|
Koetalo,
jonka edessä valkoisen tiiliverhoilun suojissa Atrium
|
Aaltojen itselleen kesäpaikaksi suunnitteleman koetalon suojelua vahvistetaan rakennusperintölain nojalla, mikä on edellytyksenä pääsylle Unescon maailmanperintöluetteloon. ELY-keskus on jo suorittanut katselmuksen alueella ja päätöksiä on luvassa vielä vuoden 2024 puolella. Mikäli tavoite maailmanperintöluetteloon pääsemisestä toteutuu koetalon sekä jo rakennusperintölain nojalla suojeltujen Säynätsalon kunnantalon ja Seminaarinmäen Aalto-kohteiden osalta, arvioidaan sillä olevan piristävä vaikutus myös Keski-Suomen matkailuelinkeinolle.Museovirasto toteaa Keski-Suomen ELY-keskukselle antamassaan lausunnossaan seuraavaa:
”Alvar Aallon sanoin "Muuratsalon rakennusryhmä on tarkoitettu eräänlaiseksi yhdistelmäksi rauhoitetusta arkkitehdin ateljeesta ja kokeilukeskuksesta". Kokonaisuuteen kuuluvat koetalo eli tiilirakenteinen keskusosa ja siihen yhdistyvä laajennuksena toteutettu puurakenteinen vierashuonesiipi ja puuvaja sekä rannassa sijaitseva turvekattoinen hirsisaunarakennus. Rakennukset valmistuivat vuosina 1952–53.”Koetalo sijaitsee luonnonkauniilla paikalla Päijänteen rantamaisemissa. Vuonna 1997 asemakaavalla suojeltu alue on Jyväskylän kaupungin omistama, mutta
Elissa Aallon testamentin mukaisesti perillisillä on taloon edelleen rajoitettu käyttöoikeus. Koetalo on täysin uniikki kokonaisuus, jossa arkkitehtipariskunta toteutti talon nimen mukaisesti monia erilaisia rakennusteknisiä kokeiluja. Kansainvälisesti erittäin tunnetun ja arvostetun arkkitehtimme
Alvar Aallon kädenjälki olisi toki jo yksistään suunnittelijansa nimen vuoksi rakennusperintölain nojalla suojelemisen arvoinen tai ainakin sitä voisi sillä argumentoida ihan perustellusti.
|
Näkymä Atriumista Päijänteelle
Katselmus ja Museoviraston lausunto työkaluina päätöksenteossa ELY-keskus suoritti koetalolla katselmuksen toukokuun lopulla. Katselmus on yleisesti ottaen viranomaiselle tärkeä työkalu, jotta suojelupäätös voidaan tehdä. Täytyy olla selvä käsitys siitä, mitä ollaan suojelemassa ja miksi.
Koetalon tapauksessa yhden haasteen tuo sen arviointi, missä menee rakennetun kulttuuriympäristön ja ympäröivän luonnon raja. Ainoastaan rakennettu kulttuuriympäristö voidaan rakennusperintölain nojalla suojella, mutta jokainen paikalla käynyt tietää, että koetalolla rakennukset ja luonto muodostavat harmonisen kokonaisuuden. Aivan olennaista on, että tontilta avautuvat maisemat Päijänteelle säilyvät jatkossakin. Joka tapauksessa myös välitön ympäristö on jo nyt asemakaavalla suojeltu.
"Ainoastaan rakennettu kulttuuriympäristö voidaan rakennusperintölain nojalla suojella, mutta jokainen paikalla käynyt tietää, että koetalolla rakennukset ja luonto muodostavat harmonisen kokonaisuuden. Toinen olennainen suojelupäätökseen vaikuttava tekijä katselmuksen ohella on Museoviraston lausunto, vaikka se ei sinänsä ELY-keskusta sidokaan. Museoviraston mukaan muun muassa koetalon ja siihen liittyvien ulkotilojen sekä saunarakennuksen tilajäsentelyllä, kiinteällä sisustuksella ja irtaimistolla on vahva historiallinen ja taiteellinen yhteys rakennukseen, sen suunnitteluhistoriaan ja käyttöön, ja ne ovat säilyneet autenttisina. Lisäksi rakennuksen sisutus muodostaa merkittävän kulttuuri- ja arkkitehtuurihistoriallisen kokonaisuuden.
|
|
Sisätilat muodostavat niin ikään
Aallolle tyypillisen kokonaisuuden
Ainutlaatuista Suomessa Keski-Suomessa Unesco-kohteita ovat tällä hetkellä Petäjäveden vanha kirkko ja Struven ketju. Molemmat ovat tunnettuja ja matkailun kannaltakin merkittäviä kohteita. Alvar Aallon työt nostaisivat Keski-Suomen maailmanperintökohdemaakuntana kuitenkin aivan uudelle tasolle, sillä koko Suomen mittakaavassa Seminaarinmäen Aallon suunnittelemat rakennukset, Säynätsalon kunnantalo sekä Muuratsalon koetalo edustaisivat Unesco-kohteina ainutlaatuisella tavalla modernia sotien jälkeen rakennettua arkkitehtuuria. Epäilemättä tällä olisi merkitystä myös Keski-Suomen matkailuelinkeinolle.
ELY-keskus arvioi syksyllä suojeluun liittyvät lisäselvitystarpeet ja käy keskustelua Museoviraston, Jyväskylän kaupungin sekä Aalto-säätiön välillä. Tämän jälkeen on vuorossa suojelupäätös. Tavoitteena on, että se olisi lainvoimainen jo tammikuussa 2025.
Unescon aikataulusta ELY-keskuksella ei ole tarkkaa tietoa, mutta Aallon kohteet voisivat olla maailmanperintöluettelossa aikaisintaan vuonna 2026. Se olisi hienoa koko Keski-Suomelle!
Teksti:
Santtu Lytsy, Keski-Suomen ELY-keskus
Kuvat: Mari K. Raekallio, Keski-Suomen ELY-keskus
Juttua varten on haastateltu seuraavia Keski-Suomen ELY-keskuksen
asiantuntijoita:
Ympäristölakimies Lauri Kinnunen
Ylitarkastaja Mari K. Raekallio
Lakiharjoittelija Rasmus Ruokonen
|
Kommentit
Lähetä kommentti