Suuntaviivoja vastuullisuuteen yrityksissä


Vastuullisuuskeskustelu on tänä päivänä vilkasta ja entistä useampi yrittäjä pohtii rooliaan kestävän tulevaisuuden rakentajana. Vastuullisuuskentän hahmottaminen ja etenemisjärjestys on kuitenkin vaativa ja aikaa vievä projekti. Maailman parantamisen ohessa olisi myös mukavaa, että kestävyystyö näkyisi yrityksen tilinpidossakin positiivisena boostina. Oletpa sitten aivan vastuullisuustyön alussa tai jo kokeneempi kestävyyskonkari, poimi vapaasti alla olevat työkalut ja vinkit talteen.

Pelkkä taloudellinen vastuu ei enää riitä

Tottahan toki kilpailukyky, taloudellinen tehokkuus ja omistajien odotuksiin vastaaminen ovat tänäkin päivänä yrityksen suorituskyvyn rakentajia. Yritysvastuun ei tarvitse, eikä pidä jäädä kuitenkaan vain siihen. Viimeistään, suorituskyvyn ollessa riittävän hyvä, voidaan miettiä kuinka vastuullisuustyötä voitaisiin kehittää. Tässä mukaan tulevat ekologinen ja sosiaalinen yritysvastuu.


Miksi yrityksen vastuullisuus- ja kestävyystyö on kannattavaa?

Vastuulliset ja kestävyyden huomioonottavat yritykset ovat kilpailukykyisempiä sekä toimivat tilastojen valossa muita tehokkaammin. Kun oma liiketoiminta läpivalaistaan, löydetään parannusideoita sekä karsitaan heikkoja lenkkejä. Energiaa säästyy, toimitusketjusta tulee tiiviimpi, alihankkijat tulevat tutummaksi, työntekijät viihtyvät paremmin, muutamia mainitakseni. Korkeasti koulutettua, osaavaa työvoimaa on helpompi houkutella työhön, kun yrityksen vastuullisuusarvot, tulevaisuudenkuva ja merkityksellisyys on hahmoteltu yritysstrategiassa.

Asemointi ja ennakointi lainsäädännön nopeisiin muutoksiin helpottaa uusien velvoitteiden yhteensovittamisessa. Myös liiketoiminnan kasvun ”oikeutus” on todistettava sidosryhmien ja uusien asiakkaiden silmissä. (Mihin liiketoiminnan kasvu perustuu ja minkä varjolla sitä tehdään?)

Sijoittajat sekä rahoittajat on saatava vakuuttuneiksi yrityksen vastuullisuustyöstä, sillä uudenlainen (esim. taksonomia) finanssimaailmaan kohdistettu sääntely velvoittaa heitä tekemään päätöksiä yritysten kestävyystietojen pohjalta. Myös erilaiset b2b -kilpailutustilanteet arvottavat entistä enemmän tarjoushinnan lisäksi yrityksen kestävyystoimia. Mainittujen toimijoiden lisäksi henkilöasiakkaat ovat valveutuneempia ja osaavat tulkita paremmin vastuullisuusviestinnän todenperäisyyttä.

Vastuullisuuden vähimmäisvaatimukset

Lainsäädännön näkökulmasta etsitään ratkaisua markkinoiden häiriötilaan, joka nähdään kestävyysongelmana. Nykyisellä menolla kun yksi maapallo ei riitä enää kattamaan tuotannon tarpeita. Sääntelytyö lähtee liikkeelle tiedonantovelvollisuudesta, jonka avulla pyritään nähdä ongelman laajuus: kuinka paljon yritykset oikeasti kestävyystyötä tekevät ja kuinka laajasti sääntelyä tulisi jatkokehittää. Samalla tietysti sääntely kannustaa yritystä panostamaan vastuullisuustyöhön, sillä raportoinnista tehdään vertaisarvioitua ja läpinäkyvää.

Tällä hetkellä voimassa oleva kestävyyslainsäädäntö:

Muiden kuin taloudellisten tietojen raportointia koskeva direktiivi (eng. NFRD)

Suomessa direktiivi koskee suuria yli 500 työntekijän listayhtiöitä, pankkeja ja vakuutusyhtiöitä. Ekologisten ja sosiaalisten asioiden raportoiminen on jätetty todella joustavaksi. Raportoinnin löysät vaatimukset eivät kuitenkaan vastaa sidosryhmien ja käyttäjien tarpeisiin.

EU:n Taksonomia-asetus

Kestävän taloudellisen toiminnan työkalu ja luokittelujärjestelmä, jossa on listattu ilmasto- ja ympäristötavoitteita merkittävästi edistäviä taloudellisia toimia ja niiden arviointikriteerejä. Nykyisen tiedon valossa taksonomiaan kuuluu kuusi eri ympäristötavoitetta, joista kahteen tavoitteeseen on luotu jo kriteeristö (ilmastonmuutoksen hillintä ja sopeutuminen). Taksonomia koskee finanssitoimijoiden lisäksi NFRD raportoinnin piirissä olevia suuria pörssiyrityksiä. Tarkoitus on kuitenkin ulottaa sääntely koskemaan laajempaa joukkoa myöhemmin.

Seuraavana vuorossa:

Taksonomian jatkokehitys koskemaan loppujakin ympäristötavoitteita (vesivarojen ja merten luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu, siirtyminen kiertotalouteen, ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen, biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen).

Kestävyysraportointidirektiivi (eng. CSRD)

Tulee korvaamaan puutteellisen NFRD raportoinnin. Uusi direktiivi tulee asettamaan tiukemmat raamit vastuullisuusraportointiin sekä lisää huomattavasti raportoitavan tiedon määrää. Direktiivi koskee myös entistä suurempaa joukkoa sillä mukaan tulevat myös suuret listayhtiöt. Myöhemmin ulotetaan myös pk-sektorille. Direktiivi tulee voimaan vuodesta 2024.

EU:n Yritysvastuulaki

Laki on valmisteilla EU:ssa. Lain tavoitteena on edistää ihmisoikeuksien kunnioittamista ja siirtymää kohti hiilineutraalia taloutta. Lisäksi tavoitteena on luoda yhtenäinen toimintaympäristö ja yhdenmukaiset vaatimukset unionissa toimiville yrityksille. Lain valmistumisesta ei ole vielä tarkkaa tietoa.

Digitaalinen tuotepassi

EU:n aloite joka on osana EU:n kestävien tuotteiden ekologista suunnittelua koskevaa asetusehdosta. Tuotepassin tavoitteena on läpivalaista tuotteen arvo- ja toimitusketjua. Asiakas voisi tehdä vastuullisempia ostopäätöksiä, viranomaisen valvontatyö helpottuisi sekä toimitusketjun ympärille tarvittavien elinkaaripalveluiden (kuten korjaus ja kierrätys) määrittäminen tehostuisi. Asetuksen aikataulu 2022-2024.


Yritysvastuuverkostot

Jotta vastuullisuustyötä ei tarvitsisi tehdä ypöyksin, löytyy aiheeseen tarvittavaa vertaistukea. Kansalliset ja kansainväliset yritysvastuuverkostot auttavat yrityksiä vastuullisuustyön aloittamisessa sekä jatkokehittämisessä. Verkostoista löytyy mm. koulutuksia, webinaareja, verkkokirjastoja, oppimisympäristöjä, sitoumuksia, aloitteita ja paljon muuta. Tulevat lainsäädännön muutoksetkin ovat ainakin aktiivisimmilla vastuuverkostoilla hyvin tiedossa. Ohessa muutamia hyviä vaihtoehtoja:

FIBS ry
  • Pohjoismaiden suurin yritysvastuuverkosto
Global Compact
  • Kansainvälisesti suosittu verkosto
World Business Council for Sustainable Development (WBCSD)
  • Toimitusjohtaja-vetoinen verkosto
YmpyräKS
  • Keski-Suomen yritysten ympäristövastuullisuusverkosto

Vastuullisuusaloitteet ja -sitoumukset

Osallistumalla aloitteisiin ja sitoutumalla erilaisiin kestävän kehityksen tavoitteisiin, voi yritys viestiä olevansa vastuuntuntoinen ja jopa kunnianhimoinen vastuullisuusasioissaan. Osassa sitoumuksia kolmas osapuoli auditoi etenemistä. Tässä yleisimmät:

CDP (carbon disclosure project)
  • Tunnetuin taho, joka pisteyttää yritysten ilmastovaikutuksia
SBT (science based target)
  • Pariisin ilmastosopimukseen sitoutuminen
  • Tekee yhteistyötä CDP:n kanssa
GC (Global compact)
  • YK:n aloite
  • 10 periaatetta (ympäristö, ihmisoikeudet, työelämä, korruptio yms.)
Ecovadis
  • Vastuullisuusarvioinnit
  • Keskittyy B2B-sektoriin valaisten toimitusketjun suorituskykyä ja vastuullisuutta
SDG:t (sustainable development goals)
  • YK:n kestävän kehityksen tavoitteet, universaali vakiintunut käytäntö
  • Valitaan ne pää- ja alatavoitteet, johon yritys pystyy toiminnallaan eniten vaikuttamaan
Call on Carbon
  • Hiilipäästöjen hinnoittelun edistäminen ja ilmastollisesti kestävän liiketoiminnan tukeminen

Vastuullisuusraportoinnin viitekehykset

Uusi sääntely (kuten aiemmin mainittu CSRD) muokkaa vastuullisuusraportoinnin vaatimuksia. Pitkän tähtäimen tavoite on saada raportoinnin laatu ja kattavuus tilinpäätösraportoinnin tasolle. Vapaamuotoinen vastuullisuusraportti on pian historiaa. (Huom! Vaikka koskeekin aluksi suuria yrityksiä, on sillä välillinen vaikutus heidän alihankintaketjuunsa). Vastuullisuusraportointi kaipaakin universaaleja, helposti vertailtavissa olevia viitekehyksiä:

GRI-standardi (Global reporting initiative)
  • Yleisin suuryritysten käyttämä yleisviitekehys raportointia varten
  • Kattaa sosiaalisen, taloudellisen ja ympäristövastuun
  • Iso päivitys 2023 alusta (universal standards - yhtenäistää raportointia)
GRI on pitkälti pian valmistuvien eurooppalaisten kestävyysraportointistandardien pohjana, ja edelleen hyvin relevantti tulevaisuudessa. Tärkeä uusi käsite, kaksinkertainen olennaisuus, perustuu juuri GRI:n mallille.

NSRS (Nordic sustainability reporting standard)
  • Pohjoismaiset yritykset käyttävät, suunnattu enemmän pienille ja keskisuurille yrityksille
TCFD (Task force on climate-related financial disclosures)
  • Kansainvälinen määrämuotoinen viitekehys liiketoiminnan suhteesta ilmastonmuutokseen – paljon suppeampi kuin GRI
SASB (Sustainability accounting standards board)
  • Erityiskehys, jonka kohteena taloudellinen kestävyys – suunnattu erityisesti sijoittajille ja rahoittajille
  • Voidaan ottaa käyttöön yhdessä GRI:n kanssa

Kestävyysjohtaminen

Yrityksen johdolla on käytössään lukuisia työkaluja raportoida, analysoida, mitata ja jatkokehittää kestävyysasioitaan toiminnan tasolla. Tässä avuksi yleisesti käytettyjä standardeja:

ISO 14001
  • Ympäristöjohtamisen standardisarja
  • Tarkoitettu ympäristöasioiden hallintaan ja ympäristönsuojelun tason parantamiseen
ISO 50001
  • Energianhallintajärjestelmästandardi
  • Ohjaa organisaatioita kestävämpään energiankäyttöön
  • Hyvä energianhallinta säästää paitsi ympäristöä myös organisaatioiden ja yhteiskunnan varoja
ISO 9001
  • Laadunhallinnan standardi
  • Asettaa vaatimukset organisaation laadunhallintajärjestelmälle
  • Maailman tunnetuin työkalu laadunhallintajärjestelmän rakentamiseen ja kehittämiseen
ISO 26000
  • Yhteiskuntavastuuopas
  • Oppaan avulla organisaatiot voivat edistää yhteiskuntavastuullista toimintaansa
  • Globaaleja organisaatioita rohkaistaan rakentamaan yhteiskuntavastuustrategiansa ISO 26000 -standardin mukaisesti
Cradle to Cradle Certified™ -sertifikaatti
  • Maailman tunnetuin ja arvostetuin sertifikaatti kiertotalouden periaatteiden mukaisesti suunnitelluille tuotteille
  • Sertifiointiprosessissa painotetaan resurssi- ja materiaalitehokkuutta ja se paljastaa tuotantoketjun säästöpotentiaalin

Kestävyysosaamisen integrointi kannattaa aloittaa jo hyvissä ajoin

Yrityksen vastuullisuusasiat eivät ole enää vain kestävyys- tai viestintätiimin tehtäviä, vaan niiden tulee olla osa yrityksen ydinstrategiaa (riskienhallinta, kilpailukyky). Eri osastojen, johdosta lähtien, on tehtävä siis kestävyystyötä yhdessä. Ympäristövastuuverkostojen lisäksi on olemassa erilaisia konsulttipalveluja, joita voi hyödyntää kestävyystyön suunnittelussa. Myös opiskelijat ovat mieluusti avustaneet yrityksiä lopputyön muodossa (esim. vastuullisuusraportoinnin viitekehyksen integrointi tai ympäristöjohtamisen standardin toimeenpano). Vaikka ympäristösääntely ei koskisi välittömästi vielä tässä vaiheessa sinua, kannattaa kestävyystyö aloittaa jo hyvissä ajoin, sillä myöhemmin tilanne voi olla toisenlainen.

Hyödyllisiä linkkejä:

 

Teksti: 

Miska Kosonen
Harjoittelija
Keski-Suomen ELY-keskus








Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Tiedotteiden kertomaa: Keski-Suomen ELY-keskus teki ja toimi vuonna 2022

Päällystystöiden painopisteet Keski-Suomessa

Rauhoitettujen eläinten hallussapito, myynti ja vaihtaminen on kielletty