Keski-Suomen ELY-keskus

Valtion valkoinen pakettiauto starttaa ELY-keskuksen autohallista lumisena aamuna 20. päivänä helmikuuta. Autoa kuljettaa vesistötarkastaja Petteri Kemppi . Petteri on lähdössä määrittämään lumen vesiarvoja luoteiseen Keski-Suomeen. Tämän kirjoittaja hyppäsi kyytiin. Perille päästyämme kaivamme metsäsukset ja muut varusteet esille. Sitten suuntaamme kohti ensimmäistä mittauspaikkaa. Minkä takia olemme täällä, Petteri?  – Lumen vesiarvoa määrittelemässä eli paljonko lumi olisi vetenä, jos tämä olisi nestemäisessä olomuodossa. Mittaukset aloitettiin hakkuuaukealta, jossa lumen määrä ja koostumus eroavat usein metsämaastosta. Miltä tilanne näyttää tällä hetkellä hakkuuaukealla? Paljonko lunta on neliöllä ja mikä sen syvyys on? – No, tässä aukossa oli lunta 58 senttiä ja se painaa 128 kiloa neliöltä. Miten tyypillisiä nuo lukemat ovat tälle vuodenajalle? – Melko tyypillistä. Tuolla metsässä voi olla sitten vähän eri tilanne. Aukkopaikoillehan lunta kerääntyy ene

Yhteiskuntamme on tullut hyvin häiriöherkäksi. Lisääntyneet luonnonilmiöt aiheuttavat häiriöitä ja ulkoisessa turvallisuusympäristössämme on havaittavissa myös muutoksia. Muun muassa näihin  uhkiin pyritään ennakolta varautumaan. Mitä varautuminen on? ”Varautuminen tarkoittaa toimintaa, jolla varmistetaan tehtävien mahdollisimman häiriötön hoitaminen ja mahdollisesti tarvittavat tavanomaisesta poikkeavat toimenpiteet normaaliolojen häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa” (Yhteiskunnan turvallisuusstrategia 2017). Julkisella hallinnolla on vastuu yhteiskunnan toimivuudesta. Alueellisella tasolla ELY-keskus on merkittävä toimija lukuisine varautumiseen liittyvine tehtävineen. Vaikka ELY-keskuksen varautumistyö ei näy uutisvirrassa eikä ELY-keskuksen ulkoisessa toiminnassa niin selkeästi, todellisuudessa varautuminen on virkamiehen arkipäivää, osa omaa työtä. Verkottuminen ja verkostoituminen varautumistehtävissä on välttämätöntä. Joidenkin ELY-keskuksen varautumistehtävien