ELY-keskus valvoo, kun maaperää pitää puhdistaa

Suomessa kuten myös muualla maailmalla maaperän pilaantuminen on suuri ongelma.

Yleisimmät Suomessa maaperää pilaavat toiminnot ovat polttoaineiden jakelu ja varastointi, jätteenkäsittely, moottoriajoneuvojen huolto ja korjaus, ampumaradat, metalliteollisuus, sahat ja kyllästämöt, taimi- ja kauppapuutarhat sekä muu teollisuus. Mikäli maaperässä on sellaisina pitoisuuksina haitta-aineita, joista saattaa olla vaaraa ympäristölle, eliöstölle tai terveydelle, on maaperä pilaantunutta. Silloin se saattaa vaatia kunnostamista.

Maaperän ja pohjaveden pilaantumiseen alettiin kiinnittää huomiota suuremmassa mittakaavassa vasta 1990-luvulla. Ennen puhuttiin maaperän tai pohjaveden saastumisesta, nykyisin pilaantumisesta. Käytännössä maaperä on joko pilaantunutta tai pilaantumatonta; termiä puhdas maaperä ei voida käyttää, sillä maaperässä saattaa aina olla pieninä pitoisuuksina esimerkiksi metalleja.

Uudisrakennuksen maansiirtotyöt käynnissä. Ulospäin ei näy, että
samalla tehdään pilaantuneen maaperän puhdistamistoimenpiteitä.

Usealla pilaantuneella maa-alueella, esimerkiksi teollisuusalueilla, toiminta voi vielä jatkua, vaikka alue tiedetään pilaantuneeksi. Pilaantuneen maa-alueen kunnostamiseen tulee kuitenkin ajankohtaiseksi, kun alueen maankäyttö muuttuu herkemmäksi. Esimerkiksi kaupunkien kasvaessa vanhoja teollisuustontteja tai jakeluasema-alueita halutaan kaavoittaa asuinkäyttöön tai vaikka entinen saha-alue halutaan ottaa käyttöön puistoalueeksi tai päiväkotitontiksi.

Pilaantuneen maaperän puhdistamisen prosessi

Vastuu pilaantuneen maaperän puhdistamistarpeen selvittämisestä ja puhdistamisesta on ensisijaisesti pilaantumisen aiheuttajalla. Mutta pilaantuneen alueen kiinteistönomistaja tai -haltija tai kunta voivat joutua kunnostamaan pilaantuneen alueen, mikäli aiheuttajaa ei saada vastuuseen.

"Vastuu pilaantuneen maaperän puhdistamistarpeen selvittämisestä ja puhdistamisesta on ensisijaisesti pilaantumisen aiheuttajalla."

Pilaantuneiden maa-alueiden kunnostus on usein kallis ja aikaa vievä projekti. Hyvässä kunnostuksen suunnittelussa tehdään riskinarvio mm. maaperässä olevien haitta-aineiden kulkeutumisesta ympäristöön, ja arvioidaan miltä osin ja kuinka laajalti maaperää on syytä puhdistaa ilman jatkossa ympäristölle aiheutuvaa vaaraa. Tällöin voidaan rajata alueelta poiskuljetettavien maamassojen määrää ja siten vähentää esimerkiksi kuljetuksista koituvia kaatopaikkamaksuja.

Käytännön töihin voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus ELY-keskukselle. Ilmoitus on tehtävä hyvissä ajoin, kuitenkin viimeistään 45 vuorokautta ennen puhdistamisen kannalta olennaisen työvaiheen aloittamista. Toisinaan maaperän pilaantuneisuus tai sen laajuus havaitaan kuitenkin vasta maarakennustöiden alettua, jolloin ilmoituksesta tehtävälle ELY-keskuksen päätökselle jää vain vähän aikaa, mikäli on tarkoituksenmukaista olla pitkittämättä rakennustöiden aloittamista.

Entistä huoltoasemapohjaa

ELY-keskus tarkastaa ilmoituksen ja antaa siitä päätöksen, jossa on maaperän puhdistamista koskevia määräyksiä puhdistamistavoitteineen. Lisäksi voidaan antaa määräyksiä pois kuljetettavista maamassoista ja jätteistä tai kaivantoihin kertyvien vesien käsittelystä tai pohja- tai pintavesien kunnostusaikaisista tai sen jälkeisistä tarkkailuista.

"ELY-keskus tarkastaa ilmoituksen ja antaa siitä päätöksen, jossa on maaperän puhdistamista koskevia määräyksiä puhdistamistavoitteineen."

Maaperän puhdistaminen tulee tehdä ulkopuolisen ympäristökonsultin valvonnassa ja kunnostuksesta tulee laatia loppuraportti, joka on toimitettava ELY-keskukselle. ELY-keskus hyväksyy loppuraportin tai antaa puhdistamista koskevia lisämääräyksiä.

Osana toimenkuvaani on käsitellä pilaantuneen maaperän kunnostamistehtävät ja esitellä päätökset esimiehelleni. Geologina toimiva kollegani valvoo ELY-keskuksen taholta kunnostamistöitä.

Maaperän pilaantumista aiheuttavat useimmiten pienimuotoisemmat päästöt maaperään, kuten työkoneiden polttoaine- tai öljypäästöt onnettomuustilanteissa tai kiinteistöjen öljysäiliöiden vuodoissa. Tällöin voi riittää ulkopuolisen ympäristökonsultin ELY-keskukselle antama tieto vahingosta, ja maaperän puhdistus voidaan aloittaa ELY-keskuksen luvalla ilman erillistä selvitystä ja siitä tehtävää ilmoitusta. Kunnostustyöstä on kuitenkin tehtävä loppuraportti kunnostustöiden valmistuttua ja toimitettava se ELY-keskukselle.

Pilaantunutta maata keskellä kaupunkia

Jyväskylän keskustassa sijaitsee vanha ns. Reimarin huoltoasemakiinteistö, jolle ryhdytään rakentamaan uudisrakennusta loppuvuodesta 2018. Aiemmasta huoltoasematoiminnasta on aiheutunut polttoainepäästöjä maaperään. Maaperää on ennenkin kunnostettu. Kun alueelle tulee uudisrakennus, on maaperän kuntoa tutkittu uudelleen. Koska siinä on edelleen havaittu olevan haitta-aineita, mm. bensiiniä ja dieseliä, on maaperää kunnostettava lisää.

Maaperän puhdistamisesta tehtiin ilmoitus ELY-keskukselle, joka antoi asiasta päätöksen elokuussa 2017. Päätöksessä määrättiin puhdistustavoitteiden lisäksi mm. että maaperään on asennettava huokoskaasuputkisto, jolla maaperästä ”tuuletetaan” pois haihtuvia orgaanisia hiilivetyjä siten, etteivät ne kulkeudu rakennettavan uudisrakennuksen rakenteisiin.

Aiheesta lisää (ymparisto.fi)

Ylitarkastaja

Petri Poikonen
Keski-Suomen ELY-keskus

Näin syntyy kotimaista energiaa, paikallisia tuotteita ja uusia työpaikkoja

Case Bika-hanke (= Biokaasuliiketoiminta ja -verkostot Keski-Suomessa)

Tiesitkö, että

· Saarijärvelle suunnitellaan uutta biokaasulaitosta,
· Viitasarella Ecolan suunnittelee yhteistyöhanketta kiertolannoitteista,
· Muuramessa aletaan kehittää biokaasuliiketoimintaa Bikasu Oy:ssa,
· Laukaan Tarvaalaan ekokoulun läheisyyteen suunnitellaan sekä yritys- ja asuinaluetta, joka mahdollisesti käyttäisi biokaasua energialähteenä ja
· Keuruulla kehitetään biometaanintankkauskonseptia?

Näiden saavutusten taustalla on ELY-keskuksen koordinoima Bika-hanke. Oleellista on se, että ravinteet kiertävät ja jalostuvat paikallisesti syntyneistä biomassoista. Syntyy kotimaista energiaa, paikallisia tuotteita ja uusia työpaikkoja.

Ja näin kaikki alkoi..

Elettiin vuotta 2016. Keski-Suomi eli keskellä syvintä lamaa. Ajatuksia biokaasusta oli ilmassa. Biokaasun tuotantoa oli kehitetty maakunnassa ja biokaasua liikennepolttoaineeksi oli jo tarjolla sekä Laukaassa että Joutsassa. Kiertotalous, vähähiilisyys, ilmastonmuutos ja hallituksen linjaukset vähäfossiilisten polttoaineiden edistämiseksi vauhdittivat hanketoimintaa alkuun.

Jyväskylän ammattikorkeakoulu ja Luonnonvarakeskus yhteistyössä hakivat biokaasun liiketoiminnan kehittämishankkeelle rahoitusta ELY-keskuksesta ja maaseuturahastosta. Hanketta lähdettiin edistämään aivan uudella otteella: hyödynnettiin liiketoimintaekosysteemiä Bika-hankkeessa.

Maaseudun biomassaa

Hanketoiminnalla vaikuttavuutta liiketoimintaekosysteemillä

Ekosysteemisessä hanketoiminnassa on oleellista tunnistaa innovatiivisen liiketoimintaekosysteemin tilaus ja kysyntä. Ekosysteemiliiketoiminta soveltuu hyvin uuden liiketoiminnan käynnistämiseen silloin kun bisnes on tuntematon eikä oikein tiedetä, mistä tulovirrat muodostuvat – kuten biokaasuliiketoiminnan osalta tilanne oli. Tuntematon toiminta on tehtävä tunnetuksi yrityksille, virkamiehille, tutkijoille ja kuluttajille.


Uuden liiketoiminnan alkuvaiheessa ELY-keskuksen tehtävä on tärkeä. Tehtävänä on huolehtia siitä, että uusi liiketoiminta saa vauhtia rattaisiin. ELY:llä on laaja-alainen näkemys hanketoiminnasta, investointien rahoituksesta ja kehittämispalveluista, rekrytointiosaamista, luvituksesta ja liikennejärjestelmistä.

”Uuden liiketoiminnan alkuvaiheessa ELY-keskuksen tehtävä on tärkeä" 

ELY:n on oltava mukana auttamassa ja löytämässä oikeat asiantuntijat orastavan liiketoiminnan tueksi. Liiketoimintaa voidaan edistää aktivointihankkeella, jossa ELY-keskuksen on syytä edelleen olla mukana seurantaryhmässä tai ohjausryhmässä jakamassa moniosaamistaan uuden liiketoiminnan tueksi. Rahoittajan vastuulla on huolehtia, että julkisilla verorahoilla saadaan tuloksia aikaan.

Tämä Keski-Suomen ELY-keskuksen auto käy biopolttoaineella

Onnistuneella hankkeella on aina selkeät, konkreettiset tavoitteet. Bika-hankkeen tavoitteena oli, että hanke saa aikaan 4-6 uutta yritysryhmää. Selkeät tavoitteet ja tavoitteisiin tähtäävät toimenpiteet ovat hankesuunnittelun kulmakiviä. Rahoittajan on vaadittava välitavoitteita sekä seurattava aikataulutettujen toimenpiteiden etenemistä. Hankkeen seurantaryhmän on pystyttävä tukemaan hanketta tavoitteiden saavuttamiseksi ja etsittävä keinoja hankeaikataulussa pysymiseen.

Päätösseminaari kutsuu mukaan aiheesta kiinnostuneet

ELY:n BiKa-hanke esittelee tuloksiaan avoimessa päätösseminaarissa. Hankkeen avulla on muodostettu yritysryhmiä biokaasun tuotanto- ja käyttömahdollisuuksien eteenpäinviemiseksi. Yritysten työpajoissa on käsitelty biokaasun liiketoimintamalleja ja energian sekä ravinteiden hajautettua tuotantoa. Tervetuloa seminaariin mukaan keskustelemaan ja tapaamaan alan toimijoita!

”Hankkeen avulla on muodostettu yritysryhmiä biokaasun tuotanto- ja käyttömahdollisuuksien eteenpäinviemiseksi.”

Asiantuntija

Merja Lehtinen

Keski-Suomen ELY-keskus

Kansainvälisty Keski-Suomesta – esimerkkinä Venäjä

Team Finland kokoaa yhteen kaikki valtiorahoitteiset kansainvälistymispalvelut yrityksiä palvelevaksi verkostoksi ”maakunnasta maailmalle”-hengessä. Kävimme kollegojen kanssa tutustumassa Pietarin vientimahdollisuuksiin ja kuuntelemassa erityisesti Stockmannin herkkuosaston toiveita meidän maakunnillemme.

Stockmannilla oli sattumalta meneillään Suomi-päivät. Meikäläiset elintarvikkeet saivat hienosti näkyvyyttä. Tarjolla oli muun muassa Pandan Suomi-konvehteja maistiaisiksi ja uutuustuotteita oli esillä parhailla paikoilla, kuten esimerkiksi minun suosikkini Spelttimuro. Paikalla oli myös Venäjän TV5. Oli kiva katsoa heidän uutiskatsaus netistä jälkikäteen. Minä en edes vilahda kuvassa, koska kuvasin omaa videota sinua varten. Miltä näyttää, sopisiko sinunkin tuotteesi tänne?

Vientiä Venäjälle pakotteista huolimatta – maaseudun pienet yritykset, teitä kaivataan!

Vienti Venäjälle kärsii tällä hetkellä pakotteista ja muista rajoituksista. Mutta tämä koskee pääasiassa eläinperäisiä tuotteita. Stockmannilta esitettiin toive saada myyntiin esimerkiksi marjamehuja, myslejä, hilloja ja vettä sekä hunajaa (onkohan se eläinperäistä…?). Myös pienet sarjat ja sesonkituotteet sopivat heille, kaiken ei tarvitse heti olla suurta. Ja vielä yksi hyvä uutinen. Tuotekehitystä ei sinun tarvitse viedä ”kotona” kovin pitkälle vaan keskustelut voit aloittaa maahantuojan kanssa heti kun vienti alkaa sinua kiinnostaa.

Tässä on mahdollisuus maaseudun pienille yrityksille. Jos vain kapasiteettia on, markkinoita näyttäisi löytyvän varsin kätevästi. Ja jos tuntuu siltä, että omat resurssisi ovat liian rajalliset, saattaisitte yhteistyöllä saada kasaan sen verran, että kuorma kannattaa viedä. Laitapa minulle viestiä omista mahdollisuuksistasi, niin jutellaan lisää.

Lisää keinoja Venäjän markkinoille

Yksi keino vientiin on oman tuotantolaitoksen perustaminen Venäjälle. Tämä poistaa osan pakotteiden asettamista rajoituksista ja tuotteelle saattaa saada ”made in Russia” –leiman, joka antaa huomattavaa kilpailuetua. Kuvassa Skaala Oy:n edustaja Lauri Hautanen. Katso hänen haastattelunsa ja tehdasvierailu videoltani. Tämä viennin vaihtoehto voisi sopia yritykselle, jonka teknologiaa hyödynnetään eläinperäisten tuotteiden jalostukseen.

Eikä tässä vielä kaikki. Samalla reissulla tapasin Suomen Pietarin instituutin uuden johtajan Sani Kontula-Webbin. Olipa kiva ojentaa hänelle uunituore taidekirja, keskisuomalaisen Maria Kuparin Mosaiikkia! Ei, tästä ei ole videota – tällä kertaa. Mutta selfie on tässä sentään. 

No niin, tämmöistä tällä erää. Maakunnasta maailmalle on monta tapaa. Otathan yhteyttä niin katsotaan miten sinun tuotteesi, palvelusi tai teknologiasi saadaan sinne. Hyödynnä ruplan edullinen kurssi ja käy itse tutustumassa Pietarin kulttuuritarjoomaan ja siinä sivussa Stockmannin

herkkuosastoon.

Team Finland-koordinaattori

Jouni Hynynen
Keski-Suomen ELY-keskus

Harjoittelijana Keski-Suomen ELY-keskuksessa

Kesä alkaa olla lopuillaan ja niin myös harjoitteluni Keski-Suomen ELY-keskuksen Ympäristö- ja luonnonvaravastuualueen tehtävissä. Kolme kuukautta on kulunut vauhdilla, ja olen ollut harjoittelujaksooni erittäin tyytyväinen. Takana on paljon mielenkiintoisia työtehtäviä, asiakaskohtaamisia ja hämmentävällä tavalla karvaisia orvokkeja.

Kun viime keväänä hain harjoittelijan paikkaa Keski-Suomen ELY-keskuksesta, innostuin työpaikkailmoituksessa annetusta monipuolisesta kuvauksesta. Harjoittelussa pääsisi tekemään töitä sekä ympäristön- että luonnonsuojelun parissa monissa eri tehtävissä. Juuri monipuolisuus on opintojeni aikana ollut minua kiehtova juttu, joten tämä harjoittelu vaikutti sopivan minulle paremmin kuin hyvin. Hain paikkaa, sain kuin sainkin kutsun haastatteluun ja minut valittiin! Niinpä pakkasin tavarani Joensuussa pahvilaatikoihin ja minusta tuli kolmeksi kuukaudeksi keskisuomalainen.

Monipuoliset työtehtävät vastasivat ennakko-odotuksia

Odotukseni harjoittelun suhteen olivat melko kovat, enkä ole onnekseni joutunut pettymään. Olen ollut mukana muun muassa METSO-inventoinneissa, perinnebiotooppien inventoinnissa, ympäristölupavalvontatehtävissä ja leväseurannassa. Inventointitöissä olen päässyt näkemään hienoja erilaisia elinympäristöjä vanhoista metsistä perinneniittyihin. Perinneympäristöissä työpäiviä kasvilajien kartoituksen parissa on ilahduttanut erityisesti kaikenkarvaiset laiduntajat ja uhanalaisten kasvilajien löytyminen muun kasvillisuuden joukosta.

Nämä ponit avustivat omalla tavallaan kasvilajien kartoitusta

Harjoittelu on tarjonnut mielestäni sopivan määrän vastuuta ja haasteita. Suurimman osan päivistä olen viettänyt työparin kanssa, mutta olen myös saanut mahdollisuuden työskennellä itsenäisesti ja ottaa vastuuta omien töideni etenemisestä. Haasteellista on ollut töiden aikatauluttaminen ja sen ymmärtäminen, että kolmessa kuukaudessa ei ehdi tehdä aivan kaikkea mitä ehkä haluaisi. Ensimmäisen sijan haasteellisten työtehtävien joukossa saa sinilevien määrittäminen. Lämpimän kesän johdosta sain mikroskopoida monia mielenkiintoisia näytteitä ja yrittää tulkita sinilevärihmojen moninaisia kiemuroita.

Hellevaroitus!

Koska tiesin työskenteleväni paljon maastossa, olin varautunut kesään monin erilaisin sadetta kestävin varustein. Suomen kesä osoittautui tällä kertaa kuitenkin aivan erilaiseksi kuin ennakkoluuloni olivat. Vietimme valtaosan maastopäivistä ennätyshelteissä ja pääsin kuivin jaloin kotiin lähes poikkeuksetta. Riittävä nesteytys, hyvät eväät ja taukopaikat sekä mukavat työkaverit (mukaan luettuna naudat, lampaat ja ponit) pitivät mielen virkeänä ja näin helteetkin olivat voitettavissa.

Näkymä mikroskoopin läpi

ELY-keskus opettaa...vähän sitä kuuluisaa valtion byrokratiaakin :)

Mitä kaikkea tulin oppineeksi? Työelämästä opin ainakin sen, että kaikkia vastauksia ei ole kenelläkään valmiina. Luonnonsuojelutöissä opin paljon uutta erilaisista elinympäristöistä ja kasvilajeista. Ympäristövalvontatyöt taas opettivat minulle järjestelmällisyyttä sekä erilaisten ihmisten kohtaamista tasavertaisina. Matkalaskun tekeminen opetti minulle kärsivällisyyttä (tässä on kyllä vielä selkeästi petrattavaa).

Ja niin tosiaan, ne orvokin karvat. Kaiheorvokki on se, jonka lehti on päältä harvakarvainen, lehto-orvokilla karvat ovat lehden alapinnalla ja metsäorvokin lehdillä ei karvoja pitäisi olla. Vaan ei taida tämä karva-asia olla aivan näin yksinkertainen.

Kiitos vielä kaikille työkavereille ja minua opastaneille.

Korkeakouluharjoittelija

Emma Thitz
Keski-Suomen ELY-keskus

Tarvitseeko nuoria enää ympäristökasvattaa?

Hiljattain kerrottiin, että Suomen nuoret ovat entistä vakavammin huolissaan ilmastonmuutoksesta. Mediassa ympäristöaiheista on tullut jokapäiväisiä, ja alakoululainenkin tietää jo sulavista jäätiköistä - tästä on ehkä kertonut seurattu youtubettaja. Tarvitaanko varsinaista ympäristökasvatusta oikeastaan enää? Tietoa on saatavilla paljon, huoli nousee. Eikös tämä jo riitä?

No ei ihan. Ilmasto- ja ympäristöhuoli voi nuorilla - niin kuin aikuisillakin - aiheuttaa lamauttavaa ahdistusta. Eikä ihme: maapallon tilaa ja kuormitustamme kuvaavat faktat eivät ole kovinkaan innostavia. Media vyöryttää eteen katastrofeja. Elämme lisäksi esim. vaatehankintojen osalta aikamoisten ristipaineiden keskellä. On ihan tavallista ostaa uusia vaatteita, mutta tuleeko siinä samalla tehneeksi ympäristörikoksen? Mopo saastuttaa enemmän kuin pyörä, mutta kun pyörällä ei pysy kavereiden perässä. Kääks. Ei ole kovin helppoa muuttaa edes omaa arkeaan kestävän kehityksen mukaiseksi, vaikka halua olisikin.

Huolet ympäristöön liittyen voivat olla kovin ahdistavia

Monet taidot tarpeen

Ympäristökasvattajan taitoja tarvitaan tässä tilanteessa toivon herättämiseen ja ylläpitoon sekä käytännön ratkaisujen etsimiseen yhdessä. Esimerkiksi koulussa voidaan tutustua kestävän kehityksen pyrkimyksiin eri puolilla maailmaa ja harjoitella yhteiskunnallista osallistumista jonkin konkreettisen projektin äärellä. Nuorille on hyvä antaa tilaa suunnitella ja toteuttaa. Tärkeää on myös medialukutaidon ja kriittisen ajattelun taitojen opettaminen. Perusprosessien ja peukalosääntöjen kaivaminen monimutkaisista kehityskuluista auttaa ottamaan asiaa haltuun. Eikä onnellisuuden pohtiminenkaan liene pahasta.

"Tärkeintä on se, että kestävän kehityksen haasteista ei vaieta, vaikka ne ovatkin vaikeita ja mutkikkaita."

Ammattitaitoiset ympäristökasvattajat ovat siis edelleen kullan arvoisia. Ympäristökasvattajan tai kestävän kehityksen kasvattajan rooli sopii koulussa monen aineen opettajalle, ja oikeastaan kuuluukin kaikille. Monenlaisesta osaamisesta ja lähestymistavasta on hyötyä. Tärkeintä on se, että kestävän kehityksen haasteista ei vaieta, vaikka ne ovatkin vaikeita ja mutkikkaita. Emme voi jättää nuoria yksin huolensa kanssa. Parhaimmillaan koko koulun henkilökunta on yhdessä miettinyt, miten kestävyys näkyy toimintakulttuurissa ja opetuksessa. Viesti nuorille: me teemme parhaamme, tämä on tärkeää!

Irti latistuksen mankelista

Koulut ovat erityisen tärkeitä, koska siellä oppia on hakemassa koko ikäluokka, mutta myös harrastusryhmien vetäjät, nuorisotoimen väki, vanhemmat, kummit ja mummit ja muut ovat tärkeitä vaikuttajia.

Kaikkien aikuisten tehtävänä on vähintäänkin suhtautua kunnioittavasti ja kiinnostuksella nuortemme - planeetan tulevien aikuisten - huoleen. Ei siis tokaista, että ei sinun kannata yrittää, kun ne kiinalaisetkin…, vaikka itsestä joskus siltä tuntuisikin. Nuorelle on ehkä oikeasti tärkeää olla mieluummin ratkaisun kuin ongelman puolella. Tehokkaimmat vaikuttamisen tavat eivät välttämättä löydy ensiyrittämällä, mutta jos ei yritä, ei mitään saa aikaiseksikaan.

"Nuorelle on ehkä oikeasti tärkeää olla mieluummin ratkaisun kuin ongelman puolella."

Ei myöskään ujostella kertoa, jos olemme itse onnistuneet tekemään jotain vähän kestävämmin. Täydelliseksi on vaikea ryhtyä, mutta jokainen hiilidioksidikilo vähemmän on kilo vähemmän! Naapurille tai työkaverille, tai ympäristöahdistuneelle nuorelle tai lapselle, voi olla tärkeää kuulla, että joku muukin yrittää. Ja ne isotkin pyörät saadaan pyörimään, kun yhdessä tuupataan.

Keski-Suomen ELY-keskus edistää kestävää kehitystä monin tavoin. Ympäristökasvatusta tuemme mm. hankeavustuksin. Ilmastoon liittyen avustuksellamme on hiljattain valmistunut yläkoululaisille tarkoitettu digitaalinen Mahdollinen maailma -ilmastoseikkailupeli.

Ympäristökasvatusasiantuntija
Tanja Tuulinen

Keski-Suomen ELY-keskus

Töitä työllisyyden eteen

Keski-Suomen työllisyystilanne on parantunut vuonna 2017 ja vuoden 2018 alkupuoliskolla nopeammin kuin monella muulla alueella Suomessa. Tämä on hyvä uutinen, koska maakunnassa on kärsitty korkeasta työttömyydestä 1990-luvun lamasta lähtien. Työttömyys on silti edelleen korkealla tasolla.

Työllisyys paranee aina ensi sijaisesti sitä kautta, että talous kasvaa, yrityksillä menee hyvin ja ne palkkaavat uutta työvoimaa. Oli sitten hyvä tai huono taloustilanne, ELY-keskuksessa ja TE-toimistossa on tehty ja tehdään päivittäin töitä työllisyyden parantamiseksi ja osaavan työvoiman saatavuuden turvaamiseksi.

Työnjakoa ELY-keskuksen ja TE-toimiston välillä

TE-toimisto ja ELY-keskus suunnittelevat yhdessä työttömille suunnattuja palveluja. ELY-keskuksen roolina on kilpailuttaa näitä TE-palveluja, joiden avulla työttömiä autetaan pääsemään eteenpäin työllistymisen polulla. Näitä ovat mm. erilaiset valmennuspalvelut ja asiantuntija-arviot sekä työvoimakoulutus. Jo yksi palvelu, vaikkapa työvoimakoulutukseen liittyvä työssäoppimisjakso tai palkkatuettu työpaikka, voi johtaa työllistymiseen avoimille työmarkkinoille. Joskus tarvitaan useita erilaisia TE-palveluja peräkkäin, jotta työllistyminen on mahdollista.

"Jo yksi palvelu, vaikkapa työvoimakoulutukseen liittyvä työssäoppimisjakso tai palkkatuettu työpaikka, voi johtaa työllistymiseen avoimille työmarkkinoille."

ELY-keskus tukee yritysten kehittymistä, kasvua, kansainvälistymistä ja investointeja. Hyvin menestyvä yritys on työllistävä yritys. ELY-keskuksen ja TE-toimiston yritysasiantuntijat pyrkivät mm. yrityskäynneillä arvioimaan, mitä kaikkia erilaisia palveluja yritys voisi tarvita, jotta se menestyisi ja kasvaisi. Työllisyyttä ei siis hoideta vain TE-palvelujen avulla, vaan tarvitaan myös yritysten kasvua ja kehittymistä tukevaa rahoitusta sekä yrityksille suunnattuja kehittämispalveluja.

Työvoimakoulutuksen uusia avauksia

ELY-keskuksen rahoittamaa työvoimakoulutusta ovat mm. eri aloille tutustuttavat lyhyet ammatilliset koulutukset, yrittäjäkoulutukset, jatko- ja täydennyskoulutukset ja ns. yhteishankintakoulutus, joka rahoitetaan yhdessä yritysten kanssa.

Viime vuosien aikana Keski-Suomessa on ollut tarjolla työvoimakoulutuksia, jotka ovat tuoneet erityisesti korkeasti kouluteille työttömille aivan uudenlaisia mahdollisuuksia päivittää osaamistaan tai oppia kokonaan uutta alaa. Monet näistä työvoimakoulutuksista ovat sisältäneet osaamisalueita, joita ei sitä ennen ole ollut tarjolla aikuiskoulutuksena missään muualla. Kun tunnistetaan joku ns. heikko signaali jostain uudesta ilmiöstä työmarkkinoilla tai esim. jostain uudesta teknologiasta, joka näyttäisi olevan tulossa käyttöön, sen ympärille suunnitellaan työvoimakoulutus. Näin voidaan tarjota työttömille kaikkein uusinta tietotaitoa.

”Monet näistä työvoimakoulutuksista ovat sisältäneet osaamisalueita, joita ei sitä ennen ole ollut tarjolla aikuiskoulutuksena missään muualla.”

Työvoimakoulutukset kilpailutetaan, joten niiden toteuttaja voi olla mistä päin Suomea tahansa. Esimerkiksi Tampereen tekninen yliopisto ja Aalto-yliopisto ovat toteuttaneet näitä ns. uusien avauksien työvoimakoulutuksia Keski-Suomessa viime vuosien aikana.

Yhteistyötä työvoimapulan ratkaisemiseksi

Keski-Suomessa ei ole vielä kaikkia kiviä käännetty, jotta eri alojen ja eri alueiden työvoimapulaa voitaisiin helpottaa. Yksi näistä aloista on ICT-ala. ELY-keskus kutsui viime toukokuussa Aalto-salille mm. korkeasti koulutettuja työttömiä ja korkeakouluista valmistumassa olevia, jotka olisivat kiinnostuneita vaihtamaan alaa ja kouluttautumaan ict-alalle, esim. koodareiksi. Tilaisuuteen osallistui noin 120 henkilöä. Lisäksi paikalla oli muutamia kymmeniä työnantajia ja sidosryhmien edustajia. Tilaisuus oli lähtölaukaus erilaisilla tapahtumille, perehdytyspäiville ja koulutuksille, joita ELY-keskus järjestää, jotta ict-alalle saadaan uutta työvoimaa esim. alan vaihtajista.

ICT-alan tapahtumassa työnantajat ja alasta kiinnostuneet kohtasivat.

Vastaavantyyppisiä, alakohtaisia yhteistyötapahtumia, messuja yms. tarvittaisiin enemmän. Työnhakijoilla tulisi olla mahdollisuus tutustua uuteen alaan, työtehtäviin ja alalla toimiviin yrityksiin jo ennen kuin he tekevät päätöksen alalle kouluttautumisesta.

Tarvitaan rentoja, matalan kynnyksen kohtaamispaikkoja ja tapahtumia työnhakijoiden ja työvoimaa tarvitsevien yritysten kesken. Jotta ne olisivat tehokkaita, niiden tulisi olla nimenomaan johonkin alaan keskittyviä. Ne pitäisi järjestää yhdessä eri toimijoiden kesken: ELY-keskus, TE-toimisto, työmarkkinajärjestöt, kehittämisyhtiöt, oppilaitokset, jne. ELY-keskuksella voi olla tässä muiden toimijoiden innostajan ja aloitteentekijän rooli. Tähtäähän tämä kaikki toiminta yhtä lailla osaavan työvoiman saatavuuden turvaamiseen kuin työllisyyden hoitoonkin.

Yksikön päällikkö

Marja Pudas

Keski-Suomen ELY-keskus

Koulutiellä kohdataan, oletko valmis?

Lapsi seisoo reppu selässä ensimmäisen kerran yksin suojatien edessä ja odottaa pääsyä tien yli. Jännittää ihan hirveästi ja autot ajavat ohi tosi kovaa. "Pysähtyykö toi auto? Kuljettaja näyttää, että voin mennä. Mut, ku toisesta suunnasta tulee myös auto!"

Elokuussa koulujen alkaessa moni lapsi aloittaa liikenteessä liikkumisen ilman vanhempia ensimmäistä kertaa elämässään. Aiemmin tuttu reitti voi näyttää paljon pelottavammalta, kun ei olekaan enää aikuista turvana. Samaan aikaan vatsan pohjassa nipistelee jännitys uudesta koulusta, opesta, luokkakavereista. Koulun alku on niin suuri muutos lapsen elämässä, että siihen valmistautuminen on tärkeää aloittaa hyvissä ajoin.

Lapsen kanssa on hyvä kulkea tuleva koulureitti useaan kertaan kesän aikana. Samalla on tärkeää keskustella vaaranpaikoista ja kysellä lapsen tuntemuksia. Pienen koululaisen näkökulmasta pelottavia kohtia voi olla paljon enemmän, kuin aikuisen. Toisaalta lapsi ei välttämättä ymmärrä kaikkia liikenteen todellisia vaaroja. Esimerkiksi lapsen kyky hahmottaa lähestyvän ajoneuvon nopeutta ei ole yhtä hyvä, kuin aikuisella. Turhaan pelotteluun ei kuitenkaan ole syytä ja lasta tulee rohkaista sekä kannustaa. On tärkeää, että lapsi kokee vanhemman luottavan, että hän kyllä pärjää. Se lisää lapsen omaa uskoa, että haastavastakin matkasta selvitään eikä koulumatkasta pääse muodostumaan pelottavaa mörköä.

Älä mene siitä, missä polku on lyhyin
Aikuiset pyrkivät oikaisemaan oikeastaan aina, kun mahdollista. Koulureitillä lyhyin matka ei kuitenkaan ole aina paras vaihtoehto. Turvallisin koulutie saattaa olla pidempi ja se on hyvä lapselle opettaa. Ja tätä reittiä käyttää myös silloin, kun kulkee myöhemminkin lapsen kanssa. Näin vähennetään lapsen houkutusta oikaista yksin liikkuessa. Aikuisten ja isompien lasten esimerkillä on suuri vaikutus. Opeta lapsestasi kohtelias ja toiset huomioon ottava liikkuja. Pienellä tervehdyksellä liikenteessä on iso positiivinen viesti. Kannattaa muistutella myös isompia sisaruksia ja muita lapsen kanssa liikkuvia aikuisia hyvästä esimerkistä.

Poikkeavat tilanteet koulumatkalla voivat saada lapsen hämilleen. Yhtenä aamuna reitillä voikin olla kaivinkone tai viimeistään talven tullen aura-auto. Kaikkea ei voi ennakoida, mutta on hyvä käydä etukäteen läpi, mitä silloin voi tehdä. Tai mitä ei ainakaan kannata tehdä! Lapsen tulee tietää, että isojen autojen ja koneiden läheisyyteen ei tule mennä. Pieni ihminen on vaikea havaita, joten turvallisinta on kiertää riittävän kaukaa tai vaikka siirtyä kulkemaan hetkeksi tien toista puolta. Näitäkin tilanteita on siis hyvä harjoitella. Jos kyseessä on työmaa, jossa näkyy kuljettajien lisäksi muita aikuisia voi heiltä kysyä, mistä on turvallisinta mennä tai jopa pyytää saattamaan kohdan ohi.

Onko pakko ajaa koulun oven eteen?
Jotkut kuljettavat lapsen autolla kouluun. Jos matka on kovin pitkä, ymmärrän kuljettamisen, mutta onko lapsi pakko viedä aivan koulun ovelle. Monissa kouluissa piha-alue ja lähiympäristö koetaan kaikista turvattomimmaksi, juuri kyydin antavien vanhempien suhatessa edes takaisin. Saattoalueet ovat paikoin ahtaita ja niissä joudutaan jopa peruuttelemaan. Jokainen koulun läheisyyteen ajava auto on riski alueella liikkuville lapsille.

Tutkimuksissa on osoitettu, että kävellen tai pyörällä kouluun kulkevien lasten keskittymiskyky ja sitä myötä arvosanat ovat parempia. Tulevana syksynä kannattaa siis ottaa tavaksi jättää lapsi ainakin kauemmaksi koulusta, jotta hän saa kävellä edes pienen matkan ennen koulupäivää. Näin lisätään myös koulujen lähiympäristön turvallisuutta. Vaikka lapsi vietäisiin lähelle koulua, tulee kävellen tehtävää matkaa harjoitella etukäteen. Eikä pidä unohtaa kotimatkaa. Se voi näyttäytyä erilaisena, joten sen läpikäynti on aivan yhtä tärkeää.

Liikennepuistossa on hauska harjoitella
Monissa kaupungeissa on liikennepuistoja. Niissä on oiva tilaisuus harjoitella liikkumista turvallisessa ympäristössä. Lapselle luontaisella tavalla eli leikkimällä, saa opetettua oikeanlaisia toimintamalleja varsinaista liikennettä silmällä pitäen.


Puistossa kannattaa luoda tilanteita, joita koulumatkalla tulee olemaan ja harjoitella niistä selviytymistä. Liikennepuisto mahdollistaa myös sen, että lapsi pääsee kokemaan, millaista on olla ajoneuvon kuljettajan roolissa ja odottaa suojatietä ylittäviä jalankulkijoita tai liittymässä olevia muita ajoneuvoja.

Sinä luot turvallisen koulumatkan
Ilman autoja jäisi suurin osa koulumatkoilla sattuvista liikenneonnettomuuksista tapahtumatta. Muista keventää kaasujalkaa nähdessäsi reppuselkäisen lapsen tallustavan tien piennarta. Anna tietä suojatielle pääsyä odottavalle pienelle kulkijalle. Lapsista varoittavat liikennemerkit tulee aina huomioida, ne todella ovat tien varressa siitä syystä, että alueella liikkuu paljon lapsia. Kenelläkään ei niin kiire ole, että se oikeuttasi olemaan huomioimatta muita. Osoita omalla liikennekäyttäytymisellä, että välität.

Parhaan palkkion saat, kun pieni käsi heilahtaa kiittämään hymyn kera, että olet antanut hänelle mahdollisuuden turvalliseen matkaan.



Liikenneturvallisuusinsinööri
Anne-Maria Pesonen
Keski-Suomen ELY-keskus