyä. Useat koululaiset tulevat koulusta suoraan jumppahallille. He syövät eväät ja tekevät koulutehtäviä odotellessaan omia harjoitus- tai ohjausvuoroaan, hankkeen vetäjänä toimiva Keurusjumppa ry:n puheenjohtaja Erkki Tervo kertoo.

Keurusjumppa ry:n toiminta onkin uuden hallin myötä laajentunut aikaisemmasta kahdesta vuorokaudesta viikossa jokaiselle viikon päivälle. Säännöllisiä päivävuoroja on erityisryhmillä, varhaiskasvatuksella, liikuntalukiolaisilla ja ikäihmisillä. Lisäksi perhepäivähoitajilla on oma vakiovuoro ja vapaaksi jääneitä aikoja hyödyntää myös toimintaterapeutti. Keurusjumpan varauskirja on sijoitettu kaupungin varausjärjestelmään.

– Viikoittainen kävijämäärä vaihtelee 400–600 välillä. Kävijämäärä notkahti koronaepidemian vuoksi merkittävästi, mutta on hiljalleen noussut lähes entiselleen. Päätoimisia ohjaajia on kolme ja vapaaehtoisia noin 20. Seuran itse ohjaamia ryhmiä on 40, Tervo avaa.

Jumppahalli ja sen erilaiset ratkaisut ovat herättäneet kiinnostusta myös Keuruun ulkopuolella. Vieraita on käynyt useista seuroista, kunnista ja liikuntakeskuksista. Suomen Voimisteluliitto järjesti hallilla koulutuksen seuroille, jotka harkitsevat omien tilojen hankkimista. Kehityskohteitakin hallille on Tervon mukaan kuitenkin ilmennyt.

– Nämä ongelmat korjataan juuri valmistuvalla hallin laajennuksella, johon tulee isommat toimistotilat, pukutila ja lämmittelyhuone, Tervo kertoo.

Keurusjumppa selvitti pitkään mahdollisuutta omien tilojen hankkimiseksi. Seuran oman toiminnan ja paikallisten tukijoiden lisäksi se, että Keuruun kaupunki kaavoitti urheilupuiston alueen osoittaen jumppahallille parhaan mahdollisen paikan ja ELY-keskuksen myöntämä rahoitus mahdollistivat hallin rakentamisen.


MAASEUDUN KEHITTÄMINEN

ELY-keskukset myöntävät maaseuturahaston tukia muun muassa:

- maaseudulla sijaitsevien eri alojen mikro- ja pienyritysten investointeihin ja kehittämiseen
- elinkeinojen toimintamahdollisuuksia edistäviin ja maaseudun elinvoimaisuutta lisääviin hankkeisiin
- elintarvikkeiden jalostusta harjoittavien pk-yritysten investointeihin ja kehittämiseen
- maatilojen investointeihin ja kehittämiseen

Lisätietoja: https://www.ely-keskus.fi/maaseudun-kehittaminen

Teksti: Viestintäharjoittelija Jesse Sironen, Keski-Suomen ELY-keskus
Kuvat: Keurusjumppa ry

Luonnontilaiset harjumetsät kaipaavat ennallistamista

"Kaikkea toivoa ei kuitenkaan harjumetsien suhteen ole vielä menetetty, sillä jo pienillä metsätalouden toimilla harjuluonnon biodiversiteettiä eli monimuotoisuutta olisi mahdollista lisätä. - Emma Thitz

Kuva: Kangasajuruohoa Joutsassa.

Luonnontilaisia tai sen kaltaisia harjumetsiä on jäljellä enää vain vähän. Tämä näkyy muun muassa niille ominaisen kasvillisuuden ja eläimistön taantumisena. Harjumetsä onkin yksi luonnon monimuotoisuuden katoamisen pysäyttämiseen tarkoitetun Euroopan unionin Natura 2000 -verkoston luontotyypeistä. Tällaisten luontotyyppien tilanne on heikko myös Keski-Suomessa.

– Suomessa kasvilajisto on melko ”tavallista”. Täältä löytyy lähinnä kuivahkojen ja kuivien kangasmetsien lajistoa. Harjumetsien edustavaa lajistoa on vain hyvin vähän, suunnittelija Emma Thitz Keski-Suomen ELY-keskuksesta kertoo.

Thitz on tehnyt harjumetsien inventointia Keski-Suomen Natura-alueilla osana Ympäristöministeriön käynnistämää Helmi-ohjelmaa. Hän siis määritti tiedot alueiden lajistosta ja luontotyypin edustavuudesta. Keski-Suomessa näitä alueita olivat muun muassa Hietasyrjänkangas-Sirkkaharju, Syrjäharju ja Pyhä-Häkki.

– Inventoimani alueet ovat olleet lähinnä maa-aineslailla suojeltuja, eli niiden suojelu on koskenut lähinnä maa-aineksen ottoa. Alueilla on siis saanut tehdä metsätaloudellisia toimia suhteellisen vapaasti. Näiden toimenpiteiden vuoksi harjuluonnon biodiversiteetti on vähentynyt entisestään ja luonnontilaisia metsiä ei alueilla juuri ole, Thitz selventää inventoinnin tuloksista.

Harjumetsissä monimuotoisuuden kannalta erityisen merkittäviä ovat jyrkät ja valoisat etelä- ja lounaisrinteet eli niin sanotut paisterinteet. Tämä johtuu siitä, että harjuluonnolle ominainen kasvi- ja hyönteislajisto on riippuvaista runsaasta valosta, lämmöstä sekä kangasmaapaljastumista.

– Ennen harjut myös paloivat säännöllisesti, josta palanutta alustaa suosivat, eli pyrofiiliset, lajit hyötyivät. Nykyisen metsätalouden takia ei paloja enää juuri ole, Thitz lisää. 

Kuva: Yksi harjulajeista on sianpuolukka, jota löytyy myös Keski-Suomesta.

Kaikkea toivoa ei kuitenkaan harjumetsien suhteen ole vielä menetetty, sillä jo pienillä metsätalouden toimilla harjuluonnon biodiversiteettiä eli monimuotoisuutta olisi mahdollista lisätä. Tällaisia toimia olisivat esimerkiksi paahteisten ja valoisien rinteiden puuston pitäminen avoimena kaikissa metsän kehitysvaiheissa ja hakkuu- ja raivaustähteen kerääminen pois maastosta, jolloin ravinteita poistuu ja valo sekä lämpö pääsevät maahan. Lisäksi siemenpuuhakkuut ja maaston kevyempi muokkaaminen päätehakkuiden yhteydessä olisivat hyödyllisiä toimia monimuotoisuuden lisäämisessä.

– Kulottaminen olisi myös luontotyypin tilaa parantava ennallistamistoimi. Riippuen paikasta se saattaa kuitenkin olla yksityisomisteisilla ja metsätalouskäytössä olevilla mailla ongelmallista, Thitz pohtii.

Harjuluonnolle ominaisen kasvi- ja hyönteislajiston tilanteen parantamiseksi voidaan paahteisille paikoille tehdä kangasmaalaikkuja. Tämä tarkoittaa käytännössä kunttakerroksen, eli metsäpohjan kasvuston, poistamista hiekan päältä.

– Harjulajistoa voidaan myös siirtää, mutta se täytyy suunnitella hyvin ja lajit on siirrettävä lähialueilta. Me Keski-Suomen ELY-keskuksessa olemme suunnitelleen harjuajuruohon siirtoistutuksia potentiaalisille kasvualueille, Thitz kertoo.

Teksti: Viestintäharjoittelija Jesse Sironen
Kuvat: Suunnittelija Emma Thitz

Keski-Suomen ELY-keskus

Suunnittelija
Emma Thitz

Mitä ELY-keskuksessa tehdään - Harjoittelijan lyhyt oppimäärä

 

”Niin siis, miten liikenneasiat liittyy sun opintoihisi?” ”Mitä siellä ELYssä tehdään?” ”Mikä on ELY-keskus?”

Näitä kysymyksiä minulle esitettiin, kun kerroin tutuilleni aloittavani korkeakouluharjoittelun elokuussa Keski-Suomen ELY-keskuksessa. Ensimmäinen kysymys huvitti ja kahteen seuraavaan vastaaminen laittoi jo vähän pohdituttamaan. Mitäs kaikkea siellä ELY-keskuksessa tehdäänkään… Katsotaan osaisinko harjoitteluni loppuvaiheessa vastata asiaan paremmin.

Olin harjoittelussa maaseutuyksikössä, joka on osa Elinkeinot, työvoima ja osaaminen -vastuualuetta. Vastuualueen nimi jo osaltaan kertoo siitä, kuinka laajasta kokonaisuudesta jo yksi alue koostuukaan. Mutta mitäs siellä maaseutuyksikössä tehdään? Siellä mm. suoritetaan tukivalvontoja tiloille, vastataan luomuasioista, tuetaan maaseutuyrittäjien toimintaa ja aluekehittämistä sekä valvotaan kasvinterveyttä. Hyvin laaja kokonaisuus, johon tutustuminen on tuonut itselle elintärkeää oppia esimerkiksi tukimuodoista niin yritys kuin maataloudenkin puolella. 

Päijänteen rannalla tutustumassa hankevetäjien yhteistyöelimeen Pöllöparlamenttiin. 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Heti harjoitteluni alussa sain kuulla, että pääsisin maaseutuyksikön eri tehtävien lisäksi tutustumaan myös maksatukseen, viestintään, ympäristölupavalvontaan ja perinnebiotooppien inventointiin. Tämä olikin minulle kiinnostava kokonaisuus, sillä opintojeni pääaineen, maatalousekonomian, opintokokonaisuuteen on sisältänyt muun muassa ympäristö- ja luonnonvaraekonomian opintoja. Aluksi tosin mietin, että miksihän maaseutuyksiköstä minua näihin tehtäviin suunnataan. Eri työtehtäviin tutustuessa minulle aukenikin se, kuinka ne nivoutuvat yhteen. Esimerkiksi perinnebiotooppien inventointi on tärkeä osa ympäristösopimusten myöntämisessä ja maksatus on tärkeä osa kaikkien ELY-keskuksessa myönnettävien tukien maksamisessa. Tässä vain pieni osa, mutta todellisuudessa hyvin moni toiminto on yhteydessä toisiinsa.

 

Viljapellon takana kosteikko, jonka perustamista on tukenut ELY-keskus.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Edellä mainittujen työtehtävien lisäksi pääsin harjoittelutehtävänäni valmistelemaan nykytila-analyysia tulevaa Keski-Suomen Alueellisen maaseudun kehittämissuunnitelmaa varten. Tehtävä oli vastuullinen ja hyvin opettavainen. Analyysia varten hain laajasti tietoa maakuntamme asioista ja haastattelin useita asiantuntijoita niin ELY-keskuksen sisältä kuin ulkopuoleltakin. Tiedonhankinnan aikana opinkin kuinka suuri joukko maakunnassamme tekee töitä aluekehittämisen ja eri toimialojen hyväksi. Tämä suuri joukko kokoontui myös Älykkäät maaseudut-webinaarissa, jossa lähdettiin viemään kehittämissuunnitelmaa eteenpäin. Pääsin myös osallistumaan webinaarin valmisteluun, työpajojen vetämiseen ja pitämään lyhyen esitelmän nykytila-analyysistani. Hienoja kokemuksia kaikki nämäkin.

Mitä nyt siis vastaisin ihmiselle, joka kysyisi mitä ELYssä tehdään? Vastaisin todennäköisesti lyhyesti, että omasta mielestäni se on töitä maakunnan, sen yritysten ja asukkaiden hyväksi. On kyse elinkeinoista, liikenteestä tai ympäristöstä, niin ELY-keskus osaltaan mahdollistaa näiden toimintaa tukemalla, valvomalla tai ylläpitämällä. Ja pönöttäviä virkamiehiä en ole harjoitteluaikanani tavannut vielä yhtäkään kappaletta.

Kiitos kaikille työkavereille ja mukavaa syksyn jatkoa!

 

Reetta Ihanainen
Korkeakouluharjoittelija