Työvoimapalveluiden vaikuttavuus valokeilaan

Työvoimapalveluissa on meneillään iso muutos, sillä työvoimapalveluiden järjestäminen siirtyy valtiolta kuntien muodostamien työllisyysalueiden vastuulle vuoden 2025 alussa. Työvoimapalveluiden kustannukset ja sen myötä palvelujen vaikuttavuus ovat nousseet keskustelujen keskiöön.

Työllisyysalueet ovat kiinnostuneita työvoimapalvelujen vaikuttavuudesta monesta syystä. Ensinnäkin työnhakijan aktivointi eli palvelussa olo ei enää poista työmarkkinatuen maksuosuutta kunnilta. Toiseksi vaikuttavuutta halutaan lisätä työnhakujaksojen lyhentämiseksi. Lisäksi on mietittävä, minkälaisia palveluja tarjotaan heikossa työmarkkina-asemassa oleville, jotka eivät ehkä työllisty välittömästi työvoimapalvelun jälkeen mutta joiden matkaa kohti työtä palvelut voivat edistää.

Jalava on Keski-Suomen ely-keskuksen ESR+-rahoitteinen kehittämishanke, joka pyrkii kehittämään työllisyyttä edistäviä palveluja erityisesti heikossa työmarkkina-asemassa oleville työnhakijoille. Tavoitteena on luoda entistä vaikuttavampia palveluja, jotka tukevat työnhakijoiden hyvinvointia ja työllistymistä.

Hankkeen kehittämisteemat ovat tulos- ja vaikuttavuusperusteisten työvoimapalvelujen lisääminen, työvoimapalveluiden tiedolla johtamisen kehittäminen ja asiakasosallisuuden vahvistaminen. Keskeisenä kehittämisvälineenä toimii hankkeessa kehitettävä asiakasmuutosmittari, joka kuvastaa asiakkaan tilanteessa tapahtuvia muutoksia. Kyse on niin sanotuista pehmeistä muutoksista eli esimerkiksi tulevaisuususkon tai koetun työkyvyn muutoksista.

Jos meillä olisi käytössä välitöntä tietoa asiakkaan tilanteessa tapahtuvista muutoksista, voisimme reagoida niihin paremmin esimerkiksi eri työvoimapalveluilla.

Vaikuttavien työvoimapalvelujen hankkiminen ja tuottaminen on haasteellista, jos mitattavaa vaikuttavuutta ei ole määritelty huolella. Työ- ja elinkeinoministeriö on aiemmin tuottanut säännöllisesti katsauksia siitä, minkä verran työvoimapalveluiden jälkeen siirrytään työhön. Näiden tulosten valossa työvoimapalveluilla on varsin vaatimatonta vaikuttavuutta ihmisten suoraan työllistymiseen, mutta tiedämme niillä olevan myös muunlaisia vaikutuksia. Työvoimapalveluihin tarvitaankin kattavampaa vaikuttavuuden määrittelyä ja tarkastelua. Tässä esimerkiksi sosiaali- ja terveysala on huomattavasti pidemmällä, ja niin sanottuja pehmeitä vaikutuksia on tarkasteltu jo pitkään.

Vaikuttavuutta on mitattava säännönmukaisesti, jotta työnhaun palvelupolun eri vaiheiden merkitys voidaan erottaa. Tähän asti työnhakijoiden palvelupolkua on tutkittu pääasiassa rekisteriaineistoilla taaksepäin katsoen, jolloin eri elämäntapahtumien vaikutuksen erottaminen on lähes mahdotonta. Jos meillä olisi käytössä välitöntä tietoa asiakkaan tilanteessa tapahtuvista muutoksista, voisimme reagoida niihin paremmin esimerkiksi eri työvoimapalveluilla.

Vaikuttavuustiedon kerääminen on kannatettavaa myös työvoimapalveluiden paremman kohdentamisen vuoksi. Tieto palveluiden vaikutuksista ja niiden merkityksestä yksilöiden palvelupolulla auttaa entistä parempien palvelujen kehittämisessä sekä helpottaa palveluohjausta. Myös työllisyysalueiden tekemän ohjaustyön merkitystä voitaisiin tuoda ilmi vaikuttavuustietoa keräämällä.

Kirjoittaja Kaisu Savolainen toimii Keski-Suomen ELY-keskuksessa Jalava-hankkeen projektisuunnittelijana. Kirjoitus on julkaistu ensimmäisen kerran Keskisuomalaisessa 2.12.2024.