Epävarmoina aikoina julkisen yritysrahoituksen rooli kasvaa
Maaseudulla työpaikka syntyy tyypillisesti aloittamalla oma yritystoiminta. Yrityksen kasvaessa työpaikkoja syntyy muillekin. Näin kävi aikoinaan esimerkiksi naapurimaakunnassa metsäkoneyhtiö Ponsse Oyj:n perustajan Einari Widgrénin lähtiessä rakentamaan ensimmäistä Ponsseaan. Einarin elämäkertakirjan mukaan ”Immeeset kysy, että mikähän se tuosta oekeen tulloo. Vastasin jotta Ponsse, mualiman paras mehtäkone”. Ehkä sellainenkin syntyi, samalla kun yrityksestä on vähitellen kasvanut maailmanlaajuinen pörssiyritys. Tarina on ainutlaatuinen.
Samantyyppisiä, eri mittakaavan tarinoita on nähtävillä myös keskisuomalaisessa maaseutuyrittäjyydessä. Maa- ja metsätalouden alkutuotannon ohella maaseudulla on monipuolinen joukko eri toimialojen yrityksiä ja innovatiivisia ihmisiä. Jossakin voi olla itu, joka kasvaa maailmanlaajuiseksi toiminnaksi.
Einarilla ei yritystoimintaa aloittaessaan ollut EU:n rahoituksia. Kannustavia ihmisiä ja rahoituskanavia hänkin kuitenkin tarvitsi yritystoimintaa kehittäessään. Aika on nyt toinen. Väestön keskittyessä kaupunkeihin EU:ssa on pidetty tärkeänä tukea alueiden tasapainoista ja kestävää kehittämistä sekä alue- ja rakennekehitys- että maatalouden ja maaseudun rahoituksella.
Maaseuturahoituksella tuetaan mikro- ja pk-yrityksiä ja luodaan työpaikkoja seuduille, joissa työllistymismahdollisuuksia on vähemmän tarjolla. Edellisellä EU-ohjelmakaudella (2014–2022) keskisuomalaisia maaseutuyrityksiä tuettiin noin 20 miljoonalla eurolla. Tuen vastineeksi yritykset sijoittivat tuettuihin kohteisiin yksityistä rahaa noin 60 miljoonaa euroa. Yritysten liikevaihdon on arvioitu kasvaneen lähes 115 miljoonalla eurolla. Olemassa olevien yritysten tukemisen lisäksi maakuntaan perustettiin 65 uutta yritystä ja luotiin lähes 430 uutta työpaikkaa.
Julkisen yritysrahoituksen avulla luodut työpaikat tukevat osaltaan työllisyysastetta ja talouden kasvua. Rahoituksen vaikutukset kertautuvat. Se tuo työpaikkoja myös ympärillä oleviin yrityksiin, jotka eivät itse suoraan hyödynnä rahoitusta.
Keski-Suomen maaseudulla on innovatiivisia yrityksiä. Monet niistä ovat hyödyntäneet maaseuturahoitusta. Esimerkiksi Hankasalmella toimiva TMK Machinery Oy on kasvanut nopeasti vientimarkkinoilla operoivaksi yhtiöksi, Vaajakoskella valmistettavat Foodinin trendikkäät välipalatuotteet maistuvat ympäri maata, Haapamäellä Vaissi Oy:n tehdas pyörittää kaalikääryleet koko Suomen markkinoille. Luetteloa voisi jatkaa pitkään.
Yritykset eivät investoi tuen vuoksi. Kehittämisen taustalla ovat aina yrittäjien laskelmat, tahto liiketoiminnan kasvattamiseen sekä valmius riskinottoon. Julkisen rahoittajan luottamus idean kantavuuteen kannustanee yrittäjää sijoittamaan toimintaan omaa pääomaa. Tuen merkitys korostuu epävakaana aikana.
Tänä vuonna Keski-Suomessa maaseudun yritysrahoitukseen ja kehittämishankkeisiin on ely-keskuksen ja Leader-ryhmien kautta haettavissa yhteensä noin 14 miljoonaa euroa. Osa summasta on sidottu alkuvuonna tehdyillä tukipäätöksillä, mutta vielä on hyvin rahoitusta tarjolla. Rahoitusvaihtoehtoja löytyy myös rakennerahaston tukivälineistä. Kannattaa tutustua näihin mahdollisuuksiin.
Samantyyppisiä, eri mittakaavan tarinoita on nähtävillä myös keskisuomalaisessa maaseutuyrittäjyydessä. Maa- ja metsätalouden alkutuotannon ohella maaseudulla on monipuolinen joukko eri toimialojen yrityksiä ja innovatiivisia ihmisiä. Jossakin voi olla itu, joka kasvaa maailmanlaajuiseksi toiminnaksi.
Einarilla ei yritystoimintaa aloittaessaan ollut EU:n rahoituksia. Kannustavia ihmisiä ja rahoituskanavia hänkin kuitenkin tarvitsi yritystoimintaa kehittäessään. Aika on nyt toinen. Väestön keskittyessä kaupunkeihin EU:ssa on pidetty tärkeänä tukea alueiden tasapainoista ja kestävää kehittämistä sekä alue- ja rakennekehitys- että maatalouden ja maaseudun rahoituksella.
Maaseuturahoituksella tuetaan mikro- ja pk-yrityksiä ja luodaan työpaikkoja seuduille, joissa työllistymismahdollisuuksia on vähemmän tarjolla. Edellisellä EU-ohjelmakaudella (2014–2022) keskisuomalaisia maaseutuyrityksiä tuettiin noin 20 miljoonalla eurolla. Tuen vastineeksi yritykset sijoittivat tuettuihin kohteisiin yksityistä rahaa noin 60 miljoonaa euroa. Yritysten liikevaihdon on arvioitu kasvaneen lähes 115 miljoonalla eurolla. Olemassa olevien yritysten tukemisen lisäksi maakuntaan perustettiin 65 uutta yritystä ja luotiin lähes 430 uutta työpaikkaa.
Julkisen yritysrahoituksen avulla luodut työpaikat tukevat osaltaan työllisyysastetta ja talouden kasvua. Rahoituksen vaikutukset kertautuvat. Se tuo työpaikkoja myös ympärillä oleviin yrityksiin, jotka eivät itse suoraan hyödynnä rahoitusta.
Yritykset eivät investoi tuen vuoksi. Kehittämisen taustalla ovat aina yrittäjien laskelmat, tahto liiketoiminnan kasvattamiseen sekä valmius riskinottoon.
Keski-Suomen maaseudulla on innovatiivisia yrityksiä. Monet niistä ovat hyödyntäneet maaseuturahoitusta. Esimerkiksi Hankasalmella toimiva TMK Machinery Oy on kasvanut nopeasti vientimarkkinoilla operoivaksi yhtiöksi, Vaajakoskella valmistettavat Foodinin trendikkäät välipalatuotteet maistuvat ympäri maata, Haapamäellä Vaissi Oy:n tehdas pyörittää kaalikääryleet koko Suomen markkinoille. Luetteloa voisi jatkaa pitkään.
Yritykset eivät investoi tuen vuoksi. Kehittämisen taustalla ovat aina yrittäjien laskelmat, tahto liiketoiminnan kasvattamiseen sekä valmius riskinottoon. Julkisen rahoittajan luottamus idean kantavuuteen kannustanee yrittäjää sijoittamaan toimintaan omaa pääomaa. Tuen merkitys korostuu epävakaana aikana.
Tänä vuonna Keski-Suomessa maaseudun yritysrahoitukseen ja kehittämishankkeisiin on ely-keskuksen ja Leader-ryhmien kautta haettavissa yhteensä noin 14 miljoonaa euroa. Osa summasta on sidottu alkuvuonna tehdyillä tukipäätöksillä, mutta vielä on hyvin rahoitusta tarjolla. Rahoitusvaihtoehtoja löytyy myös rakennerahaston tukivälineistä. Kannattaa tutustua näihin mahdollisuuksiin.
Kirjoittaja Pertti Ruuska toimii Keski-Suomen ELY-keskuksessa maaseutuyksikön päällikkönä. Kirjoitus on julkaistu ensimmäisen kerran Keskisuomalaisessa 28.4.2025.
Kommentit
Lähetä kommentti