Keski-Suomen ELY-keskus

Olin saanut työtoveriltani aiheen blogikirjoitukseen suurin piirtein yllä olevalla otsikolla. Hetken mietin, osaisinko selittää asiaa riittävästi lyhyessä blogissa. Yritetään. Usein uhanalaisen lajin suojelun tarpeellisuudesta ja keinoista puhuttaessa, mennään herkästi lakien, pykälien, direktiivien ja artikloiden taakse sekä viitataan yleisesti lajin taantumiseen. En siis ole ainakaan itse ehkä osannut riittävän selvästi tuoda esiin niitä syitä, miksi suojelutoimia ja ne mahdollistavia lakipykäliä tarvitaan. Asiaa pohtiessani huomasin, että otsikon lajiparilla, liito-oravalla ja hirvellä on itse asiassa hyvä havainnollistaa ja kertoa asiasta vähän tarkemmin. Siitäkin huolimatta, että kyseessä on kaksi monin tavoin hyvin erilaista eläinlajia. Liito-oravakannan ja hirvikannan kehitys Vuonna 2006 Suomessa valmistui ensimmäinen koko maan kattava liito-oravan kannan arviointi. Tutkimuksen tuloksena saatiin liito-oravanaaraiden määräksi 143 000 yksilöä. Jos koiraita on suunnilleen yht

Kuka juo… Leikkimielisessä vertailussa Keski-Suomen kotitalouksien vedenkulutuksesta suurimmiksi vedenkuluttajiksi nousivat Jämsä ja Uurainen, reilun 170 litran vuorokausikulutuksellaan asukasta kohden. Lähelle tätä suurusluokkaa ylsivät myös Hankasalmen, Jyväskylän, Kinnulan, Petäjäveden ja Pihtiputaan kuntien vedenkuluttajat. * Vesipiheimmiksi kunniksi tässä vertailussa osoittautuivat Keuruu, Multia, Saarijärvi ja Toivakka, kaikki alle 100 l/as/vrk:n vedenkulutuksellaan. Keskimääräiseksi veden ominaiskulutukseksi Keski-Suomessa saadaan 133 l/as/vrk, mikä on hiukan alempana valtakunnan keskiarvoa, joka on 140. Vertailu on tehty vuoden 2014 vedenkäyttötiedoista, jolloin oli käytettävissä kunnalliseen vedenjakeluun liittyneiden asukasluvun lisäksi eriteltynä myös vesilaitosten kotitalouksille toimittamat vesimäärät kyseisenä vuonna. Nämä lukemat ovat lähinnä suuntaa antavia, ja riippuvat liittyjämäärien ja vedenkulutuksen ilmoitustavan tarkkuudesta. Jos esimerkiksi maatiloj