Keski-Suomen ELY-keskus

"Kaikkea toivoa ei kuitenkaan harjumetsien suhteen ole vielä menetetty, sillä jo pienillä metsätalouden toimilla harjuluonnon biodiversiteettiä eli monimuotoisuutta olisi mahdollista lisätä. - Emma Thitz Kuva: Kangasajuruohoa Joutsassa. Luonnontilaisia tai sen kaltaisia harjumetsiä on jäljellä enää vain vähän. Tämä näkyy muun muassa niille ominaisen kasvillisuuden ja eläimistön taantumisena. Harjumetsä onkin yksi luonnon monimuotoisuuden katoamisen pysäyttämiseen tarkoitetun Euroopan unionin Natura 2000 -verkoston luontotyypeistä. Tällaisten luontotyyppien tilanne on heikko myös Keski-Suomessa. – Suomessa kasvilajisto on melko ”tavallista”. Täältä löytyy lähinnä kuivahkojen ja kuivien kangasmetsien lajistoa. Harjumetsien edustavaa lajistoa on vain hyvin vähän, suunnittelija Emma Thitz Keski-Suomen ELY-keskuksesta kertoo. Thitz on tehnyt harjumetsien inventointia Keski-Suomen Natura-alueilla osana Ympäristöministeriön käynnistämää Helmi-ohjelmaa . Hän siis määritti tiedot alueiden

  ”Niin siis, miten liikenneasiat liittyy sun opintoihisi?” ”Mitä siellä ELYssä tehdään?” ”Mikä on ELY-keskus?” Näitä kysymyksiä minulle esitettiin, kun kerroin tutuilleni aloittavani korkeakouluharjoittelun elokuussa Keski-Suomen ELY-keskuksessa. Ensimmäinen kysymys huvitti ja kahteen seuraavaan vastaaminen laittoi jo vähän pohdituttamaan. Mitäs kaikkea siellä ELY-keskuksessa tehdäänkään… Katsotaan osaisinko harjoitteluni loppuvaiheessa vastata asiaan paremmin. Olin harjoittelussa maaseutuyksikössä, joka on osa Elinkeinot, työvoima ja osaaminen -vastuualuetta. Vastuualueen nimi jo osaltaan kertoo siitä, kuinka laajasta kokonaisuudesta jo yksi alue koostuukaan. Mutta mitäs siellä maaseutuyksikössä tehdään? Siellä mm. suoritetaan tukivalvontoja tiloille, vastataan luomuasioista, tuetaan maaseutuyrittäjien toimintaa ja aluekehittämistä sekä valvotaan kasvinterveyttä. Hyvin laaja kokonaisuus, johon tutustuminen on tuonut itselle elintärkeää oppia esimerkiksi tukimuodoista niin y